Heinola

Wikipedia

Heinola
vaakuna	sijainti
www.heinola.fi
Sijainti	61°12′10″N, 26°01′55″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Heinolan seutukunta
Perustettu	1776 (kaupungiksi 1839)
Kuntaliitokset	Heinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala	839,34 km² 137:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	676,45 km²
– sisävesi	162,89 km²
Väkiluku	20 542 52:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	30,37 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	14,4 %
– 15–64-v.	63,7 %
– yli 64-v.	21,9 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,8 %
Kunnallisvero	20 % 43:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Hannu Komonen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2004 - 2008[6]  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • KD  • Sit.  • Vas.  • Vihr.	14 11 5 4 4 3 2

Heinola on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen. Kaupungissa on vajaat 21 000 asukasta.

Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson Heinolan kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsee Reumasäätiön sairaala.

Heinolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Mäntyharju, Nastola, Pertunmaa ja Sysmä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Maantiede 2.1 Kaupunginosat 2.2 Kylät 2.3 Liikenne 2.3.1 Linja-autoliikenne 2.3.2 Rautatieliikenne 2.3.3 Vesiliikenne 2.3.4 Yleiskaava ja liikenne 3 Koulutus 4 Matkailu 4.1 Kesäteatteri 4.2 Tapahtumia 5 Tunnustuksia 6 Tunnettuja heinolalaisia 7 Ystävyyskaupungit 8 Lähteet 8.1 Viitteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi (asuinpaikaksi). Kaupunkioikeudet se sai 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijakouudistukseen saakka, jolloin se tuli kuulumaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuodenvaihteessa 1996–1997. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi.

[muokkaa] Maantiede

Heinolan kaupungin pinta-ala on 839 neliökilometriä. Helsinkiin on matkaa 138 kilometriä.

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen.

[muokkaa] Kaupunginosat

Aapelinpelto, Asemantaus, Hevossaari, Jyränkö, Kaivanto, Keskusta, Kirkonkylä, Komostenkylä, Lakeasuo, Luhtapauni, Mustikkahaka, Myllyoja, Pirttiniemi, Pyhätön, Rainio, Rautsalo, Sahanniemi, Sinilähde, Tommola, Tähtiniemi, Veljeskylä, Sepänniemi.

Heinolan kaupunginosista suurin on Jyränkö.

[muokkaa] Kylät

Tuusjärvi, Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Komeankylä, Korkee, Lauhjoki, Lusi, Läpiä, Kausa, Marjoniemi, Myllykylä, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Taipale, Vaippilainen (Vaippila), Vierumäki, Jyränkö.

[muokkaa] Liikenne

Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatie 4:n varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005.

Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa. Valtatie 5:n parantaminen Lusin ja Mikkelin välillä on monen vuoden viivytysten jälkeen saamassa rahoituksen vuodeksi 2009. Parannusta pidetään ilmeisen tärkeänä, sillä se on toistaiseksi ainoa budjettiehdotukseen huolittu uusi tiehanke. Samalla linja-autoyhteyksien kehittämiselle muodostuu tukevasti selkänojaa.

[muokkaa] Linja-autoliikenne

Heinolan kautta kulkevat Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Mikkelin sekä Kotkan ja Jyväskylän väliset linja-autojen pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot.

Linja-auton pikavuorolla matka Helsingin Kampin ja Heinolan keskustan välillä kestää nopeimmillaan tunnin ja 45 minuuttia, kun etäisyyttä on 138 kilometriä. Helsingin Viikin ja Heinolan Tähtiniemen tienhaaran välillä 125 kilometrin bussimatka kestää nopeimmillaan tunnin ja 20 minuuttia.

Voidaan perustellusti olettaa, että Vuohkallion kaupunginosaan muodostuu lähiaikoina uuden pikavuoropysäkin tarve. Alueelle on viime vuosina keskittynyt vähittäiskaupan suurehkoja yksiköitä. Vuohkalliossa sijaitsee moottoritien liittymä, jossa Helsingin pikavuorot joka tapauksessa jarruttavat. Vuohkallion pysäkki olisi sijainniltaan käyttökelpoinen sekä Heinolan keskustan kautta kulkeville että keskustan ohittaville pikavuoroille. Nykyisin keskustan ohittaa ainoastaan yksi aikataulunmukainen pikavuoro, joka kulkee iltapäivisin Savonlinnasta Mikkelin kautta Helsinkiin päivittäin.

[muokkaa] Rautatieliikenne

Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968.

Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka, johon se olisi liittynyt Mäntyharjussa tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti rautatiematkaa Mikkelistä, Kuopiosta tai muilta Savon radan varrella olevilta paikkakunnilta Helsinkiin. Rautatielinjaus on ollut merkittynä myös Etelä-Savon maakuntaliiton seutukaavaan, josta se kuitenkin aioitaan poistaa. Tämän vuoksi maantieliikenteen asema Lahden, Heinolan ja Mikkelin välisenä yhteytenä korostuu.

[muokkaa] Vesiliikenne

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. Suunnitteilla on myös ollut jo pitkään Kymijoen kanava, jonka avulla päästäisiin kaakon suunnalla Kouvolaan.

[muokkaa] Yleiskaava ja liikenne

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

[muokkaa] Koulutus

Heinolassa on kaksi toisen asteen oppilaitosta, Heinolan lukio sekä Koulutuskeskus Salpaus, jossa on useita eri koulutuslinjoja. Korkea-asteen koulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto. Näiden lisäksi Heinolassa on Opetusalan koulutuskeskus.

[muokkaa] Matkailu

Heinolassa on Heinolan lintutarhat, Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, Lääninkivalteri Aschanin talo sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo. Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolassa on myös joitakin museoita ja venesatama. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

[muokkaa] Kesäteatteri

Heinolan Rantapuistossa sijaitseva katettu kesäteatteri on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan. Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Menestyksen rohkaisemana musikaalitoiminta jatkui ja kesäteatterin lavalla on tähän mennessä esitetty seitsemän teosta : Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), The Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (La cage aux folles, 2007) ja Housut pois (2008). Paraikaa esitettävä musikaali on jälleen Piukat paikat, jota tähdittävät Arja Koriseva, Jussi Lampi, Eero Saarinen, Ilmari Saarelainen ja Susanna Haavisto. Sen on ohjannut Tiina Brännare, Heinolan kesäteatterin veteraani, joka on aikaisemmin ohjannut mm. edelliset musikaalit Lainahöyhenissä ja Housut pois. Kesäteatterilla järjestetään musikaalikauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi tasokkaita klassisen ja kevyen musiikin konsertteja.

[muokkaa] Tapahtumia

Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja ja löylynheiton maailmanmestaruuskilpailut. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.

Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaokekilpailuja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

[muokkaa] Tunnustuksia

Heinolan kaksi kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Heinolan maalaiskuntaan kuulunut Lusi 2009 ja Heinolan entinen maalaiskunnan kirkonkylä 2005.

[muokkaa] Tunnettuja heinolalaisia

• Uuno Kailas, runoilija
• Kari Naskinen, päätoimittaja
• Irina, laulaja
• Aake Kalliala, näyttelijä
• Tarmo Pipatti, entinen Jyväskylän maalaiskunnan kunnanjohtaja ja Lahden kaupunginjohtaja
• Sipe Santapukki, Apulanta-yhtyeen rumpali
• Erkka Westerlund jääkiekkovalmentaja
• Matti Louhivuori, laulaja
• Toni Wirtanen, Apulanta-yhtyeen laulaja-kitaristi
• Aksel Fredrik Airo, kenraaliluutnantti
• Tuukka Temonen, ohjaaja, entinen Apulanta-yhtyeen basisti.
• Laura Voutilainen, laulaja
• Eero Aven, laulaja, poliitikko
• Jope Ruonansuu, viihdetaiteilija
• Arttu Leskinen, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit-yhtyeen rumpali

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Piešťany, Slovakia
• Baranavitšy, Valko-Venäjä
• Karlshamn, Ruotsi
• Peine, Saksa

[muokkaa] Lähteet

• Kuntien asukasluvut kuukausittain
• Tietoja seurakunnista (Heinolan kaupunkiseurakunta)
• Tietoja seurakunnista (Heinolan maaseurakunta)
• Heinolan kaupunki - kansainvälisyys (Heinolan kaupunki)

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Heinolan kaupungin verkkosivut
• Itä-Häme, paikallislehti
• Kaupungin kartta