Korpilahti
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Jyväskylä |
|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
| Perustettu | 1867 |
| – emäpitäjä | Jyväskylä |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Korpilahti |
| – syntynyt kunta | Jyväskylä |
| Pinta-ala | 794,62 km2 [1] (1.1.2008) |
| – maa | 614,58 km2 |
| – sisä | 180,04 km2 |
| Väkiluku | 5 061 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 8,23 as/km2 (31.12.2008) |
| Demografiatiedot | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,3 % |
| – 15–64-v. | 61,5 % |
| – yli 64-v. | 21,2 % |
Korpilahti (epävirallisesti ruots. Korpilax) oli Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Nykyään entisen Korpilahden kunnan alue kuuluu Jyväskylään.
Korpilahdessa asui ennen kunnan lakkauttamista 5 061 asukasta[2] sekä kesäaikana näiden lisäksi noin 4 500 mökkeilijää. Kunnan pinta-ala oli 794,62 km2, josta 180,04 km² oli vesistöjä.[1] Siihen kuuluvia maa-alueita on Päijänteen molemmilla puolilla, ja alueella on noin 200 järveä. Korpilahden kyliä ovat mm. Moksi, Tikkala, Saukkola, Ylä-Muuratjärvi, Putkilahti ja Sarvenperä. Väestö on lähes kokonaan suomenkielinen.
Entisellä Korpilahden alueella, Korpilahden-Luhangan maantiellä (nro 610), sijaitsee vuosina 1995–1997 rakennettu Kärkistensalmen silta, joka korvasi lossin. Saman tien varrella on nykyisin luonnonsuojelualueena oleva Vaaruvuori. Vuoren kohdalla oli yksi Suomen maanteiden jyrkimmistä nousuista, kunnes nykyinen tie vuonna 1984 valmistui. Imatran Voima suunnitteli vuorelle vuosien ajan pumppuvoimalaa, mutta tämä hanke haudattiin lopullisesti 2000-luvun alussa.
Unescon Maailmanperintöluetteloon kuuluvan Struven ketjun suojelluista mittauspisteistä yksi sijaitsee entisellä Korpilahdella, Oravivuoren laella.
Korpilahden kunta perustettiin vuonna 1867. Muurame erosi siitä 1921. Korpilahden naapurikunnat olivat juuri ennen kunnan lakkauttamista Joutsa, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Luhanka, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka.
Korpilahti oli Suomen köyhimpiä kuntia, ja sen työttömyysaste oli 14,4 prosenttia (2002). Vuoden 2007 talousarvio oli laadittu 1,979 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2007 suurin investointikohde oli Tikkalan koulun rakentaminen. Hankkeelle varattiin 3,0 milj. euron määräraha. Kunnan lainakanta kasvoi investointien aiheuttaman rahoitustarpeen vuoksi. Arvion mukaan kunnan lainakanta vuoden 2007 lopussa oli n. 22,0 milj. euroa.
[muokkaa] Kuntaliitos
Korpilahdella järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys liittymisestä Jyväskylään. Liittymistä vastusti 1303 eli 52,0 prosenttia ja puolusti 1055 eli 42,1 prosenttia 2505 äänestäneestä. Liittymispäätöksen yhteydessä käytiin vilkas keskustelu kuntalaisten mielipiteen ohittamisesta. Keskustelun päätti kunnan päätös sulkea keskustelupalsta kunnan nettisivuilla.
Äänestyksen lopputuloksesta ja kansalaiskeskustelusta huolimatta Korpilahden kunnanvaltuusto päätti äänin 17-10, että kunta yhdistyy Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009. Myös Jyväskylä hyväksyi liitoksen. 18.2.2008 tehdyn päätöksen mukaan uuteen kaupunkiin liittyi myös Jyväskylän maalaiskunta.
Kuntaliitoksen seurauksena laajentuva Jyväskylän kaupunki saa kuntajakolain mukaisia yhdistymisavustuksia, jotka käytetään entisen Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Ennen Jyväskylän maalaiskunnan päätöstä olleiden tietojen perusteella avustusmäärä oli 7,4 milj.
Mailis Ahovuori ym. tekivät sisäasiainministeriölle kuntajaon muutosesityksen Korpilahden kunnan eteläisen osan liittämiseksi Jämsän kaupunkiin. Jämsän kaupunkiin liitettäväksi ehdotetun alueen pinta-ala on 20,8 % kunnan pinta-alasta ja alueella asuu 12,9 % kunnan asukkaista. Kunta on julkaissut asiaa koskevan kuulutuksen, jossa kehotetaan Korpilahden kunnan asukkaita ja kaikkia muita, jotka katsovat asian koskettavan itseään jättämään kirjalliset huomautukset Korpilahden kunnanhallitukselle. Kunnalle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 22 huomautusta, joista 6:ssa kannatettiin alueen liittymistä Jämsän kaupunkiin ja 16:ssa vastustettiin esitettyä liittymistä.
Korpilahden entinen kunnanjohtaja Anssi Nykänen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson kannattivat liitosta Jyväskylään. Sen sijaan jyväskyläläiset kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Petri Neittaanmäki ja Ahti Vielma vastustivat liitosta.
Hallintopäällikkö Timo Rusanen otti vastaan Korpilahden kunnanjohtajan tehtävät 20.12.2006. Rusanen hoiti tehtävää hallintosäännön perusteella toistaiseksi. Kunnanjohtajan tehtävä vapautui, kun kunnanvaltuusto myönsi eron kunnanjohtaja Anssi Nykäselle 20.12.2006 alkaen.
[muokkaa] Historia
Korpilahti on ollut osa Hollolan pitäjää.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
| Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski |
| Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo |
Moksi | Saukkola | Sarvenperä | Tikkala | Ylä-Muuratjärvi

