Simpele
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Rautjärvi |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Simpeleen kirkko |
|
| Lääni | Kymen lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Perustettu [1] | 1922 |
| – emäpitäjä | Parikkala |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Rautjärvi Simpele |
| – syntynyt kunta | Rautjärvi |
| Pinta-ala | km² [1] (1963) |
| – maa | 94,6 km² |
| Väkiluku | 3 894 [1] (1970) |
| – väestötiheys | 41,16 as/km² |
Simpele oli nykyisessä Etelä-Karjalan maakunnassa sekä ennen sotia Karjalan historiallisessa maakunnassa - nykymaakuntiin rinnastettavassa Laatokan Karjalassa [2] sijainnut Suomen kunta. Entisen Simpeleen kunnan alue, yhdessä nykyisen Parikkalan kunnan alueiden (entisten Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntien alueet) ja Tuupovaaraan jo heti sotien jälkeen liitetyn ns. Tynkä-Korpiselän kanssa ovat ainoita nyky-Suomen puolelle jääneitä alueita Suomeen aikoinaan kuuluneesta vanhasta Laatokan Karjalasta. Simpeleen kunnan naapurikuntia olivat Parikkala ja Rautjärvi, ennen 1940-luvun alueluovutuksia myös Hiitola.
Tätä nykyä Simpele on Rautjärven kuntakeskus. Nykyisellä Simpeleen taajamalla tarkoitetaan käytännössä entisen Simpeleen kunnan (entistä) Kivijärven kylän aluetta. Simpeleen ja Rautjärven kuntaliitoksen yhteydessä Kivijärven kylän nimi muutettiin Simpeleeksi.
Simpele tunnetaan vuonna 1906 käynnistyneestä Aktiebolaget Simpeleen paperitehtaasta, nykyisestä Metsä Boardin (ent. M-real) Simpeleen kartonkitehtaasta ja Marja-Liisa sekä Harri Kirvesniemestä.[3] Silloisen Parikkalan kunnan ja myöhemmin Simpeleen kunnan Kangaskoskella oli 1900-luvun alkupuolella toiminnassa myös toinen paperitehdas, Kangaskosken paperitehdas.
Historian saatossa Simpeleen tehdasyhdyskunnan ja sitä myöten myös koko kunnan elämään sekä kehitykseen vaikutti voimakkaasti nykyisen UPM:n edeltäjäyhtiö Yhtyneet Paperitehtaat; kunnan ja ympäröivän yhteiskunnan sekä tehtaan välinen side oli tunnetusti tiivis. Aktiebolaget Simpele oli ensimmäinen Yhtyneiden Paperitehtaiden kolmesta kantatehtaasta, jonka edustajaksi ja samalla myös omistajaksi Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, kenraali Rudolf Walden tuli vuonna 1911, ottaakseen seuraavan vuoden alusta hoitaakseen Simpeleen tehtaan paperien myyntiä Venäjälle Pietarissa olleen agentuuriliikkeensä kautta. Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin vuonna 1920.
Simpeleen tehdasyhdyskunnalle asemakaavan laati vuonna 1917 Viipurin kaupunginarkkitehtinakin toiminut Uno Ullberg. Simpeleen taajamarakenne poikkeaa tyypillisestä maalaiskunnasta, ja se on aluesuunnittelun sekä teknisen infrastruktuurin puolesta rakennettu kaupunkimaisesti. [4]
Simpeleellä on oma palolaitos, joka kuuluu Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Simpeleen kunta muodostettiin Parikkalan kunnasta irtautuneiden Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille. Näiden kylien lisäksi pieni osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan perustettuun Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922, joka johti luonnollisesti myös itsenäisen kunnan perustamiseen.
Muutamia vuosia ennen Simpeleen seurakunnan perustamista laaditun alkuperäisen suunnitelman mukaan Kivijärven ja Änkilän kylien ohella myös Innasennurkka ja Kaljusenkylä, Koitsanlahden kylä kokonaisuudessaan sekä lisäksi Lamminkylä olisivat tulleet muodostamaan Simpeleen seurakunnan. Itsenäisen seurakunnan perustamishanke ei kuitenkaan toteutunut vielä tässä vaiheessa. Näistä kylistä Innasennurkka yhdessä Kaljusenkylän kanssa kuitenkin liitettiin vuonna 1945 Parikkalasta silloin jo toimineeseen Simpeleen kuntaan.
Simpele kuului itsenäisenä kuntana toimiessaan vuosina 1923-1944 Viipurin lääniin ja vuosina 1945-1972 Kymen lääniin. Kunta kuului perustamisestaan vuoteen 1940 asti Kurkijoen kihlakuntaan [5] [6] yhdessä Parikkalan ja Saaren kuntien, luovutettuun Karjalaan jääneiden Kurkijoen, Jaakkiman ja Lumivaaran kuntien sekä Lahdenpohjan kauppalan kanssa. Kurkijoen kihlakunta oli perustettu vuonna 1863, ja se lakkautettiin lopullisesti vuonna 1945. Vuodesta 1945 vuoteen 1972 Simpeleen kunta kuului Jääsken kihlakuntaan.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Simpeleen alueesta pysyi Suomessa, mutta vähemmistö (28,8 km2) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.
Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan vuonna 1973, jolloin syntyi uusi ja nykyinen Rautjärven kunta, jonka kuntakeskukseksi tuli Simpele. Entisen Simpeleen kunnan alueen maapinta-ala oli pieni, mutta Simpeleen taajaman väkiluku on yli puolet koko Rautjärven kunnan asukasluvusta. Simpele ehti toimia itsenäisenä kuntana tasan 50 vuotta ennen kuntaliitosta.
Historiallisesti entisen Simpeleen kunnan alue on ollut osa laajaa Kurkijoen pogostaa [7], joka käsitti vielä 1600-luvulle asti emäpitäjä Kurkijoen sekä edellä mainitun Simpeleen lisäksi myöhempien Hiitolan, Jaakkiman, Lumivaaran, Lahdenpohjan, Parikkalan, Saaren, Uukuniemen ja Kesälahden kuntien alueet. [8] Simpeleen kunnan emäpitäjä Parikkala irtaantui Kurkijoesta vuonna 1635. Myöhempi Parikkalan kunta, rajojensa puolesta ns. Suur-Parikkala, tunnettiin siihen aikaan Joukion nimellä.
Kyliä [muokkaa]
Kivijärvi, Pitkäjärvi, Sarajärvi, Änkilä, Kangaskoski
Elinkeinoelämä [muokkaa]
Elinkeinoelämän osalta Simpeleen elinkeinorakenne on hyvin pitkälle teollisuuspainotteinen, suurimman työantajan ollessa Metsä Board Simpele. Merkittävähkönä työllistäjänä puunjalostusteollisuutta edustaa myös puunjalostusalan perheyritys Vankkapuu Oy, joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Puunjalostuksen saralla toimii myös esimerkiksi Simpeleen Hirsiveisto Ky.
Muita teollisuusyrityksiä ovat mm. valmisbetonia valmistava ja toimittava Karjalan Betoni Oy, ja pakkaus- ja graafiselle teollisuudelle stanssityökaluja valmistava Polytronic Oy sekä teollisuuden palveluyrityksien puolelta Botnia Mill Servicen Simpeleen toimisto ja Projektipalvelu Tiainen Oy.
Kaupan- ja palvelualan merkittävin työantaja on 24h avoinna oleva Teboil Simpele - Änkilänmäen kauppakartano. Muita yrityksiä kaupan alalta ovat päivittäistavarakaupat (K-Market Hermanni, S-Market Simpele, Siwa Simpele), ja erikoiskaupat, kuten Simpeleen Apteekki, urheiluliike Simpeleen Urheilu Naukkarinen & Naukkarinen, kodintekniikkaliike Expert Stereoheikki Simpele sekä rautakauppa Maasälpä Jorma Repo Ky, joka valmistaa myös keittiökalusteita kalustetehtaallaan. Erilaisten pakkaustuotteiden agentuurikaupassa toimii Paras Pakkaus Oy.
Muita palveluyrityksiä edustavat mm. paikallinen pankki Simpeleen Osuuspankki ja IT-alan palveluyritys IT-Lähituki Backman-Hyrkäs Oy.
Media [muokkaa]
Simpele sai oman paikallislehden vuonna 1952, jolloin Kaakkoisseutu alkoi ilmestyä. Lehti ilmestyi parin ensimmäisen näytenumeron verran Simpeleen seutu -nimisenä, jonka jälkeen nimi muuttui Kaakkoisseuduksi. Lehdestä muodostui Simpeleen ja Rautjärven sekä myöhemmin, vuonna 1973 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Rautjärven kunnan paikallislehti.
Kaakkoisseutu ja parikkalalainen Parikkalan Sanomat yhdistyivät vuonna 2007 nykyiseksi Parikkalan-Rautjärven Sanomiksi.
Liikenneyhteydet [muokkaa]
Simpeleen taajama sijaitsee valtatie 6:n ja Karjalan radan välittömässä läheisyydessä. Imatralle on matkaa n. 40 km, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan molempiin n. 80 km sekä pääkaupunkiin Helsinkiin 300 km. Venäjän puolelle Viipuriin kertyy matkaa hieman yli 100 km ja Pietariin n. 250 km.
Karjalan radan varrella on Simpeleen rautatieasema, josta on junayhteydet (yht. kymmenen junavuoroa) Helsingin ja Joensuun suuntiin. Myös Helsingin-Joensuun ja Joensuun-Helsingin, ml. yöpikavuorot sekä Savonlinnan-Helsingin väliset ExpressBus-järjestelmän bussit liikennöivät Simpeleen kautta.
Lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannan lentoasema Lappeeenrannassa ja Savonlinnan lentoasema Savonlinnassa.
Imatralla sijaitsee lähin kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle, Imatra-Svetogorsk. Parikkalassa on Parikkala-Syväoron tilapäinen rajanylityspaikka, jonka kansainvälistäminen on suunnitteilla.
Luonto [muokkaa]
Luonnonmaantieteellisesti Simpeleen seutu kuuluu Laatokan Karjalaan. [9]
Simpeleen asutuskeskuksen lähellä virtaava Hiitolanjoki (Kokkolanjoki), johon Laatokan lohi nousee, on merkittävä sekä historiallisena että virkistyskohteena. Hiitolanjoen Kangaskoski on ainoa paikka Suomessa, johon Laatokan lohi pääsee esteettömästi nousemaan sekä myös kutemaan, ja näin ollen ylipäänsä ainoa paikka koko Suomessa, jossa järvilohi lisääntyy luontaisesti.
Hiitolanjoesta yhdessä siihen laskevista jokialueista (Silamusjoki ja Torsanjoki) on tulevaisuudessa kehittymässä ainutlaatuinen jokikalastuskohde.
Simpelejärvi on merkittävä virkistyskalastusvesistö, jonka käyttöä hankaloittaa valtakunnanraja.lähde? Silti Simpele on tunnettu siioistaan. Laulunsäe "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat" oli varsinkin takavuosina yleisesti kuultu.
Etelä-Karjalan korkein paikka Haukkavuori sijaitsee Simpeleen taajaman lähettyvillä, ja on ollut aiemmin kolmen kunnan eli Rautjärven, Ruokolahden ja Simpeleen rajapaikkana, kuten myös historiallisena rajapyykkinä useamman rauhan rajalinjauksen kohdalla.
Simpele sijoittuu linjalle, jota Laatokan läntistä reunaa pitkin muuttavat linnut seuraavat. Simpeleen vesitornista onkin laskettu huimia muuttolintusummia ja nähty monia harvinaisuuksia. [10]
Urheilu [muokkaa]
Simpeleläisiä urheiluseuroja ovat urheilun yleisseurat Simpeleen Urheilijat (lajeina hiihto, jalkapallo, jääkiekko, kuntoliikunta, naisliikunta ja yleisurheilu) ja Simpeleen Vesa (lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque) sekä erikoisseuroista ampumaseura Simpeleen Hahlo ja keilaseura Simpeleen Keilaajat. Lisäksi Simpeleellä toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueilla toimiva suunnistuksen erikoisseura RAPSU.
Simpeleellä sijaitsee Konkalammen hiihtokeskus, Konka Ski.
Koulutus [muokkaa]
Peruskoulutuksen osalta Simpeleellä toimivat Kivijärven koulu, jossa on Rautjärven kunnan pohjoispään peruskoulun ala-aste sekä Simpeleen yhteiskoulu, jonka tiloissa on vastaavasti koko Rautjärven kunnan peruskoulun yläaste. Samassa yhteydessä Simpeleen yhteiskoulun kanssa on myös Rautjärven lukio.
Lisäksi Simpeleellä toimii Rautjärven kansalaisopisto.
Kulttuuri [muokkaa]
Simpeleen perinne on perusteiltaan eteläkarjalaista - entisen Simpeleen kunnan, kuten myös nykyisen Rautjärven kunnan alueen kuuluessa Etelä-Karjalan kansankulttuurin perinnealueeseen. [11]
Eräs merkittävimpiä tapahtumia Simpeleellä on joka kesä järjestettävät Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, joka on osa Rautjärven kulttuuriviikkoa. Tapahtuma kerää tuhansia antiikin ja keräilyesineiden ystäviä messuille ja kesäpäivän viettoon.
Simpele populaarikulttuurissa [muokkaa]
- Pekka Himanka: Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat -kappale (Maailman valot -albumi, 1976)
- Sleepy Sleepers: Simpeleen Ilotalo -kappale (Voikkaa ja huikkaa -albumi, 1985).
- Kaik lutviutuup – Ankat haastaat ko Etelä-Karjalas, Disney-murrealbumi (Sanoma Magazines Finland, 2004). Simpeleen seudun murteelle Helena Anttosen kääntämä sarjakuva-albumi.
- Metsän tarina -dokumenttielokuva (ensi-ilta 28.12.2012). Parikkalassa ja Rautjärvellä, ml. entisen Simpeleen kunnan alueella, sekä Punkaharjulla parikkalalaisen luontokuvaaja Hannu Siitosen ja simpeleläisen luontokuvaaja Mikko Pölläsen kuvaama luontodokumentti.
- Simpeleläiset, fiktiiviset sketsihahmot Sisko ja Veli Sikiö MTV3-televisiokanavan Putous-viihdeohjelmassa (4. tuotantokausi, 2013).
Simpeleen murre [muokkaa]
Simpeleen seudulla puhuttava murre kuuluu Suomen murrealueista kaakkoismurteisiin eli ns. "Karjalan murteisiin". Simpeleen murre on alkujaan varsinaisten kaakkoismurteiden pääryhmässä Luoteis-Laatokan (alamurreryhmän) murretta, jonka puhuma-alueeseen ovat kuuluneet entisten Simpeleen sekä Parikkalan ja Saaren kuntien lisäksi Neuvostoliitolle luovutetulla alueella Hiitolan, Jaakkiman, Kaukolan, Kurkijoen ja Lumivaaran kunnat sekä Lahdenpohjan kauppala.
Tunnettuja Simpeleellä syntyneitä ja/tai entisiä sekä nykyisiä simpeleläisiä henkilöitä [muokkaa]
- Jesse Joronen, jalkapalloilija (syntynyt nykyisen Rautjärven kunnan aikana)
- Marja-Liisa Kirvesniemi, ent. hiihtäjä
- Sirkka Laine, kirjailija
- Jaakko Pakkasvirta, elokuvaohjaaja ja näyttelijä
- Mikko Pöllänen, luontokuvaaja [12]
- Jussi Reinikainen, kalterijääkäri
- Sami Repo, ent. hiihtäjä
- Aili Runne, säveltäjä ja sanoittaja (syntynyt entisen Parikkalan kunnan aikana) [13]
- Tauno Saukkonen, kansanedustaja [14]
- Pauli Siitonen, ent. hiihtäjä
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 6. tammikuuta 2008.
- ↑ Kartasto - Nykyinen Karjalan tasavalta ja Laatokan Karjalan alueet, Säätiö Väinölä.
- ↑ http://www.evl.fi/srk/rautjarvi/historia.htm
- ↑ Rautjärven kuntakeskus kuin suuresta kaupungista 16.10.2010. Etelä-Saimaa.
- ↑ Kurkijoen kihlakunta kartalla 1, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto.
- ↑ Kurkijoen kihlakunta kartalla 2 (Suomi, Tilastokartta 1935), Maanmittaushallitus.
- ↑ Kurkijoen pogostan kartta 16. vuosisadalla, Kurkijoen kotiseutukeskus Kirjazh.
- ↑ Kurkijoen historia / Kurkijoen historiaa pähkinänkuoressa, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto, laatinut Ville Laakso.
- ↑ http://www.luovutettuluonto.net/karjalankartta-1.htm
- ↑ Lintupaikat, Rautjärvi, Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY).
- ↑ Kansankulttuurin perinnealueet -kartta, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto.
- ↑ MetsäRaha 1/2012, Upea luontodokumentti, s. 27, OP-Pohjola osk.
- ↑ http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=3612&NakymaID=208
- ↑ Kansanedustajamatrikkeli / Tauno Saukkonen, Eduskunta.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Simpeleen kyläyhdistys ry:n kotisivut
- Simpeleen Urheilijat ry
- Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät
| Imatra - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Taipalsaari |
| Entiset kunnat Joutseno - Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Suomenniemi - Uukuniemi - Ylämaa |
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
