Muurame

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Huonekalutehtaasta katso Muurame.
Muurame
Muurame.vaakuna.svg Muurame.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.muurame.fi
Sijainti 62°07′45″N, 25°40′20″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1921
Kokonaispinta-ala 194,05 km²
305:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 144,06 km²
– sisävesi 49,99 km²
Väkiluku 9 446
109:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
väestötiheys 65,57 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 22,6 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 12,5 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 19,5 %
221:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Ari Ranta-aho
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • KD
 • PS
 • Vihr.

10
9
7
4
3
1
1
Muuramen kirkko (Alvar Aalto 1929).

Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistietoja Muuramesta

Kunnassa asuu 9 446 henkilöä.[2] Kunnan pinta-ala on 194,05 km², josta 49,99 km² on sisävesiä[1], rantaviivaa Muuramella on noin 186 km.

Väestötiheys on 65,6 asukasta/km². Väestönkasvu on yli 150 asukasta vuodessa. Väestörakenteeltaan Muurame on Keski-Suomen maakunnan nuorekkain ja asukasluvultaan erittäin nopeasti kasvava kuntalähde?, mihin vaikuttaa sijainti Jyväskylän kaupungin vieressä. Tähän liittyen Muuramessa on esitetty myös kaupunkinimityksen käyttöönottoa. Vuonna 1969 Muuramessa oli 3364 asukasta.

Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneita kunnassa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jälkeen.

Muuramella on nykyisin yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti sekä lisäksi ennen vuotta 1993 Säynätsalo. Säynätsalo yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin 1993, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti 2009.

Yhteistä vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyväskylän, myös Toivakan kanssa. Toivakka on ollut Muuramea kiinnostuneempi kuntaliitoksesta Jyväskylän kanssa, joten on mahdollista, että Muurame jää tulevaisuudessa kokonaan Jyväskylän ympäröimäksi ja Jyväskylästä tulee siis reikäleipäkunta.

Myös Muuramen liittymisestä Jyväskylään on keskusteltu. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin jo 1960-luvulla. Muuramessa liitokseen on suhtauduttu yleensä kielteisesti. Muuramen kunta itse erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921 ja Säynätsalon kunta erosi Muuramesta 1924.

Muuramessa on kaksi taajamaa: kirkonkylä ja Kinkomaa. Suurin osa muuramelaisista asuu näissä. Kirkonkylä sijaitsee Muuratjärven ja Päijänteen välissä Muuramenjoen molemmin puolin. Muuramen asuntoalueita ovat keskusta, Jaakkola, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta-Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmäki, Rajala, Pitkälä-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkylä, Rannankylä sekä Valkola-Rajahonka.

Muuramen asuntokanta on 3 736. Siitä omakotiasuntoja 2 123, rivitaloasuntoja 690, kerrostaloasuntoja 865 ja muita asuntoja 58. Rantaviivaa Muuramella on yhteensä noin 186 kilometriä, ja kesämökkejä on noin 704.

Suurimmat työnantajat ovat John Crane Safematic Oy, SKF, Nokka-yhtiöt Oy, Harvia Oy, Flex Link Automation Oy, Kytölä Oy, Muuratpuu Pohjonen Oy, Hakamet Oy, HK-Instuments Oy, Sten&Co Oy Ab, Muuramen kunta, Kinkomaan sairaala, terveyskeskus ja Muuramen seurakunta.

Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Muuramen kirkon on suunnitellut Alvar Aalto ja se valmistui 1929.

Muuramessa sijaitsee maailman vanhin saunamuseo, Muuramen saunakylä.

Muuramen eräs tärkeimmistä nähtävyyksistä on arkkitehti Alvar Aallon (1898-1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926-29).

Muuramen postinumero on 40950.

Muuramen kunta julkaisee alueella jokaiseen kotitalouteen jaettavaa Muuramelainen-lehteä.

[muokkaa] Hallinto

Muuramen kunnanjohtaja on Ari Ranta-aho. Muuramen kunnanvaltuustossa 35 valtuutettua ja kunnanhallituksessa on 10 valtuutettua.

[muokkaa] Luonto

Muuramessa on viisi rauhoitettua luonnonsuojelualuetta: Partastenmäen vanha metsä, Kustaanvuoren vanha metsä, Härköpohjan jalavalehto, Lullinvuori sekä Kuusimäen alue. Lisäksi Muuramessa on viisi luonnonmuistomerkkiä, kaikki isoja puita tai puuryhmiä. Natura-kohteita Muuramessa on viisi ja niiden yhteispinta-ala on 611 hehtaaria. Tämä vastaa 3,2 % kunnan kokonaispinta-alasta.

Suomen suurin kuusi (kuutioina mitaten) kasvaa Kuusimäen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylän ja Jyväskylän maalaiskunnan Vesangan kylän välillä. Paikalla on Kuusimäen vanhojen metsien suojelualue, joka on perustettu 1994.

Kirkonkydän reunalla sijaitsee Muuramen luontopolku, joka kiertää Muuramenjokea.

[muokkaa] Urheilu

Muuramessa järjestettiin vuonna 2010 Suomen rallin testierikoiskoe. Jari-Matti Latvala, Suomen rallin 2010 voittaja, ajamassa Focustaan Rannankylän testierikoiskokeella Muuramessa.

Tunnetuin muuramelainen lienee Mikko Ronkainen, kumparelaskun maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, jolla on nimikkorinne laskettelukeskus Riihivuoressa. Myös tunnettuja muuramelaisia urheilijoita ovat Emilia ja Erika Nyström, jotka ovat voittaneet kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruuden rantalentopallossa.

Muuramen Lentopallo on pelannut monta vuotta Lentopallon SM-liigassa. Joukkueen paras sijoitus on 9. sija kaudelta 2006-2007.

[muokkaa] Kulttuuritapahtumat

Muuramessa järjestetään vuosittain Naamat-niminen rockfestivaali, joka pienuudestaan huolimatta – tai juuri siksi – on kerännyt valtakunnallista kulttimainetta.

[muokkaa] Historiaa

  • n.4000 eaa. Vanhimmat merkit asutuksesta nykyisellä Muuramen alueella.
  • 1539 Vanhimpiin kuuluvia maakirjaan merkittyjä tietoja asutuksesta alueella, joka kuului silloin Suur-Jämsään.
  • 1851 Muuramenkosken saha perustetaan.
  • 1863 Korpilahti, johon nykyinen Muuramen alue kuului, irtautui Suur-Jämsästä.
  • 1921 Muurame eroaa Korpilahden kunnasta ja Muuramen kunta perustetaan.
  • 1924 Säynätsalo eroaa Muuramesta.

[muokkaa] Etäisyyksiä

Lähikunnat:

Muita kuntia:

Matkat lyhyimpiä reittejä maanteitä pitkin.

[muokkaa] Kuuluisia muuramelaisia

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muurame.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä