Jyväskylän maalaiskunta

Wikipedia

Jyväskylän maalaiskunta

vaakuna	sijainti
www.jklmlk.fi
Sijainti	62°17′20″N, 25°44′30″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Perustettu	1868 Laukaasta
Kuntaliitokset	Jyväskylä (2009), Korpilahti (2009)
Pinta-ala	534,37 km² 222. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	450,76 km²
– sisävesi	83,61 km²
Väkiluku	36 221 27. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	80,36 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Arto Lepistö

Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo Puistokadulla Jyväskylässä.

Jyväskylän maalaiskunta (ruots. Jyväskylä landskommun), virallisissa yhteyksissä lyhennettynä Jyväskylän mlk, on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu runsaat 36 000 ihmistä, ja sen pinta-ala on 534,37 neliökilometriä, josta 83,61 neliökilometriä on vesistöjä. Kunta jakaantuu Jyväskylän kaupungin kohdalla kahteen toisistaan lähes erilliseen lohkoon. Väestötiheys on 80,3 asukasta neliökilometriä kohden. Kunnan väkiluku kasvaa nopeasti.

Jyväskylän maalaiskunnan naapurikunnat ovat Jyväskylä, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Kunta sijaitsee Sisä-Suomen reunamuodostuman kohdalla, joten maasto on enimmäkseen epätasaista ja mäkistä, vaikkakaan ei erityisen korkeaa. Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen pohjoispää on kunnan alueella, samoin suuri osa Leppävedestä. Näiden kahden järven välillä olevan Vaajakosken putouskorkeus on 2,5 metriä.

Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakosken taajamassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, joka on yksi Suomen vilkkaimmista. Muita asukaskeskuksia ovat maalaiskunnassa sijaitsevat Jyväskylän lähiöt Vaajakoski ja Palokka. Alueen läpi kulkee pääväylistä nelostie, jonka ansiosta bussiyhteydet taajamiin Jyväskylän kaupungista ja muualta Suomesta ovat hyvät. Myös poikittaiset tieyhteydet Jyväskylästä itään päin (ja länteenkin) kulkevat kunnan läpi, samoin tärkeä Jyväskylä-Pieksämäki -poikkirata, joskaan Vaajakosken asema ei ole enää käytössä, joten henkilöjunaliikenne tapahtuu Jyväskylän rautatieaseman kautta.

Jyväskylän maalaiskunta oli aikaisemmin, kun kaupunkeja ei oteta lukuun, väkiluvultaan Suomen suurin kunta, mutta sittemmin Nurmijärvi on ohittanut sen.

Jyväskylän maalaiskunta liitetään Jyväskylän kaupunkiin vuonna 2009. Tätä ennenkin kunnasta on monta kertaa liitetty alueita Jyväskylän kaupunkiin. Suurimmat liitokset tapahtuivat vuosina 1941 ja 1965. Koko kunnan liitoksesta päätettiin 18.2.2008. Kaupunkiin on yhdistymässä myös Korpilahden kunta.

Toivakan kunta itsenäistyi maalaiskunnasta vuonna 1910. Toisaalta Laukaan kunnasta on liitetty alueita maalaiskuntaan.

Jyväskylän maalaiskunta on viimeinen Suomen kunta, joka käyttää nimessään maalaiskunta-sanaa. Tässä mielessä kunnan nimellä on historiallistakin arvoa. (Suomessa on enimmillään ollut 33 maalaiskunta-sanaa nimessään käyttävää kuntaa.) Tunnettuja Jyväskylän maalaiskuntalaisia ovat esimerkiksi Olavi Ahonen, Mikko Hirvonen, Tommi Mäkinen ja Heidi Willman.

Ylintä päätöksentekovaltaa Jyväskylän maalaiskunnassa käyttää Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto.

[muokkaa] Historia

Nykyinen Jyväskylän maalaiskunta oli osa ensin Hämeen lääniä ja vuoden 1775 jälkeen Vaasan lääniä, kunnes Keski-Suomen lääni vuonna 1960 perustettiin. Vuodesta 1997 kunta on kuulunut Länsi-Suomen lääniin.

Laukaan pitäjästä erotettu Jyväskylän kaupunki perustettiin Jyväsjärven rannalle vuonna 1837. Pian asukkaat alkoivat kaivata myös kirkollista itsenäisyyttä, ja 1850-luvulla syntyikin myös Jyväskylän oma seurakunta. Seuraavan vuosikymmenen kunnallislainmuutokset johtivat ehdotukseen erottaa Laukaasta uusi kunta, joka perustettaisiin kaupungin ympärille. Ensi kerran asia otettiin esille vuonna 1865 ja uudelleen alkuvuodesta 1867, mutta se kaatui molemmilla kerroilla johtuen perustettavan kunnan suuresta köyhyydestä. Kuitenkin joulukuussa 1867 lääninhallitus määräsi, että uusi kunta oli tarpeen, ja niinpä vuonna 1868 Jyväskylän maalaiskunta perustettiin. Kaupunkiseurakunta ja Jyväskylän maaseurakunta erotettiin toisistaan vasta 1880.

Maalaiskunnalla on aina ollut läheiset yhteydet Jyväskylän kaupunkiin, ja esimerkiksi kunnantalo ja maaseurakunnan kirkko sijaitsevat Jyväskylän keskustassa, Taulumäellä. Ennen vuotta 1965 maalaiskunta oli niin sanottu reikäleipäkunta, mutta alueliitosten johdosta se ei enää ympäröi kaupunkia kokonaan. Kuntaliitos Jyväskylään on aiemminkin ollut ajoittain esillä. Maalaiskunta on aiemmin suhtautunut asiaan kielteisesti. Maalaiskuntalaiset ovat mielipidekyselyissä kannattaneet liitosta - maalaiskunnassa asuukin syntyperäisiä Jyväskyläisiä suhteessa asukaslukuun enemmän kuin kaupungissa johtuen siitä, että monet nuoret parit muuttavat kaupungista halvemman asunnon perässä maalaiskunnan puolelle - useat muuttaakseen eläkkeelle lasten lähdettyä takaisin kaupunkiin.^lähde? Useasti maalaiskuntaan muuttaneet tahtoisivat lapsilleen vastaavan laadukkaan koulutuksen, josta Jyväskylän kaupunki ainakin aiemmin oli tunnettu. Valitettavasti maalaiskunta on enempi tunnettu homekouluistaan^lähde?, joissa opetuksen taso ja opettajien taso on kauniisti sanottuna vaihteleva: sanomalehti Keskisuomalainen vertaili eri yläasteita niiden tuloksien kannalta ja tuli siihen tulokseen, että maalaiskunnan parhaat koulut ovat kaupungin huonoimpien tasolla (Ksml 15.6.2007.) Huomattavaa asiassa on se, että yläasteen maalaiskuntalaiset vielä käyvät omassa kunnassaan, lukioon ja ammattikouluun he tulevat suurimmaksi osaksi kaupunkiin. Kaupungin ja kaupunkilaisten suuremman varallisuuden takia Jyväskylä maksaa vuosittain kuntatasausmaksuja, joita taasen maalaiskunta/(laiset) saavat.

[muokkaa] Kylät

Jyväskylän maalaiskunnan kylät ovat Haapaniemi, Kaunisharju, Puuppola, Kuohu, Leppälahti, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkakoski, Jyskä, Vaajakoski ja Vesanka.

Kunnan kolmesta taajamasta on Vaajakosken asukasmäärä noin 14 000, Palokan runsaat 10 000 ja Tikkakosken 5 000. Loppu asutus on jakaantunut haja-asutusalueille.