Pyhäntä
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| www.pyhanta.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Oulun lääni |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Siikalatvan seutukunta |
| Perustettu | 1899 |
| Kokonaispinta-ala | 847,48 km² 134:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 810,76 km² |
| – sisävesi | 36,72 km² |
| Väkiluku | 1 673 312:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 2,06 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 22 % |
| – 15–64-v. | 62,8 % |
| – yli 64-v. | 15,2 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,8 % |
| – muut | 0,2 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 79:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jussi Salo |
| Kunnanvaltuusto | 15 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • Kok. |
12 2 1 |
Pyhäntä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 1 673 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 847,48 km2, josta 36,72 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,06 asukasta/km2.
Pyhännän naapurikunnat ovat Kajaani, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Siikalatva ja Vieremä.
Pyhännän seudun pysyvä asutus lienee syntynyt 1500-luvun alussa. Ensimmäinen kirjallinen maininta Pyhännästä on vuoden 1557 voudintileissä.[7] Tämän perusteella sitä voidaan pitää Siikalatvan vanhimpana kylänä, sillä esimerkiksi Piippola ja Pulkkila mainitaan vasta kymmenen vuotta myöhemmin.
Alkujaan Pyhäntä kuului laajaan Salon pitäjään, sittemmin Pulkkilaan ja viimeksi Piippolan seurakuntaan. Vuonna 1899 Ahon, Kamulan, Lamun, Tavastkengän ja Viitamäen kylät erotettiin Piippolasta omaksi Pyhäntä-nimiseksi seurakunnakseen. Sen keskuspaikaksi sovittiin tuolloin Pyhännänjärven seutu, joka oli suunnilleen saman etäisyyden päässä kaikista kylistä. Vielä 1960-luvun lopulle saakka kunnan asutuksen painopiste oli Tavastkengän kylällä. Asutuksen keskittyminen kirkonkylälle alkoi vasta saman vuosikymmenen lopulla alkaneen voimakkaan teollistumisen myötä.[8]
Toisen maailmansodan aikana pyhäntäläisiä kuoli 98. Väkilukuun suhteutettuna luku on Suomen korkein, sillä se tarkoitti noin viittä prosenttiä kunnan väestöstä. Talvisodassa kaatuneita oli 18, jatkosodassa 73 ja Lapin sodan aikana pyhäntäläisiä kaatui 7.[9]
Pyhäntä on suhteessa kunnan väkilukuun Suomen teollistunein kunta. Suurimpia teollisia työnantajia ovat Pyhännän Rakennustuote Oy, PRT-Wood Oy, RakennusKartio Oy, Maustaja Oy, Piklas Oy, PRT-Lami Oy ja Real Snacks Oy.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Ahokylä, Lamujoki, Tavastkenkä, Viitamäki
[muokkaa] Lähteet
- KANSALLISARKISTO, Helsinki (KA), Vanhempi tilikirjasarja, Pohjanmaa (mikrofilmit Oulun yliopiston historian laitoksella)
- Mauno Hiltunen, Aulis Forss, Janne Vilkuna, Siikajokilaakson historia I. Siikajokilaakson kunnat ja seurakunnat, Oulu 1996.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.3.2009.
- ↑ KA 4578:50.
- ↑ Siikajokilaakson historia II
- ↑ Kautto, Sulo: Pohjoispohjalaisia kirkkoja: Pyhännän kirkko 2004. KirjastoVirma. Viitattu 3.7.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäntä Wikimedia Commonsissa.- Pyhännän kunnan kotisivut
- Tavastkengän kylän kotisivut
| Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki |
| Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Hyrynsalmi - Ii - Kajaani - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuhmo - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Paltamo - Pudasjärvi - Puolanka - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Ristijärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Sotkamo - Suomussalmi - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vaala - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kajaanin mlk - Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Vuolijoki - Ylikiiminki |
