Reisjärvi

Wikipedia

Reisjärvi
vaakuna	sijainti
www.reisjarvi.fi
Sijainti	63°36′20″N, 024°55′55″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	503,2 km² 234:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	474,41 km²
– sisävesi	28,79 km²
Väkiluku	2 996 256:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	6,32 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	20,1 %
– 15–64-v.	60,7 %
– yli 64-v.	19,1 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	99,5 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,4 %
Kunnallisvero	20 % 43:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Pekka Leppänen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • PS	15 3 1 1 1

Reisjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 2 996 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 503,2 km², josta 28,79 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 6,32 asukasta/km².

Reisjärven naapurikuntia ovat Haapajärvi, Kinnula, Lestijärvi, Pihtipudas ja Sievi.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Elinkeinoelämä 3 Tapahtumia 4 Kirkko ja herätysliikkeet 5 Koulutus 6 Kyliä 7 Lähdeviitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Alueelta on löydetty asutuksen ja kulttuurin jälkiä, kuten nuolenpäitä, koruja, keramiikkaa, jo vuoden 6000 eaa. tienoilta. Vakituista asutusta historiallisella ajalla on ollut 1550-luvulta lähtien, jolloin paikkakunnan ensimmäiset tunnetut asukkaat, Pekka Heikinpoika Räisänen, Heikki Parkkinen ja Antti Pesoinen, saapuivat Reisjärvelle. 1700-luvun puolivälin jälkeen väkiluku alkoi kasvaa nopeasti, ollen korkeimmillaan yli 5000 henkeä Toisen maailmansodan jälkeen. Väkiluku kääntyi sittemmin laskuun 1960-luvulla siirtolaisuuden ja Suomen kaupungistumisen myötä. ^[7]

Keväällä 2007 Reisjärvi aloitti kuntaliitosselvityksen yhdessä Haapajärven kaupungin, Pyhäjärven kaupungin ja Kärsämäen kunnan kanssa^[8]. 18. kesäkuuta 2007 kunnanvaltuusto kuitenkin kieltäytyi äänin 11–10 kuntaliitoksesta.^[9]

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Maatalous on kunnassa voimakasta työllistäen 28,9 % ammatissa toimivasta väestöstä. Palvelut, liikenne ja kauppa työllistävät eniten, 43,6 %, kun taas kolmanneksi tärkein sektori on teollisuus ja rakennustoiminta (22,2 %) ^[10]. Tunnetuimpia paikkakunnalla toimivia yrityksiä ovat muun muassa Elecster Oyj:n Reisjärven tehtaat sekä hirsitalopaketteja toimittavat Peuratalot ja Suomen Hirsikoto ^[11].

Matkailuelinkeino kohdentuu lähinnä maatilamatkailuyritysten palveluihin sekä luonto- ja erämatkailuun^[12]. Reisjärvi on 115 kilometria kattavan Reisjärveltä Perhoon ulottuvan Peuran polku -erämaaretkeilyreitistön päätepiste ^[13].

[muokkaa] Tapahtumia

Reisjärvellä on vietetty vuodesta 1996 lähtien joka kesä Posliinikesää. Tapahtuma kerää tuhansittain posliininmaalauksesta kiinnostuneita useista eri maista ja onpa Reisjärveä sen johdosta kutsuttu posliininmaalauksen keskukseksikin ^[14]. Tapahtuman primus motor on ollut posliininmaalauksen opettaja ja taiteilija Aira Suomela.^[15]

Heinäkuun puolivälissä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen vuosittaiset opistoseurat kutsuvat vilkkaimpana iltanaan yhtaikaa jopa 18 000 sanankuulijaa Reisjärven kristilliselle opistolle^[16].

Heinäkuun lopulla vuorostaan Reisjärvi-päivät keräävät entisiä ja nykyisiä Reisjärvisiä erilaisiin kotiseutuhenkisiin tapahtumiin.

[muokkaa] Kirkko ja herätysliikkeet

Reisjärvestä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1867, jota ennen se kuului Kalajoen kirkkoherrakuntaan. Reisjärven seurakunnan johtavat kirkolliset herätysliikkeet ovat herännäisyys ja lestadiolaisuus. Reisjärven nykyinen kirkko valmistui 1820. Kirkon alttaritaulun on maalannut Arthur Heickell vuonna 1913. ^[17]

[muokkaa] Koulutus

Reisjärven koululaitoksessa on kolme ala-astetta (Kalaja, Leppälahti ja Niemenkartano), yläaste, erityiskoulu ja lukio.^[18] Kunnassa toimivat myös Suomenselän kansalaisopisto, Ylivieskan seudun musiikkiopisto ja Reisjärven kristillinen opisto.^[19]

[muokkaa] Kyliä

Kalaja, Kangaskylä, Kirkonkylä, Köyhänperä, Leppälahti, Hylkiranta, Kinnulanranta, Järvikylä, Lehtoranta, Pekkaperä, Puskaperä, Levonperä, Pakoperä, Jäppiperä, Lokkiperä, Mäntyperä, Saksanpelto, Aholanmäki, Räisälänmäki, Nitrolaakso.

[muokkaa] Lähdeviitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Reisjärven kunnan kotisivut
• Maijala, Juha (toim.): Reisjärven kirja. Reisjärvi: Reisjärven Kunta/Reisjärven seurakunta/Maaselkä-lehti/Tuomo Halonen Oy, 1987. ISBN 951-99843-2-1.