Asikkala
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.asikkala.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Perustettu | 1848 |
| Kokonaispinta-ala | 755,55 km² 157:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 563,38 km² |
| – sisävesi | 192,17 km² |
| Väkiluku | 8 447 125:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 14,99 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 14,5 % |
| – 15–64-v. | 60,5 % |
| – yli 64-v. | 25,0 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero | 20,75 % 64:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Juri Nieminen |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[5] • Kesk. • Kok. • SDP • KD • PS • Vihr. • Vas. |
15 10 5 2 1 1 1 |
Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 447 henkilöä.[2] Kunnan pinta-ala on 755,55 km², josta 192,17 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Nastola, Padasjoki ja Sysmä.
Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vääksyn läpi kulkee Päijänteen länsipuolinen valtatie 24 sekä seututie 313:n ja seututie 314:n yhtenäinen väylä. Asikkalan pikavuoropysäkit ovat Tallukka valtatie 24:llä, ns. vanhan Vääksyn tori, joka sijaitsee Vääksyn vanhan keskustan puolella sekä Asikkalan kirkonkylä ja Kalkkisten tienhaara seututie 314:llä.
Lahti-Vesivehmaan lentokenttä ja Kalkkisten kanava sijaitsevat kunnan alueella. Vääksyssä toimii myös maailman suurimpiin kalastusvälineiden tuottajiin kuuluvan Rapala VMC -konsernin uistintehdas.
Asikkalan Kalkkisten kylässä toimii myös toinen uistinvalmistaja Finlandia-Uistin Oy, joka on perustettu vuonna 1963. Tällöin veljekset Hannu ja Kalevi Kangas kehittelivät Nils Master tuotemerkin.
Kunnassa toimii evankelisluterilainen Asikkalan seurakunta[6] , Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Asikkalan vapaaseurakunta[7], helluntaiherätykseen kuuluva Vääksyn helluntaiseurakunta[8] sekä Jehovan todistajien Vääksyn seurakunta[9].
Sisällysluettelo |
Kylät [muokkaa]
Asikkalan kunta jakautuu 25 maakirjakylään: Anianpelto, Asikkalan kirkonkylä, Kurhila, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Mustjärvi, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo (johon kuuluu Salonsaari), Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa ja Vähä-Äiniö.
Jokapäiväisessä käytössä ovat kuitenkin useammasta kylästä koostuvat kyläkunnat, esimerkiksi Vääksy (keskustaajama, joka muodollisesti ei ole maakirjakylä), Kalkkinen (yleisesti koko Pohjois-Asikkala), Asikkalan kirkonkylä, Vesivehmaa, Urajärvi, Kurhila-Hillilä ja Iso-Äiniö.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Luonnonsuojelualueet [muokkaa]
Asikkalan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Asikkalan letot, Aurinkovuori, Evon alue, Kalkkistenkoski, Kutajärven alue, Mukkulammi, Päijänteen alue, Pitkäkallion metsä, Riihikallio-Pilkanmäki, Romioja, Tupsuvuori, Urajärvi, Valtionkärki, Vanhan kartanon idänverijuurialue ja Vähäpää.[11]
Asikkalalaisia henkilöitä [muokkaa]
Kuuluisia tai merkittäviä henkilöitä, jotka ovat syntyneet, asuneet tai vaikuttaneet Asikkalassa ovat muun muassa:
- Pekka Ala-Pietilä (1957–), Nokia Oyj:n entinen toimitusjohtaja
- Minna Kauppi (1982–), suunnistaja
- Axel Laurell (1715–1790), kappalainen, perunanviljelyn puolestapuhuja, ”perunapappi”[12]
- Toni Nieminen (1975–), mäkihyppääjä, vietti lapsuutensa Asikkalassa
- Aaro Pajari (1897–1949), kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari[13]
- Olli Pajari (1860–1923), entinen kansanedustaja, vietti 18 vuotta kansakoulunopettajana Asikkalassa[14]
- Joel Rinne (1897–1981), suomalainen näyttelijä
- Kyllikki Virolainen (e. Stenros, os. Salojärvi), (1924–2009), poliitikko ja toimittaja sekä edesmenneen valtioneuvos Johannes Virolaisen vaimo.
Kansanedustajat [muokkaa]
Entiset kansanedustajat ja valtiopäivämiehet [muokkaa]
- Martti Suntela (1903–1999), maanviljelysneuvos, kansanedustaja ja eduskunnan ikäpuhemies 22.07.1948–20.07.1951, Vähä-Äiniö
- Eetu Salin (1866–1919), toimittaja ja kansanedustaja 1909–1910 ja 1917–1919, yksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajajäsenistä ja sen alkuaikojen huomattavampia johtajia[15] Syntyjään asikkalalainen, kansanedustajana Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
- Mikko Köyhälä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1726–1727, Salo
- Gustav Strömm, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1693, Hillilä, Tommola
- Krister Niilonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1634 ja Ruotsin valtiopäivät 1627, Vähä-Äiniö
- Niilo Jönsinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1617, Anianpelto
Lisäksi monilla kuuluisilla ihmisillä on (ollut) Asikkalassa vapaa-ajan asunto. Näin esimerkiksi Toivo Kärki, Urho Kekkonen, sisäministeri Heikki Ritavuori ja historioitsija-valtiomies J. R. Danielson-Kalmari ovat olleet kesäasikkalalaisia.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
- Suomen vapaa-ajankalastusmuseo eli Päijänne-talo
- Danielson-Kalmarin huvila
- Anianpelto
- Vääksyn kanavamiljöö
- Vääksyn vesimylly ja sähkövoimalaitosmuseo
- Pulkkilanharju ja Päijänteen kansallispuisto
- Urajärven kartanomuseo
- Asikkalan kirkko
- Kalkkisten kanava
Tunnustuksia [muokkaa]
Asikkalan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Urajärvi 2004, Kurhila-Hillilä 2000 ja Kalkkinen 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeessä.
Asikkalan murre [muokkaa]
Asikkalassa puhuttu kielimuoto kuuluu hämäläismurteisiin, tarkemmin kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmään yhdessä muun muassa Lahden, Heinolan, Lammin, Padasjoen, Orimattilan ja Nastolan kanssa.
Asikkalan murteen erottuvimpia piirteitä on yleiskielen d:n vastineena kuultava heleä l: esimerkiksi pata : palan. Tämä piirre on nykyisin jo varsin harvinainen.
Asikkala on yhdessä Padasjoen ja Heinolan kanssa hämäläismurteiden äärireunalla. Asikkalan pohjoispuolella sijaitseva Sysmä kuuluu näet jo itämurteiden ja niiden savolaismurteiden puolelle. Pitäjien välinen raja on suomen kielen murrekartan jyrkimpiä, vaikka nykyisin murre-erot ovat huomattavasti tasaantuneet.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 14.11.2010.
- ↑ Asikkalan seurakunta Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Asikkalan vapaaseurakunta Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Vääksyn helluntaiseurakunta Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Jehovan todistajat Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Asikkalan Natura-alueet Hämeen ympäristökeskus.
- ↑ Teppo Korhonen: Peruna tulee tutuksi
- ↑ Robert Brantberg: Viimeinen hakkapeliitta
- ↑ Olli Pajari Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Eetu Salin Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asikkala Wikimedia Commonsissa- Asikkalan kunnan kotisivut
- Asikkalan kartta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä |
| Entiset kunnat Artjärvi - Heinolan mlk |
| Asikkalan kylät ja kyläkokonaisuudet* | Anianpelto | Asikkalan kirkonkylä | Hillilä | Iso-Äiniö | Joenniemi | Kalkkinen | Keltaniemi | |Kopsuo | Kurhila | Mustjärvi* | Myllykselä | Paakkola | Pulkkila | Pätiälä | Reivilä | Riilahti | Salo | Salonsaari* | Särkijärvi | Urajärvi | Vehkoo | Viitaila | Vähimaa | Vähä-Pulkkila' | Vähä-Äiniö | Vääksy* |
| Järvet, lammikot ja lähteet | Ruotsalainen | Päijänne | Vesijärvi |
| Luonnonsuojelualueet | Asikkalan letot | Aurinkovuori | Evon alue | Kinissaari | Kutajärven alue | Mukkulammi | Päijänteen alue | Päijänteen kansallispuisto | Pitkäkallion metsä | Riihikallio-Pilkanmäki | Romioja | Tupsuvuori | Urajärvi | Valtionkärki | Vanhan kartanon idänverijuurialue | Vähä-Pulkkila | Vähäpää |
| Rakennukset ja rakennelmat | Asikkalan kirjasto | Asikkalan kirkko | Jenkkapirtti | Kalkkisten kanava | Lahti-Vesivehmaan lentokenttä | Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Päijännetunneli | Vääksyn kanava |
