Kempele

Wikipedia

Kempele
vaakuna	sijainti
www.kempele.fi
Sijainti	64°54′45″N, 25°30′30″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Perustettu	1867
Pinta-ala	110,35 km2 392. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	110,13 km2
– sisävesi	0,20 km2
– meri	0,02 km2
Väkiluku	15 227 71. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	138,3 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	18,50 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Kari Ahokas
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2004 - 2008  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.	17 7 7 4

Kempeleen keskusta helmikuussa 2008.

Kempele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, Oulun läänissä. Kunta kuuluu Oulun seutukuntaan ja on väkiluvultaan sen kolmanneksi suurin kunta. Kempeleessä asuu 15 227 henkilöä^[2] ja toukokuussa 2007 15 000 asukkaan raja rikkoontui.^[4] Kunnan pinta-ala on 110,35 km², josta 0,20 km² on sisävesiä ja 0,02 km² merialueita.^[1] Väestötiheys on 138,3 asukasta/km².

Kempeleen naapurikunnat ovat Liminka, Oulu, Oulunsalo Tyrnävä ja Muhos. Vaikka Kempele on pääosin sisämaassa, kuntaan kuuluu kapea kieleke merenrantaa Vihiluodon kylässä, jossa on venesatama.

Kempeleen kunta on varsinaisesti perustettu vuonna 1867, jolloin kappeliseurakunta siirtyi kunnallishallintoon. Varhaisimmat kirjalliset maininnat Kempeleen asutuksesta ovat kuitenkin jo 1500-luvulta, jolloin Kempele kuului suur-Liminkaan. Itsenäinen kappeliseurakunta Kempeleestä muodostettiin vuonna 1774.

Yksi Kempeleen silmäänpistävimmistä ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta. Vanhassa keskustassa sijaitsevat muun muassa vanha ja uusi kirkko sekä koulukeskus. Uusi Eteläkeskus rakentuu Pohjois-Suomen suurimman kauppakeskuksen kauppakeskus Zeppelinin ja virkistysuimala Zimmarin ympärille. Kempeleen suurimmat asutusalueet ovat kahden keskuksen lisäksi Sarkkiranta, Santamäki, Honkanen, Kokkokangas ja Ylikylä.

Kempele on tunnettu myös menestyneistä tenavatähdistään. Kempeleläisistä urheiluseuroista Kempeleen Lentopallo (KempeLe) pelaa lajinsa korkeimmalla suomalaisella sarjatasolla. Kempele tunnetaan ilotuliteyhtiö Rakettitukku Oy:n kotipaikkakuntana^[5] ja kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kotikuntana. Lisäksi paikkakunnalla on pääkonttorit ja tuotantoa Polar Electrolla, PKC-Groupilla ja Ouman Finland Oy:llä.

Kempele valittiin Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2006.

[muokkaa] Nimen alkuperä

Nimi Kempele on Suomessa ainutlaatuinen, eikä vastaavia nimiä löydy muualta. Ennen vakiintumistaan nykyiseen kirjoitusasuun paikan nimi on esiintynyt eri variaatioina kartoissa ja muissa asiakirjoissa: Kembele, Kembelä, Kämbele, Kämbelä, Kiembele sekä Kiemböle. Sanan alkuperä on ilmeisesti saamen kielen sanassa gaeppel, joka tarkoittaa hylkeen etujalkaa. Kempe voi myös viitata skandinaaviseen tai alasaksilaiseen vaikutukseen.^[6]

[muokkaa] Liikenne

Kempeleen vanha puukirkko rakennettiin vuosina 1688–1691. Sen rakentaminen aloitettiin jo ennen kruunulta pyydetyn luvan saamista.

Kempeleen keskustaajama sijaitsee Pohjanmaan radan ja valtatien 4 välittömässä läheisyydessä. Seututie 816 alkaa Kempeleen keskustaajamasta ja jatkuu Hailuodon Marjaniemeen saakka.

2000-luvun alussa suoritetut valtatien 4 uudisrakennustyöt välille Haaransilta–Kempele siirsivät Nelostien liikenteen lopullisesti pois keskustaajamasta. Nykyisin Limingan Haaransillasta alkava ja Ouluun johtava "vanha nelostie" on numeroitu seututieksi 847.

Linja-autoliikenne toimii hyvin. Kempeleen keskustaajamasta sekä Kokkokankaan alueelta on useita päivittäisiä paikallisliikenteen vuoroja Ouluun. Liikennöitsijöinä toimivat Koskilinjat sekä Kylmäsen Liikenne. Kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät keskustassa ja niistä vastaa muun muassa Käkelän Liikenne.

VR:n henkilöjunat eivät enää pysähdy Kempeleen rautatieasemalla. Kempeleessä ei myöskään ole säännöllistä rautateiden tavaraliikennettä.

[muokkaa] Kunnanvaltuusto

Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa:

• Keskusta 17 paikkaa (ei muutosta)
• SDP 7 paikkaa (1 paikka lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
• Kokoomus 7 paikkaa (ei muutosta)
• Vasemmistoliitto 4 paikkaa (1 paikka vähemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa)

[muokkaa] Urheilu

Kempeleessä toimii lentopallon SM-liigassa pelaava Kempeleen Lentopallo. Joukkue nousi SM-liigaan kauden 2005–2006 päätteeksi. Joukkueen riveissä kaudella 2007–2008 pelaavat Suomen lentopallomaajoukkueen Teppo Heikkilä sekä SM-liigan pistepörssin viime vuosina voittaneet Pekka Kortteinen ja Marko Aho. Kortteinen valittiin liigan parhaaksi pelaajaksi 2007. Myös tunnettu beach volley -pelaaja Anssi Hakala kuuluu joukkueen vahvuuteen.

Kempeleessä toimii myös pesäpallo-, salibandy- ja hiihtourheilua edustava Kempeleen Kiri. Pesäpallossa Kempeeleen Kirin miehet pelaavat toiseksi ylimmällä sarjatasolla eli ykköspesiksessä. Kaudella 2007 joukkue pelasi Superpesiksen karsinnoissa.

Kempeleessä toimii myös urheilun yleisseura Kempeleen Pyrintö.

[muokkaa] Tunnettuja Kempeleessä vaikuttaneita henkilöitä

• Eeli Aalto, kuvataiteilija
• Jyrki Anttila, oopperalaulaja
• Anna-Leena Härkönen, kirjailija

[muokkaa] Triviatietoa

Kempeleen kunnanraja seututie 847:n varressa Oulusta tultaessa.

Kempele-sanan yhteydessä käytettävät sijamuodot ovat paikkakunnalla vakiintuneen tavan mukaisesti inessiivi (Kempeleessä), elatiivi (Kempeleestä) ja illatiivi (Kempeleeseen).^[7] Tosin ulkopaikkakuntalaiset käyttävät kunnasta varsin usein myös adessiivi- (Kempeleellä), ablatiivi- (Kempeleeltä) ja allatiivi-muotoja (Kempeleelle).

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kempele.

• Kempeleen kunnan kotisivut
• Kempeleen vanhan puukirkon historiaa

Kempele

Kylät ja alueet
Keskusta: Asemanseutu · Koskela · Niittyranta · Ollakka · Ollila · Riihivainio · Ristisuo · Santamäki Sarkkiranta: Kirkonseutu · Sarkkiranta Hakamaa: Hakamaa · Kuivalanperä · Paituri Honkanen: Haapamaa · Honkanen · Kokkokangas · Linnakangas · Metsärinne Muut alueet: Alakylä · Juurussuo · Ketolanperä · Ouluntulli · Rajakorpi · Sipola · Vihiluoto · Väärälänperä · Ylikylä
Muuta Kempeleeseen liittyvää
Kempelehalli · Köykkyri · Vanha kirkko · Mourunginjärvi · Uusi kirkko · Rautatieasema · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari