Asikkala

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asikkala

vaakuna

sijainti

www.asikkala.fi
Sijainti 61°10′20″N, 25°32′50″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1848 Hollolasta
Kokonaispinta-ala 755,65 km²
156:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 563,71 km²
– sisävesi 191,94 km²
Väkiluku 8 577
125:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 15,22 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 62,4 %
– yli 64-v. 22,3 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 19 %
242:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Juri Nieminen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2004 - 2008[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Sit.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

12
8
5
3
3
3
1

Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8 640 ihmistä ja sen pinta-ala on 755,65 km², josta 191,94 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,3 asukasta/km².

Naapurikuntia ovat Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Nastola, Padasjoki ja Sysmä.

Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vääksyn läpi kulkee Päijänteen länsipuolinen valtatie 24 sekä seututie 313:n ja seututie 314:n yhtenäinen väylä. Vääksyssä sijaitsee linja-autoasema. Asikkalan pikavuoropysäkit ovat Tallukka valtatie 24:llä sekä Asikkalan kirkonkylä ja Kalkkisten tienhaara seututie 314:llä.

Vesivehmaan lentokenttä ja Kalkkisten kanava sijaitsevat kunnan alueella. Vääksyssä toimii myös maailman suurimpiin kalastusvälineiden tuottajiin kuuluvan Rapala VMC -konsernin uistintehdas.

Asikkalan Kalkkisten kylässä toimii myös toinen uistinvalmistaja Finlandia-Uistin Oy, joka on perustettu vuonna 1963. Tällöin veljekset Hannu ja Kalevi Kangas kehittelivät Nils Master tuotemerkin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kylät

Asikkalan kunta jakautuu 25 maakirjakylään: Anianpelto, Asikkalan kirkonkylä, Hillilä, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Mustjärvi, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo (johon kuuluu Salonsaari), Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa ja Vähä-Äiniö.

Jokapäiväisessä käytössä ovat kuitenkin useammasta kylästä koostuvat kyläkunnat, esimerkiksi Vääksy (keskustaajama, joka muodollisesti ei ole maakirjakylä), Kalkkinen (yleisesti koko Pohjois-Asikkala), Asikkalan kirkonkylä, Vesivehmaa, Urajärvi, Kurhila-Hillilä ja Iso-Äiniö.

[muokkaa] Luonnonsuojelualueet

Asikkalan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Asikkalan letot, Aurinkovuori, Evon alue, Kalkkistenkoski, Kutajärven alue, Mukkulammi, Päijänteen alue, Pitkäkallion metsä, Riihikallio-Pilkanmäki, Romioja, Tupsuvuori, Urajärvi, Valtionkärki, Vanhan kartanon idänverijuurialue ja Vähäpää.

[muokkaa] Asikkalalaisia henkilöitä

Kuuluisia tai merkittäviä henkilöitä, jotka ovat syntyneet, asuneet tai vaikuttaneet Asikkalassa ovat muun muassa

Lisäksi monilla kuuluisilla ihmisillä on (ollut) Asikkalassa vapaa-ajan asunto. Näin esimerkiksi Toivo Kärki, Urho Kekkonen, sisäministeri Heikki Ritavuori ja historioitsija-valtiomies J. R. Danielson-Kalmari ovat olleet kesäasikkalalaisia.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Tunnustuksia

Asikkalan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Urajärvi 2004, Kurhila-Hillilä 2000 ja Kalkkinen 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeessä.

[muokkaa] Asikkalan murre

Asikkalassa puhuttu kielimuoto kuuluu hämäläismurteisiin, tarkemmin kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmään yhdessä muun muassa Lahden, Heinolan, Lammin, Padasjoen, Orimattilan ja Nastolan kanssa.

Asikkalan murteen erottuvimpia piirteitä on yleiskielen d:n vastineena kuultava heleä l: esimerkiksi pata : palan. Tämä piirre on nykyisin jo varsin harvinainen.

Asikkala on yhdessä Padasjoen ja Heinolan kanssa hämäläismurteiden äärireunalla. Asikkalan pohjoispuolella sijaitseva Sysmä kuuluu näet jo itämurteiden ja niiden savolaismurteiden puolelle. Pitäjien välinen raja on suomen kielen murrekartan jyrkimpiä, vaikka nykyisin murre-erot ovat huomattavasti tasaantuneet.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
  7. http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm
  8. http://kotinetti.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit%20-%20kenraali%20Aaro%20Pajari.htm
  9. Olli Pajari Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
  10. Eetu Salin Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asikkala.


Henkilökohtaiset työkalut