Merijärvi

Merijärvi
vaakuna	sijainti
www.merijarvi.fi
Sijainti	64°17′50″N, 24°26′50″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Perustettu	1866
Kokonaispinta-ala	231,63 km² 292:nneksi suurin 2012
– maa	229,83 km²
– sisävesi	1,80 km²
Väkiluku	1 199 319:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	5,22 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	22,1 %
– 15–64-v.	59,8 %
– yli 64-v.	18,1 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,2 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	20,5 % 51:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Kaija Eskola
Kunnanvaltuusto	15 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • PS	14 1

Merijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 199 ihmistä ja sen pinta-ala on 231,63 km², josta 1,80 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,22 asukasta/km². Merijärven kunta on perustettu vuonna 1866, ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Ylivieska ja Pyhäjoki. Merijärven uusi kunnajohtaja on Kari Jokela. Hänet valittiin tehtävään 2.3.2012. Hän seuraa tehtävässään Kaija Eskolaa. Koivupuhdon koulussa on vuosiluokat 1–9. Koulukeskuksen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli. Merijärven kunnan alueella sijaitsee myös Risti­vuoren laskettelurinne.

Kunta sijaitsee Kalajoelta Kärsämäelle vievän seututie 786:n ja Alavieskasta Pyhäjoelle vievän seututie 787:n risteyksessä.

Historia

Merijärven seudulta on tehty joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Tanskan maalta tavattu Suomen pohjoisin vasarakirveskulttuurin hauta. Lisäksi Pyhäjoen pohjoispuolella on lapinraunioita.

Simo Jylkkä-Silvénin luonnos Merijärven kirkosta vuodelta 1781.

Seudun pysyvä ja ympärivuotinen maanviljelyasutus sai alkunsa 1500-luvulla. Vuonna 1548 oli silloisen Suur-Pyhäjoen pitäjän Merijärven kylässä kolme taloa, mutta seuraavan vuosisadan puoliväliin mennessä taloluku oli lisääntynyt jo 24:een. Seuraavina vuosisatoina asukasluku kasvoi tasaisesti - vain katovuodet ja isoviha ja Suomen sota katkaisivat väliaikaisesti suotuisan kehityksen. Vuonna 1805 asukkaita oli 839, 1850 yli 1 000 ja 1900 jo 1 835. Merijärven asukasluku kasvoi 1900-luvulla toiseen maailmansotaan asti. Vuonna 1945 kunnan asukasluku oli jo 2666. Tämän jälkeen väestö väheni tasaisesti 1980-luvun alkuun asti. Vuonna 1985 asukkaita oli vain 1409.

Kirkollisesti Merijärven seutu kuului aluksi Pyhäjoen seurakuntaan. Vuonna 1779 Merijärvestä tuli Pyhäjoen saarnahuonekunta ja kappelin oikeudet se sai 1825. Seurakunta itsenäistyi vasta 1895, vaikka Merijärven kunta oli perustettu jo 1866. Merijärven kirkon rakensi Simo Jylkkä-Silvén 1781.

Merijärveläiset saivat elantonsa kalastuksesta, maanviljelystä, karjanhoidosta ja 1800-luvulta alkaen myös tervanpoltosta. Jo varhain ryhdyttiin laskemaan järviä lisämaan saamiseksi. Meri- ja Tähkijärven kuivatus alkoi toden teolla 1800-luvulla, mutta työ saatiin viedyksi loppuun vasta 1950-luvulla alkaneiden laajojen jokipengerrysten ja perkaustöiden jälkeen.

Uskonnolliset yhteisöt

Merijärvi kuuluu kappeliseurakuntana evankelisluterilaiseen Ylivieskan seurakuntaan. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jonka Pyhänkosken yhdistykseen kuuluu noin 110 jäsentä ja jolla on Pyhänkoskella rukoushuone sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Merijärven Rauhanyhdistys. Lisäksi Luther-säätiöllä on paikkakunnalla jumalanpalvelusyhteisö, jonka jumalanpalveluksia pidetään edellä mainitulla Pyhänkosken rukoushuoneella.

Luonto

Merijärvi eroaa useista muista Pohjanmaan kunnista kumpuilevan maastonsa ansiosta. Maaston vaihtelevaisuus johtuu kallioperästä, joka ei ole aivan niin tasainen kuin lähialueilla. Kallioperä on pääasiassa graniitteja, dioriitteja ja liuskeita. Kallioperä on lähes kauttaaltaan irtaimen maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni. Savi- ja hiesukerrostumia on sen sijaan vähän. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuotojen pienpiirteisestä vaihtelevuudesta huolimatta korkeuserot ovat varsin vähäiset. Maaston korkeuserot meren pinnasta ovat suurimmassa osassa kuntaa alle 50m. Vain etelä- ja luoteisosassa maanpinta kohoaa paikoin yli 60m. tason.

Vesistöistä on huomattavin kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Pyhäjoki. Joen useita koskista ovat suurimmat Tynkilänkoski ja Pyhänkoski, jonka partaalla kohoavat jylhät kalliotörmät. Pyhäjoki jakautuu Tyyskän alapuolella kahtia, vasemmanpuoleinen, vähävetisempi haara, Tähjänjoki, yhtyy päähaaraan Pyhäjoen puolella. Merijärven alueella Pyhäjokeen laskevat mm. Talusoja ja Savaloja. Kunnan alueella on useita pieniä järviä ja lampia.

Välimatkoja

• Ylivieska 34 km
• Helsinki 548 km
• Oulu 120 km
• Kokkola 95 km
• Kalajoki 27 km

Kylät

• Männistönpuhto
• Pyhänkoski
• Ylipää
• Saukonperä
• Kalapudas

Tunnettuja merijärvisiä

• Juhani Alaranta, entinen kansanedustaja
• Erkki Haukipuro, edesmennyt kansanedustaja, ministeri ja maaherra
• Alvar Saukko, edesmennyt kansanedustaja
• Tuomas Myllylä, sarjakuvantekijä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Merijärvi Wikimedia Commonsissa
• Merijärven kunnan kotisivut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki