Sortavalan maalaiskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sortavalan maalaiskunta
Sordavala landskommun
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Sortavala municipality location map.PNG

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Sortavalan kihlakunta
Perustettu 15001
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 690,88 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 666,80 km²
– sisävesi 24,08 km²
Väkiluku 21 487  [2]
(31.12.1939)
väestötiheys 32,2 as/km²

1 Ortodoksinen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran

Sortavalan maalaiskunta (ruots. Sordavala landskommun) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Sortavalan maalaiskunta sijaitsi Laatokan pohjoisrannikolla ja siihen kuului manneralueen lisäksi laaja saaristoalue rannikon tuntumassa sekä kauempaa Laatokalta Valamon saaristo. Sortavalan maalaiskunnan naapurikuntia olivat Harlu, Ruskeala, Uukuniemi ja Jaakkima sekä maalaiskunnan "sisällä" Sortavalan kaupunki. Maalaiskunnan pituus koillisesta lounaaseen oli noin 35 kilometriä ja luoteesta kaakkoon 25 kilometriä (Valamoa ei näissä luvuissa ole laskettu mukaan).

Sortavalan luterilainen kirkko sijaitsi kaupungin alueella ja se oli maa- ja kaupunkiseurakunnan yhteinen. Maalaiskunnan ortodoksit kuuluivat Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan, jonka pääkirkko sijaitsi myös kaupungin alueella.

Historia ja luonnonolosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sortavalan maalaiskunnalle tyypillisiä maisemia ovat Laatokan saaristo, vuonomaiset lahdet ja korkeat mäkimaat. Alue on ollut asuttua jo tuhansia vuosia seudun ilmaston ja hedelmällisen maaperän takia. Nimi Sortavala merkitsee sortavien eli kaskea kaatavien maata. Saaristossa ja Laatokan rannikon läheisyydessä on lukuisia linnavuoria, jotka todistavat alueen olleen rauhonta.

Sijoittuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeen Sortavalan maalaiskunnan asukkaat joutuivat jättämään asuinseutunsa ja lähtemään evakkoon. Maalaiskunnan väestöä sijoitettiin pääosin Keski-Suomeen seuraaviin kuntiin: Jyväskylän maalaiskunta, Kannonkoski, Kivijärvi, Konginkangas, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekosken maalaiskunta ja Äänekoski.[3]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sortavalan maalaiskuntaan kuului kaikkiaan 66 kylää:

Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus, Hakala, Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahdenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Melloinen, Myllykylä, Mäkisalo, Möntsölänsalmi, Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen, Parola, Pellotsalo, Pieni Rytty, Pieni Tulola, Pohjus, Poikelus, Purovaara, Putsinlahti, Rantue, Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Vakkolahti, Yhinlahti [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  4. Sortavalan maaseurakunta 3.7.2007. Suomen sukututkimusseura. Viitattu 25.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]