Kopsuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kopsuo on kylä Asikkalassa.

Kopsuon nykyinen asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus Kopsuolla on vakituisen asutuksen ja mökkiasutuksen sekoitus. Mökkiasutusta alueella on runsaasti, kuitenkin ympärivuotisiakin asukkaita kylästä löytyy. Vanhoja taloja tai torppia lähialueilla on muun muassa Liuhtola, Uutela, Eloranta ja Vahteristo. Osa taloista on asumattomia.

Vakituinen asutus on aikanaan rakentunut pitkälti tien läheisyyteen. Nykyaikana suurin osa mökkiasutuksestakin on varsin hyvän kulkuyhteyden päässä Kopsuontien kunnostuksen jälkeen.

Luonto, maisemat ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porttikalliolla on luola, joka löytyy Asikkalan Kopsuolta, Päijänteen rannalta Salonsaaren läheltä. Tarina kertoo, että luolassa on joskus asustellut ryöväreitä. Tämän jälkeen luola on ollut nähtävyytenä, kuitenkin myöhemmin tukittuna kivillä, minkä vuoksi luolan syvempiin osiin ei ole mahdollista päästä. Porttikallio löytyy Kopsuontien varresta. Porttikallion alapuolelle pääsee myös vesireittiä pitkin Vääksystä. Porttikallio jatkuu jyrkkänä myös veden alla, ja vettä onkin useita metrejä heti Porttikallion rannasta alkaen.

Vastapäätä Porttikalliota on Kinissaari, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu alue. Saarella on vanhaa puustoa, korkeita kallioita ja vanhoja lehtipuita. Kinissaaren luonto on pääosin vanhaa metsää. Saarella pesii muun muassa haukkoja ja kanalintuja huomattava määrä. Kinissaareen pääsee vain vesitse, ja saarella ei ole muutamien polkujen lisäksi minkäänlaisia kulkureittejä.

Kopsuon kalastusalueeseen osittain kuuluva vesialue on myös Taipaleenpohja, jonka on kerrottu olleen aikanaan läpimenoreitti Ruotsalaiseen. Taipaleenpohjan ja Taivatlammin kautta liikkuen on lyhyt matka eteenpäin Ruotsalaiselle ja aina Heinolaan asti vesitietä pitkin. Taipaleenpohjan lähelle laskee ainakin yksi erittäin kirkasvetinen puro, johon nousee kuoreita suuria määriä keväisin. Puronsuun lähellä olevan kallion, Riihikallion, alapuolella kasvaa muun muassa huhtakurjenpolvea.

Kopsuon kylän luonto ja maisemat ovat huomattavia erityisesti Päijänteen läheisyyden ja suurten korkeusvaihteluiden takia. Nykyisten hakkuiden aikaan maisemaa tosin pirstovat suurehkot aukot.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kopsuon posti toimi 1900-luvun puolella monessa eri paikassa. Posti sijaitsi ainakin Liuhtolassa, jossa toimi aikaisemmin myös kestikievari (1800-luvulla). Liuhtolan tilalla oli joitakin torppia, ja muun muassa nykyisen Jokelantien varressa sijaitsee entinen Liuhtolan torppa. Torpan rakennuksia ei ole enää jäljellä, vaan paikalla on uudistalo. Liuhtolan tilan päärakennus sijaitsee aivan Kopsuon tien reunassa; talo on lähes tiessä kiinni. Liuhtolaan on matkaa Vääksyn puoleisesta Kopsuon tien risteyksestä hieman yli 11 kilometriä. 1900-luvun puolenvälin jälkeen ja vielä 1980-luvun loppupuolella postia haettiin myös Vahteristosta, joka on lähempänä Vääksyä. Tähän aikaan Liuhtola ei enää toiminut postina.

Kopsuon kylä on melko laaja ja rikkonainen alue, niinpä varsinaista kylän keskusta ei ole olemassa. Kopsuon tietä ajaessa kylien rajat eivät selvästi ole havaittavissa. Kopsuon kylä on aiemmin ollut huomattavasti tiheämmin asuttu kuin nykyaikana. Reijo Husar kertoo historiankirjassaan kylässä olleen arkistojen perusteella enimmillään jopa yli sata asuttua taloa. Eräänä yksityiskohtana historiasta mainittakoon kylällä ollut mylly, joka oli tunnettu jauhojen laadusta jopa pitäjän ulkopuolella.

Lisätietoja Kopsuon kylän ja yleisemminkin alueen historiasta löytyy myös Reijo Husarin kirjoittamista erinomaisista kirjoista Vesivehmaan seudun kylien historia 1 ja 2.

Naapurikylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikyliä Kopsuolle ovat ainakin Keltaniemi, Mustjärvi ja Vesivehmaa sekä Kalkkinen.