Asikkala
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| www.asikkala.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Perustettu | 1848 Hollolasta |
| Kokonaispinta-ala | 755,65 km² 156:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 563,71 km² |
| – sisävesi | 191,94 km² |
| Väkiluku | 8 577 125:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 15,22 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 15,3 % |
| – 15–64-v. | 62,4 % |
| – yli 64-v. | 22,3 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 1,2 % |
| Kunnallisvero | 19 % 242:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kunnanjohtaja | Juri Nieminen |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2004 - 2008[6] • Kesk. • Kok. • SDP • Sit. • Vihr. • KD • Vas. |
12 8 5 3 3 3 1 |
Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 755,65 km², josta 191,94 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,3 asukasta/km².
Naapurikuntia ovat Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Nastola, Padasjoki ja Sysmä.
Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vääksyn läpi kulkee Päijänteen länsipuolinen valtatie 24 sekä seututie 313:n ja seututie 314:n yhtenäinen väylä. Vääksyssä sijaitsee linja-autoasema. Asikkalan pikavuoropysäkit ovat Tallukka valtatie 24:llä sekä Asikkalan kirkonkylä ja Kalkkisten tienhaara seututie 314:llä.
Vesivehmaan lentokenttä ja Kalkkisten kanava sijaitsevat kunnan alueella. Vääksyssä toimii myös maailman suurimpiin kalastusvälineiden tuottajiin kuuluvan Rapala VMC -konsernin uistintehdas.
Asikkalan Kalkkisten kylässä toimii myös toinen uistinvalmistaja Finlandia-Uistin Oy, joka on perustettu vuonna 1963. Tällöin veljekset Hannu ja Kalevi Kangas kehittelivät Nils Master tuotemerkin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Asikkalan kunta jakautuu 25 maakirjakylään: Anianpelto, Asikkalan kirkonkylä, Hillilä, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Mustjärvi, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo (johon kuuluu Salonsaari), Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa ja Vähä-Äiniö.
Jokapäiväisessä käytössä ovat kuitenkin useammasta kylästä koostuvat kyläkunnat, esimerkiksi Vääksy (keskustaajama, joka muodollisesti ei ole maakirjakylä), Kalkkinen (yleisesti koko Pohjois-Asikkala), Asikkalan kirkonkylä, Vesivehmaa, Urajärvi, Kurhila-Hillilä ja Iso-Äiniö.
[muokkaa] Luonnonsuojelualueet
Asikkalan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Asikkalan letot, Aurinkovuori, Evon alue, Kalkkistenkoski, Kutajärven alue, Mukkulammi, Päijänteen alue, Pitkäkallion metsä, Riihikallio-Pilkanmäki, Romioja, Tupsuvuori, Urajärvi, Valtionkärki, Vanhan kartanon idänverijuurialue ja Vähäpää.
[muokkaa] Asikkalalaisia henkilöitä
Kuuluisia tai merkittäviä henkilöitä, jotka ovat syntyneet, asuneet tai vaikuttaneet Asikkalassa ovat muun muassa
- Pekka Ala-Pietilä (1957–), Nokia Oyj:n toimitusjohtaja syyskuun loppuun 2005. Britanniassa toimivan virtuaalimatkapuhelinoperaattori Blykin toimitusjohtaja.
- Niilo Jönsinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1617, Anianpelto
- Minna Kauppi (1982–), huippusuunnistaja.
- Toni Nieminen (1975–), Mäkihyppääjä. (syntynyt Lahdessa, mutta asunut koko lapsuutensa ennen uraa Asikkalassa)
- Mikko Köyhälä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1726-1727
- Axel Laurell (1715–1790), kappalainen, perunanviljelyn puolestapuhuja, ”perunapappi”[7]
- Krister Niilonpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1627 ja 1634, Vähä-Äiniö
- Aaro Pajari (1897–1949), Mannerheim-ristin ritari, syntyperäinen asikkalalainen[8]
- Olli Pajari (1860–1923), entinen kansanedustaja, vietti 18 vuotta kansakoulunopettajana Asikkalassa[9]
- Joel Rinne (1897–1981), suomalainen näyttelijä, Rinteen teatterisuvun tunnetuin jäsen
- Eetu Salin (1866–1919), poliitikko ja toimittaja, yksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajajäsenistä ja sen alkuaikojen huomattavampia johtajia[10]
- Gustav Strömm, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1693, Hillilä, Tommola
- Nanna Susi (1967−), taiteilija - vuoden nuori taiteilija v. 2000
- Kyllikki Virolainen (e. Stenros, os. Salojärvi), (1924–2009), poliitikko ja toimittaja sekä edesmenneen valtioneuvos Johannes Virolaisen vaimo.
Lisäksi monilla kuuluisilla ihmisillä on (ollut) Asikkalassa vapaa-ajan asunto. Näin esimerkiksi Toivo Kärki, Urho Kekkonen, sisäministeri Heikki Ritavuori ja historioitsija-valtiomies J. R. Danielson-Kalmari ovat olleet kesäasikkalalaisia.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Suomen vapaa-ajankalastusmuseo eli Päijänne-talo [1]
- Danielson-Kalmarin huvila
- Anianpelto
- Vääksyn kanavamiljöö
- Vääksyn vesimylly ja sähkövoimalaitosmuseo
- Pulkkilanharju ja Päijänteen kansallispuisto
- Urajärven kartanomuseo [2] (kuvia kartanosta: [3])
- Asikkalan kirkko
- Kalkkisten kanava
[muokkaa] Tunnustuksia
Asikkalan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Urajärvi 2004, Kurhila-Hillilä 2000 ja Kalkkinen 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeessä.
[muokkaa] Asikkalan murre
Asikkalassa puhuttu kielimuoto kuuluu hämäläismurteisiin, tarkemmin kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmään yhdessä muun muassa Lahden, Heinolan, Lammin, Padasjoen, Orimattilan ja Nastolan kanssa.
Asikkalan murteen erottuvimpia piirteitä on yleiskielen d:n vastineena kuultava heleä l: esimerkiksi pata : palan. Tämä piirre on nykyisin jo varsin harvinainen.
Asikkala on yhdessä Padasjoen ja Heinolan kanssa hämäläismurteiden äärireunalla. Asikkalan pohjoispuolella sijaitseva Sysmä kuuluu näet jo itämurteiden ja niiden savolaismurteiden puolelle. Pitäjien välinen raja on suomen kielen murrekartan jyrkimpiä, vaikka nykyisin murre-erot ovat huomattavasti tasaantuneet.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain
- Hämeen ympäristökeskus: Asikkalan Natura-alueet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
- ↑ http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm
- ↑ http://kotinetti.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit%20-%20kenraali%20Aaro%20Pajari.htm
- ↑ Olli Pajari Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
- ↑ Eetu Salin Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Artjärvi - Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä |
| Entiset kunnat Heinolan mlk |
| Asikkalan kylät ja kyläkokonaisuudet* | Anianpelto | Asikkalan kirkonkylä | Hillilä | Iso-Äiniö | Joenniemi | Kalkkinen | Keltaniemi | |Kopsuo | Kurhila | Mustjärvi* | Myllykselä | Paakkola | Pulkkila | Pätiälä | Reivilä | Riilahti | Salo | Salonsaari* | Särkijärvi | Urajärvi | Vehkoo | Viitaila | Vähimaa | Vähä-Pulkkila' | Vähä-Äiniö | Vääksy* |
| Järvet, lammikot ja lähteet | Ruotsalainen | Päijänne | Vesijärvi |
| Luonnonsuojelualueet | Asikkalan letot | Aurinkovuori | Evon alue | Kinissaari | Kutajärven alue | Mukkulammi | Päijänteen alue | Päijänteen kansallispuisto | Pitkäkallion metsä | Riihikallio-Pilkanmäki | Romioja | Tupsuvuori | Urajärvi | Valtionkärki | Vanhan kartanon idänverijuurialue | Vähä-Pulkkila | Vähäpää |
| Rakennukset ja rakennelmat | Asikkalan kirjasto | Asikkalan kirkko | Jenkkapirtti | Kalkkisten kanava | Lahti-Vesivehmaan lentopaikka | Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Päijännetunneli | Vääksyn kanava |

