Heinola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Heinola
Heinola.vaakuna.svg Heinola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Heinolan sillat.
Heinolan sillat.
www.heinola.fi
Sijainti 61°12′10″N, 026°01′55″EKoordinaatit: 61°12′10″N, 026°01′55″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1776
– kaupungiksi 1839
Kuntaliitokset Heinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala 839,29 km²
137:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 676,09 km²
– sisävesi 163,20 km²
Väkiluku 19 737
56:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 29,19 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 60,9 %
– yli 64-v. 25,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 20,50 %
130:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Jussi Teittinen (va.) [5]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2012 - 2016[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Sit.
 • PS
 • KD
 • Kesk.
 • Vas.
 • SKP

12
10
9
4
3
3
1
1
Tähtiniemen silta kuuluu Heinolan hienoimpiin turistikohteisiin.

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen. Kaupungissa asuu 19 737 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 839,29 km², josta 163,20 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,2 asukasta/km². Heinolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Mäntyharju, Nastola, Pertunmaa ja Sysmä.

Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsi aiemmin Reuman sairaala.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi (asuinpaikaksi). Kaupunkioikeudet se sai 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijakouudistukseen saakka, jolloin se tuli kuulumaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuodenvaihteessa 19961997. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kaupungin pinta-ala on 839 neliökilometriä. Helsinkiin on matkaa 138 kilometriä.

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -4,1 -3,8 1,3 8,3 15,8 19,7 22,5 19,9 13,8 7,4 1,3 -2,2 ka. 8,3
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,9 -10,8 -6,5 -1,0 4,6 9,5 12,6 11,2 6,5 2,2 -2,8 -7,5 ka. 0,7
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -6,8 -7,3 -2,6 3,6 10,3 14,6 17,4 15,2 10,0 4,8 -0,7 -4,7 ka. 4,5
Sadanta (mm) 47 34 35 28 40 65 76 69 58 68 54 49 Σ 623
Sadepäivät (d) 12 9 9 7 7 9 8 10 10 11 12 12 Σ 116
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-4,1
-9,9
-3,8
-10,8
1,3
-6,5
8,3
-1,0
15,8
4,6
19,7
9,5
22,5
12,6
19,9
11,2
13,8
6,5
7,4
2,2
1,3
-2,8
-2,2
-7,5
S
a
d
a
n
t
a
47
34
35
28
40
65
76
69
58
68
54
49


Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aapelinpelto, Asemantaus, Hevossaari, Jyränkö, Kaivanto, Keskusta, Kirkonkylä, Komostenkylä, Lakeasuo, Luhtapauni, Mustikkahaka, Myllyoja, Pirttiniemi, Pyhätön, Rainio, Rautsalo, Sahanniemi, Sinilähde, Tommola, Tähtiniemi, Veljeskylä, Sepänniemi.

Heinolan kaupunginosista suurin on Jyränkö.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusjärvi, Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Komeankylä, Korkee, Lauhjoki, Lusi, Läpiä, Kausa, Marjoniemi, Myllykylä, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Taipale, Vaippilainen (Vaippila), Vierumäki, Jyränkö. Veljeskylä, Kirkonkylä, Lakeasuo.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatie 4:n varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005.

Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa. Valtatie 5:n parantaminen Lusin ja Mikkelin välillä on monen vuoden viivytysten jälkeen saamassa rahoituksen vuodeksi 2009. Parannusta pidetään ilmeisen tärkeänä, sillä se on toistaiseksi ainoa budjettiehdotukseen huolittu uusi tiehanke. Samalla linja-autoyhteyksien kehittämiselle muodostuu tukevasti selkänojaa.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kautta kulkevat Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Mikkelin sekä Kotkan ja Jyväskylän väliset linja-autojen pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Vahteriston pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot.

Linja-auton pikavuorolla matka Helsingin Kampin ja Heinolan keskustan välillä kestää nopeimmillaan tunnin ja 45 minuuttia, kun etäisyyttä on 138 kilometriä. Helsingin Viikin ja Heinolan Tähtiniemen tienhaaran välillä 125 kilometrin bussimatka kestää nopeimmillaan tunnin ja 20 minuuttia.

Voidaan perustellusti olettaa, että Vuohkallion kaupunginosaan muodostuu lähiaikoina uuden pikavuoropysäkin tarve. Alueelle on viime vuosina keskittynyt vähittäiskaupan suurehkoja yksiköitä. Vuohkalliossa sijaitsee moottoritien liittymä, jossa Helsingin pikavuorot joka tapauksessa jarruttavat. Vuohkallion pysäkki olisi sijainniltaan käyttökelpoinen sekä Heinolan keskustan kautta kulkeville että keskustan ohittaville pikavuoroille. Nykyisin keskustan ohittaa ainoastaan yksi aikataulunmukainen pikavuoro, joka kulkee iltapäivisin Savonlinnasta Mikkelin kautta Helsinkiin päivittäin.

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968.

Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka, johon se olisi liittynyt Mäntyharjussa tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti rautatiematkaa Mikkelistä, Kuopiosta tai muilta Savon radan varrella olevilta paikkakunnilta Helsinkiin. Rautatielinjaus on ollut merkittynä myös Etelä-Savon maakuntaliiton seutukaavaan, josta se kuitenkin aiotaan poistaa. Tämän vuoksi maantieliikenteen asema Lahden, Heinolan ja Mikkelin välisenä yhteytenä korostuu.

Oikorata Jyväskylään on noussut viime aikoina otsikoihin, sitä on kaavailtu kulkemaan Heinolan kautta Jyväskylään.

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. Suunnitteilla on myös ollut jo pitkään Kymijoen kanava, jonka avulla päästäisiin kaakon suunnalla Kouvolaan.

Yleiskaava ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Heinolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
21 441
1985
  
21 776
1990
  
22 255
1995
  
22 016
2000
  
21 178
2005
  
20 729
2010
  
20 258
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolassa on kaksi toisen asteen oppilaitosta, Heinolan lukio sekä Koulutuskeskus Salpaus, jossa on useita eri koulutuslinjoja. Korkea-asteen koulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto. Näiden lisäksi Heinolassa on Opetusalan koulutuskeskus Opeko.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riikinkukko Lintutarhassa on tullut tunnetuksi ympäri Heinolaa

Heinolassa on Heinolan lintutarhat, Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo. Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolan museot käsittää kolme erillistä rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen. Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään. Heinolan taidemuseo ja Galleria Lambert sijaitsevat samassa pihapiirissä Heinolan kesäteatterin ja restauroidun WPK-talon kanssa. Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

Kesäteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.

Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Menestyksen rohkaisemana musikaalitoiminta jatkui ja kesäteatterin lavalla on tähän mennessä esitetty: Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), The Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (2007), Housut pois (2008), Piukat paikat (2009) sekä Guys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).

Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama Ranskalainen pyjama. Maailmalla menestyneen hulvattoman komedian ohjasi Pentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiin Jaakko Saariluoma, Puntti Valtonen, Jussi Lampi, Mari Turunen, Saara Kotkaniemi ja Anna-Maija Tuokko.

Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa. Vuodesta 2013 alkaen on järjestetty kansainvälinen jäänveistotapahtuma Heinolan jääfestivaali. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.

Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja ja saunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Vierumäki vuonna 2011, Heinolan maalaiskuntaan kuulunut Lusi 2009 ja Heinolan entinen maalaiskunnan kirkonkylä 2005.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kaupunginjohtajan johtoryhmän kokoonpano Heinolan kaupunki. Viitattu 26.11.2014.
  6. Oikeusministeriö: KUNNALLISVAALIT 28.10.2012 - Tulos - Heinola
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]