Heinola

Heinola
vaakuna	sijainti
www.heinola.fi
Sijainti	61°12′10″N, 26°01′55″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Perustettu	1776
– kaupungiksi	1839
Kuntaliitokset	Heinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala	839,29 km² 137:nneksi suurin 2013
– maa	676,09 km²
– sisävesi	163,20 km²
Väkiluku	20 013 56:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	29,60 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2012
– 0–14-v.	13,2 %
– 15–64-v.	60,9 %
– yli 64-v.	25,9 %
Äidinkieli	2012
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	20,50 % 84:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Tita Rinnevaara
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2012 - 2016  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • KD  • Sit.  • Vas.  • Vihr.	12 10 5 4 4 3 2

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen. Kaupungissa asuu 20 013 henkilöä, ja sen pinta-ala on 839,29 km², josta 163,20 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 29,6 asukasta/km². Heinolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Mäntyharju, Nastola, Pertunmaa ja Sysmä.

Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsi aiemmin Reuman sairaala.

Historia

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi (asuinpaikaksi). Kaupunkioikeudet se sai 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijakouudistukseen saakka, jolloin se tuli kuulumaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuodenvaihteessa 1996–1997. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus.

Maantiede

Heinolan keskusta

Heinolan kaupungin pinta-ala on 839 neliökilometriä. Helsinkiin on matkaa 138 kilometriä.

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen.

Ilmasto

Heinolan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -4,1 -3,8 1,3 8,3 15,8 19,7 22,5 19,9 13,8 7,4 1,3 -2,2 Ø 8,3 Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,9 -10,8 -6,5 -1,0 4,6 9,5 12,6 11,2 6,5 2,2 -2,8 -7,5 Ø 0,7 Vuorokauden keskilämpötila (°C) -6,8 -7,3 -2,6 3,6 10,3 14,6 17,4 15,2 10,0 4,8 -0,7 -4,7 Ø 4,5 Sadanta (mm) 47 34 35 28 40 65 76 69 58 68 54 49 Σ 623 Sadepäivät (d) 12 9 9 7 7 9 8 10 10 11 12 12 Σ 116 L ä m p ö t i l a -4,1 -9,9 -3,8 -10,8 1,3 -6,5 8,3 -1,0 15,8 4,6 19,7 9,5 22,5 12,6 19,9 11,2 13,8 6,5 7,4 2,2 1,3 -2,8 -2,2 -7,5 S a d a n t a 47 34 35 28 40 65 76 69 58 68 54 49 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Kaupunginosat

Aapelinpelto, Asemantaus, Hevossaari, Jyränkö, Kaivanto, Keskusta, Kirkonkylä, Komostenkylä, Lakeasuo, Luhtapauni, Mustikkahaka, Myllyoja, Pirttiniemi, Pyhätön, Rainio, Rautsalo, Sahanniemi, Sinilähde, Tommola, Tähtiniemi, Veljeskylä, Sepänniemi.

Heinolan kaupunginosista suurin on Jyränkö.

Kylät

Tuusjärvi, Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Komeankylä, Korkee, Lauhjoki, Lusi, Läpiä, Kausa, Marjoniemi, Myllykylä, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Taipale, Vaippilainen (Vaippila), Vierumäki, Jyränkö.

Liikenne

Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatie 4:n varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005.

Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa. Valtatie 5:n parantaminen Lusin ja Mikkelin välillä on monen vuoden viivytysten jälkeen saamassa rahoituksen vuodeksi 2009. Parannusta pidetään ilmeisen tärkeänä, sillä se on toistaiseksi ainoa budjettiehdotukseen huolittu uusi tiehanke. Samalla linja-autoyhteyksien kehittämiselle muodostuu tukevasti selkänojaa.

Linja-autoliikenne

Heinolan kautta kulkevat Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Mikkelin sekä Kotkan ja Jyväskylän väliset linja-autojen pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Vahteriston pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot.

Linja-auton pikavuorolla matka Helsingin Kampin ja Heinolan keskustan välillä kestää nopeimmillaan tunnin ja 45 minuuttia, kun etäisyyttä on 138 kilometriä. Helsingin Viikin ja Heinolan Tähtiniemen tienhaaran välillä 125 kilometrin bussimatka kestää nopeimmillaan tunnin ja 20 minuuttia.

Voidaan perustellusti olettaa, että Vuohkallion kaupunginosaan muodostuu lähiaikoina uuden pikavuoropysäkin tarve. Alueelle on viime vuosina keskittynyt vähittäiskaupan suurehkoja yksiköitä. Vuohkalliossa sijaitsee moottoritien liittymä, jossa Helsingin pikavuorot joka tapauksessa jarruttavat. Vuohkallion pysäkki olisi sijainniltaan käyttökelpoinen sekä Heinolan keskustan kautta kulkeville että keskustan ohittaville pikavuoroille. Nykyisin keskustan ohittaa ainoastaan yksi aikataulunmukainen pikavuoro, joka kulkee iltapäivisin Savonlinnasta Mikkelin kautta Helsinkiin päivittäin.

Lähi liikenne on tosin häviämään päin..

Rautatieliikenne

Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968.

Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka, johon se olisi liittynyt Mäntyharjussa tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti rautatiematkaa Mikkelistä, Kuopiosta tai muilta Savon radan varrella olevilta paikkakunnilta Helsinkiin. Rautatielinjaus on ollut merkittynä myös Etelä-Savon maakuntaliiton seutukaavaan, josta se kuitenkin aiotaan poistaa. Tämän vuoksi maantieliikenteen asema Lahden, Heinolan ja Mikkelin välisenä yhteytenä korostuu.

Oikorata Jyväskylään on noussut taas viimeaikoina otsikoihin, jota on kaavailtu kulkemaan Heinolan kautta Jyväskylään.

Vesiliikenne

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. Suunnitteilla on myös ollut jo pitkään Kymijoen kanava, jonka avulla päästäisiin kaakon suunnalla Kouvolaan.

Yleiskaava ja liikenne

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Heinolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			21 441
1985			21 776
1990			22 255
1995			22 016
2000			21 178
2005			20 729
2010			20 258
Lähde: Tilastokeskus.

Koulutus

Heinolassa on kaksi toisen asteen oppilaitosta, Heinolan lukio sekä Koulutuskeskus Salpaus, jossa on useita eri koulutuslinjoja. Korkea-asteen koulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto. Näiden lisäksi Heinolassa on Opetusalan koulutuskeskus Opeko.

Matkailu

Riikinkukko Lintutarhassa on tullut tunnetuksi ympäri Heinolaa

Tähtiniemen silta kuuluu Heinolan hienoimpiin turistikohteisiin

Heinolassa on Heinolan lintutarhat, Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo. Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolan museot käsittää kolme erillistä rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen. Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään. Heinolan taidemuseo ja Galleria Lambert sijaitsevat samassa pihapiirissä Heinolan kesäteatterin ja restauroidun WPK-talon kanssa. Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

Kesäteatteri

Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.

Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Menestyksen rohkaisemana musikaalitoiminta jatkui ja kesäteatterin lavalla on tähän mennessä esitetty: Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), The Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (2007), Housut pois (2008), Piukat paikat (2009) sekä Guys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).

Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama Ranskalainen pyjama. Maailmalla menestyneen hulvattoman komedian ohjasi Pentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiin Jaakko Saariluoma, Puntti Valtonen, Jussi Lampi, Mari Turunen, Saara Kotkaniemi ja Anna-Maija Tuokko.

Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.

Tapahtumia

KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa.

Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja]]. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.

Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja ja Löylyn MM-kisoja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Tunnustuksia

Heinolan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Vierumäki vuonna 2011, Heinolan maalaiskuntaan kuulunut Lusi 2009 ja Heinolan entinen maalaiskunnan kirkonkylä 2005.

Ystävyyskaupungit

• Piešťany, Slovakia
• Baranavitšy, Valko-Venäjä
• Karlshamn, Ruotsi
• Peine, Saksa

Katso myös

• Heinolan kirkonkylän siunauskappeli

Lähteet

• Tietoja seurakunnista (Heinolan kaupunkiseurakunta)
• Tietoja seurakunnista (Heinolan maaseurakunta)
• Heinolan kaupunki - kansainvälisyys (Heinolan kaupunki)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinola Wikimedia Commonsissa
• Heinolan kaupungin verkkosivut
• Itä-Häme, paikallislehti
• Kaupungin kartta

Itä-Häme

Päijät-Hämeen maakunnan kunnat

Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä

Entiset kunnat Artjärvi - Heinolan mlk