Felsinen

Felsinen on geologiassa käytetty termi, joka viittaa silikaattimineraaleihin, magmaan ja kiviin, joissa esiintyy paljon kevyitä alkuaineita, kuten piitä, happea, alumiinia, natriumia ja kaliumia. Termi on kahden englannin sanojen feldspar "maasälpä" ja silica "piidioksidi" yhdistelmä. Felsiset mineraalit ovat väriltään tavanomaisesti vaaleita, ja niiden ominaispaino on vähemmän kuin 3. Tavallisimpia felsisiä mineraaleja ovat kvartsi, muskoviitti, ortoklaasi ja runsaasti natriumia sisältävät plagioklaasit. Yleisin felsinen kivi on graniitti.

Felsisten kivien luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollakseen felsistä kiven tulee sisältää yli 75 % felsisiä mineraaleja: kvartsia, ortoklaasia ja plagioklaasia. Kiviä, joista yli 90 % on felsisiä mineraaleja, voidaan kutsua leukokraateiksi, joka tarkoittaa ”vaalean värinen”.

Felsiitti on petrologiassa kenttätermi erittäin hienojyväisille tai afaniittisille, vaaleille vulkaanisille kiville, jotka voidaan tarkemman tutkimuksen jälkeen luokitella uudelleen.

Toisinaan felsinen vulkaaninen kivi voi sisältää mafisten mineraalien hajarakeita (eli fenokrystejä), tavallisesti sarvivälkettä, pyrokseeniä tai maasälpää, ja ne tarvittaessa nimetään niiden hajaraemineraalien mukaan, esimerkiksi ”sarvivälkettä sisältävä felsiitti”.

Felsinen kivi saa kemiallisen nimensä Le Maitren TAS-diagrammin mukaan. Se pätee kuitenkin vain magmakiviin. Jos kivi on analysoitu felsiseksi, mutta on metamorfinen, eikä sillä ole selkeää vulkaanista protoliittia, voi olla riittävää kutsua sitä felsiseksi liuskeeksi. Joskus leikkausraottunutta graniittia on luultu ryoliitiksi.

Faneriittisia felsisiä kiviä luokitellessa tulee käyttää QAPF-diagrammia ja nimetä graniittien nimikkeistön mukaan. Usein mafinen mineraali sisällytetään nimeen, esimerkiksi sarvivälkettä sisältävä graniitti, pyrokseeni tonaliitti tai augiitti megakrystinen montsoniitti, koska termi ”graniitti” käsittää maasälpää ja kvartsia sisältävän aineksen.

Kiven rakenne siis määrittää felsisen kiven nimen.