Kvartsi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kvartsi
Kvartsikiteitä
Kvartsikiteitä
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava SiO2
Molekyylipaino 60,08 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri Yleensä väritön, monia värillisiä muunnoksia
Asu Yleensä rakeinen, tai kiteinen, myös massiivinen
Kidejärjestelmä Trigoninen
Kaksostus Dauphinen-, Japanin- tai Brasilian lain kaksostus
Lohkeavuus Epäselvä
Murros Simpukkamurros
Kovuus Mohsin asteikolla 7
Tiheys 2,65 - 2,66 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet Yksiakselinen (+)
Kiilto Lasin- tai rasvankiilto
Taitekerroin nω = 1,543 - 1,545 nε = 1,552 - 1,554
Kahtaistaitto δ = 0.009
Viiru Valkoinen, väritön
Läpinäkyvyys Läpinäkyvä
Lähteet

[1][2]

Kvartsi on hyvin yleinen hohkasilikaattimineraali maankuoressa, ja se on tärkeä kivilajeja muodostava mineraali.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Esiintyminen

Kvartsi on hyvin yleinen mineraali felsisissä syväkivissä, hiekkakivissä ja kvartsijuonissa. Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on rasvakiilto. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.[3] Sana kvartsi on peräisin saksalaisilta kaivostyöntekijöltä.[4]

[muokkaa] Mineralogia ja ominaisuudet

Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen kidejärjestelmä. Se koostuu Piihappitetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin tiheys on varsin alhainen (2,65 g/cm3). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen kovuuden (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen taitekerroin (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin pietsosähköiset ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symetriakeskus. [5]

[muokkaa] Muunnokset

Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta jäätä. Itseasiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.[6] Valkoista muunnosta kutsutaan maito- eli lumikvartsiksi. Valkoisen värin aihettavat mokroskooppisen pienet fluidisulkeumat, jotka ovat jääneet kiteen sisään sen kasvaessa.[7] Fe3+ pitoiset muunnokset ovat väriltään joko violetteja (ametisti) tai keltaisia (sitriini). Ruskeat muunnokset (savukvartsi ja morion) sisältävät epäpuhtauksina alumiinia. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä krysofraasi, ja sitä esiintyy muuttuneissa ultramafisissa- eli ultraemäksisissä kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta nikkeliä. Aventuriini puolestaan sisältää sulkeumina rutiilia. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään ruusukvartsi, ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua dumortieriitti- nimiselle mineraalille. Kalsedoni on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.[8] Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat: akaatti, onyksi, jaspis, aventuriinikvartsi ja karneoli.

[muokkaa] Käyttö

Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi lasin-, optisten kuitujen ja pietsosähköisten kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään korukivinä.[9]

Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on Miñas Geraisin alue Brasiliassa, jossa on paljon karkearakeisia pegmatiitteja.[10]

Ametistikiteitä.

Kirkkaita ja läpinäkyviä kvartsikiteitä, eli vuorikiteitä.

Ruusukvartsia.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ http://www.mindat.org/min-3337.html
  2. ↑ http://www.webmineral.com/data/Quartz.shtml
  3. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 326. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
  4. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 326. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
  5. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 317. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
  6. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 326. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
  7. ↑ http://www.galleries.com/minerals/silicate/milky_qu/milky_qu.htm
  8. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
  9. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
  10. ↑ Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals - Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. Englanti
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvartsi
Henkilökohtaiset työkalut