Hevossaari (Heinola)
Hevossaari on Heinolan kaupunginosa ja Ruotsalaisen suurin saari. Saaren länsipuolella on Kausanselkä, pohjoispuolella Kollarinselkä, itä- ja eteläpuolella Hevossaaren- eli Uittimensalmi. Saaren mitat ovat noin 0,5 km x 1,5 km.[1]
Saarelle pääsee maanteitse, ja sinne kulkee työmatka-aikoina paikallisliikenteen bussi. Saarelle johtava rautatie on nykyisin vajaakäytössä.
Saaressa on entisen Wihurinkosken, myöhemmin Mallasjuoman ja Hartwallin juomatehtaan rakennus, jonka tornimaisen toimiston yläosassa olevasta ruokalasta on näköalat ympäröivään vesistöön. Nykyään Hevossaaressa on useita muita yrityksiä sekä Vasikkasaari-niemessä kaupungin siirtolapuutarha. Yksityisen kesäasutuksen lisäksi saarella on useita yhdistysten ja järjestöjen huviloita.
Hevossaaressa on uimaranta. Siellä on myös muita uimapaikkoja. Saaren kiertäminen on mahdollista soutajille ja melojille. Matkaa kertyy 10–15 km lähtöpaikasta riippuen.
Saaren eteläosassa sijainnut korkeahko soramäki on vuosikymmenien kuluessa käytetty seudun vilkkaan rakennustoiminnan raaka-aineeksi. 1990-luvulla lopetettuun soramonttuun puuhattiin tuolloin kaupallista matkailutoimintaa, esimerkiksi villin lännen teemakylää.lähde?
Hevossaaren pengertien mantereen puoleisessa päässä ovat "Hevossaaren luolat", jotka oikeasti sijaitsevat Tähtiniemessä. Yksisuuakkoisen, kolmeen osaan haarautuvan luolaston pituus on 100–200 m. Kunkin haaran perillä on isompi tila, korkeudeltaan noin 20 m ja leveydeltään 10 m. Luolat ovat aikoinaan tehty Alkon tytäryhtiön Puukemia Oy:n tarpeisiin mahdollista polttoaine-etanolin valmistusta ja varastointia varten, mutta niitä ei ole käytetty hyötytarkoitukseen.lähde? Nykyisin pääsy luoliin on estetty ihmisiltä luolissa asustavan ilmeisen runsaan lepakkokannan rauhan turvaamiseksi.
Puukemia Oy rakennutti saareen Keinukankaalle toistakymmentä yksi- tai kaksikerroksista asuintaloa, jotka oli tarkoitettu saarelle aiotun ksylitolin edeltäjää valmistavan tehtaan toimihenkilöiden ja työntekijöiden käyttöön. Jo aivan tehtaan rakennustyön alkuvaiheessa tehtaasta kuitenkin luovuttiin, mutta asuintalot jäivät. Ensin niitä vuokrasi kaupunkilaisille Puukemia, ja sittemmin Heinolan kaupunki, jolle alue myöhemmin siirtyi. Taloissa asui suuria lapsiperheitä, parhaimmillaan asukkaita oli noin 150. Kun kaupunki alkoi myöhemmin varata yhä enemmän tilaa tehtaille, asukkaat häädettiin ja talot purettiin ja jyrättiin maan tasalle 1970-luvun lopulla.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Heinolan karttapalvelu kartta.heinola.fi. Viitattu 16.2.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 61 Hevossaari. Yleiskaavaselostus (luonnos, pdf, 2018) (heinola.fi)
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yleiskaava - 61 YK - Hevossaari (19.10.2017; pdf) (heinola.fi)