Kempele

Wikipedia

Kempele
vaakuna	sijainti
www.kempele.fi
Sijainti	64°54′45″N, 25°30′30″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Perustettu	1867
Pinta-ala ilman merialueita	110,34 km² 327:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	110,36 km² 338:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	110,13 km²
– sisävesi	0,21 km²
– meri	0,02 km²
Väkiluku	15 342 73:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	139,3 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	25,8 %
– 15–64-v.	64,8 %
– yli 64-v.	9,4 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	99 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	18,5 % 351:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Kari Ahokas
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • PS  • Vihr.  • KD	19 9 8 4 1 1 1

Kempele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunta kuuluu Oulun seutukuntaan. Kempeleessä asuu 15 342 henkilöä.^[2] Kunnan pinta-ala on 110,36 km², josta 0,21 km² on sisävesiä ja 0,02 km² merialueita.^[1] Väestötiheys on 139,3 asukasta/km².

Kempeleen naapurikunnat ovat Liminka, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä ja Muhos. Vaikka Kempele on pääosin sisämaassa, kuntaan kuuluu kapea kieleke merenrantaa Vihiluodon kylässä, jossa on venesatama.

Kempeleen kunta on perustettu vuonna 1867, jolloin kappeliseurakunta siirtyi kunnallishallintoon. Varhaisimmat kirjalliset maininnat Kempeleen asutuksesta ovat 1500-luvulta, jolloin Kempele kuului suur-Liminkaan. Itsenäinen kappeliseurakunta Kempeleestä muodostettiin vuonna 1774.

Yksi Kempeleen ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta. Vanhassa keskustassa sijaitsevat muun muassa vanha ja uusi kirkko sekä koulukeskus. Valtatie 4:n itäpuolella sijaitsee Ylikylän suuralue, jossa sijaitsee muun muassa Pohjois-Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin kuuluva Eteläkeskus Zeppelin.^[7] Kempeleen suurimmat asutusalueet ovat kahden keskuksen lisäksi Sarkkiranta, Santamäki, Honkanen ja Kokkokangas.

Kempele on tunnettu muun muassa ilotuliteyhtiö Suomen Rakettitukku Oy:n kotipaikkakuntana^[8] ja kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kotikuntana. Lisäksi paikkakunnalla on pääkonttorit ja tuotantoa Polar Electrolla, PKC-Groupilla ja Ouman Finland Oy:llä.

Kempele valittiin Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2006.

[muokkaa] Nimen alkuperä

Nimi Kempele on Suomessa ainutlaatuinen, eikä vastaavia nimiä löydy muualta. Ennen vakiintumistaan nykyiseen kirjoitusasuun paikan nimi on esiintynyt eri variaatioina kartoissa ja muissa asiakirjoissa: Kembele, Kembelä, Kämbele, Kämbelä, Kiembele sekä Kiemböle. Sanan alkuperä on ilmeisesti saamen kielen sanassa gaeppel, joka tarkoittaa hylkeen etujalkaa. Kempe voi myös viitata skandinaaviseen tai alasaksilaiseen vaikutukseen.^[9]

[muokkaa] Liikenne

Kempeleen vanha puukirkko rakennettiin vuosina 1688–1691. Sen rakentaminen aloitettiin jo ennen kruunulta pyydetyn luvan saamista.

Kempeleen keskustaajama sijaitsee Pohjanmaan radan ja valtatien 4 välittömässä läheisyydessä. Seututie 816 alkaa Kempeleen keskustaajamasta ja jatkuu Hailuodon Marjaniemeen saakka.

2000-luvun alussa suoritetut valtatien 4 uudisrakennustyöt välille Haaransilta–Kempele siirsivät Nelostien liikenteen lopullisesti pois keskustaajamasta. Nykyisin Limingan Haaransillasta alkava ja Ouluun johtava "vanha nelostie" on numeroitu seututieksi 847.

Kempeleen keskustaajamasta sekä Kokkokankaan alueelta on useita päivittäisiä paikallisliikenteen vuoroja Ouluun. Liikennöitsijöinä toimivat Koskilinjat sekä Kylmäsen Liikenne. Kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät Kempeleen kunnantalon kohdalla ja niistä vastaa muun muassa Käkelän Liikenne.

VR:n henkilöjunat eivät enää pysähdy Kempeleen rautatieasemalla. Kempeleessä ei myöskään ole säännöllistä rautateiden tavaraliikennettä.

[muokkaa] Kunnanvaltuusto

Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa:

• Keskusta 19 paikkaa (+2)
• Kokoomus 9 paikkaa (+2)
• SDP 8 paikkaa (+1)
• Vasemmistoliitto 4 paikkaa (0)
• Perussuomalaiset 1 paikka (+1)
• Vihreä liitto 1 paikka (+1)
• Kristillisdemokraatit 1 paikka (+1)

Kunnan asukasmäärän noustua yli 15 000 edellisten vaalien jälkeen kunnanvaltuuston koko kasvoi 43 edustajaan, kun vielä vuoden 2004 kunnallisvaaleissa edustajia valittiin 35.

[muokkaa] Urheilu

Kempeleessä toimii lentopallon SM-liigassa pelaava KempeLe, Kempeleen Lentopallo. Joukkue nousi SM-liigaan kauden 2005–2006 päätteeksi. Joukkueen riveissä kaudella 2007–2008 pelaavat Suomen lentopallomaajoukkueen Teppo Heikkilä sekä SM-liigan pistepörssin viime vuosina voittaneet Pekka Kortteinen ja Marko Aho. Kortteinen valittiin liigan parhaaksi pelaajaksi 2007. Myös beach volley -pelaaja Anssi Hakala kuuluu joukkueen vahvuuteen.

Jääkiekkojoukkue Laser HT on Kempeleestä. Kauden 2004-2005 jälkeen Suomi-Sarjasta pudonnut Kiekko-Oulu ja sarjaan noussut Laser HT Kempeleestä yhdistivät edustusjoukkueensa, täten perustaen Kiekko-Laserin, jonka kotipaikkana on Oulu. Kiekko-Oulu pelasi monta kautta Suomi-sarjan pohjoislohkossa, mutta heikoin menestyksin, ja sarjasta putoaminen kauden 2004-2005 päätteeksi oli aiheuttaa konkurssin, mutta yhdistyminen Laserin kanssa pelasti seuran. Kiekko-Oulu ja Laser HT jatkavat edelleen junioritoimintaa eri seuroina. Rauman Lukon Pekka Saarenheimo on Laser HT:n kasvatti.

Kempeleessä toimii myös pesäpallo-, salibandy- ja hiihtourheilua edustava Kempeleen Kiri. Pesäpallossa Kempeeleen Kirin miehet ykköspesiksessä. Kaudella 2007 joukkue pelasi Superpesiksen karsinnoissa.

Paikkakunnalla toimii myös urheilun yleisseura Kempeleen Pyrintö.

[muokkaa] Tunnettuja Kempeleessä vaikuttaneita henkilöitä

• Eeli Aalto, kuvataiteilija
• Jyrki Anttila, oopperalaulaja
• Anna-Leena Härkönen, kirjailija
• Pekka Rinne, jääkiekkomaalivahti

[muokkaa] Muuta

Kempeleen kunnanraja.

Kempele-sanan yhteydessä käytettävät sijamuodot ovat paikkakunnalla vakiintuneen tavan mukaisesti inessiivi (Kempeleessä), elatiivi (Kempeleestä) ja illatiivi (Kempeleeseen).^[10] Tosin ulkopaikkakuntalaiset käyttävät kunnasta varsin usein myös virheellisiä adessiivi- (Kempeleellä), ablatiivi- (Kempeleeltä) ja allatiivi-muotoja (Kempeleelle).

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kempele.

• Kempeleen kunnan kotisivut
• Kempeleen vanhan puukirkon historiaa

Kempele

Kylät ja alueet
Keskusta: Asemanseutu · Koskela · Niittyranta · Ollakka · Ollila · Riihivainio · Ristisuo · Santamäki Sarkkiranta: Kirkonseutu · Sarkkiranta Hakamaa: Hakamaa · Kuivalanperä · Paituri Honkanen: Haapamaa · Honkanen · Kokkokangas · Linnakangas · Metsärinne Muut alueet: Alakylä · Juurussuo · Ketolanperä · Ouluntulli · Rajakorpi · Sipola · Vihiluoto · Väärälänperä · Ylikylä · Zatelliitti
Muuta Kempeleeseen liittyvää
Kempeleen kirjasto · Kempelehalli · Köykkyri · Mourunginjärvi · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari