Uuno Kailas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee runoilijaa. Vesa-Matti Loirin musiikkialbumista kertoo artikkeli Uuno Kailas (albumi).
Uuno Kailas
Uuno Kailas
Uuno Kailas
Syntynyt 29. maaliskuuta 1901
Heinola
Kuollut 22. maaliskuuta 1933 (31 vuotta)
Nizza, Ranska
Ammatit runoilija, kirjailija, kääntäjä
Kansallisuus suomalainen
Ensiteokset Tuuli ja tähkä (1922)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Uuno Kailas (29. maaliskuuta 1901 Heinola22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska), alkuperäiseltä nimeltään Frans Uuno Salonen, oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan, mutta hän myös suomensi paljon.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon.

Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 19201926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen läheinen ystävänsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut.

Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nuori Voima -lehdessä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään Runoja-kokoelmaansa vain joitakin runoja.

Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.

Vuosina 19231925 Kailas palveli armeijassa. 1920-luvun lopulla hän työskenteli Suomen ilmoituskeskuksessa ja Kuluttajain lehdessä. Näihin aikoihin hän nousi suosituksi nuorten runoilijoiden keskuudessa ja onnistui herättämään konservatiivisissa piireissä paheksuntaa teoksensa Silmästä silmään (1926) eroottisilla teemoilla.

Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan. Kailaan ruumis tuhkattiin ja tuotiin takaisin Suomeen ja Helsinkiin, jonne hänet haudattiin.

Kailaan tunnetuimpiin runoihin kuuluva Suomalainen rukous sai vuosia myöhemmin aivan erityisen merkityksen. Se esitettiin Taneli Kuusiston alun perin kuorolle säveltämänä ensimmäisen kerran julkisesti vain muutamaa päivää ennen talvisodan puhkeamista Helsingin messuhallissa marraskuussa 1939. Suomalainen rukous on vuodesta 1986 lähtien kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan numerolla 584.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuno Kailaksen käsialanäyte.

Omat teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuuli ja tähkä (Gummerus 1922)
  • Purjehtijat (WSOY 1925)
  • Silmästä silmään (Schildt 1926)
  • Paljain jaloin (Otava, 1928)
  • Uni ja kuolema (WSOY 1931)
  • Runoja (yhteisnide, osin valikoima, teoksista Paljain jaloin, Purjehtijat, Silmästä silmään, Tuuli ja tähkä ja Uni ja kuolema; WSOY 1932)
  • Punajuova (WSOY 1933)
  • Novelleja (WSOY 1936)
  • Valikoima runoja (WSOY 1938)
  • Isien tie (WSOY 1941)
  • Uuno Kailaan runoja (valikoima; WSOY 1963)
  • Ja tomust alkaa avaruus (valikoima; Karisto 1984)
  • Unen, kuoleman ja intohimon lauluja (valikoima; Otava 1986)
  • Unten maa (valikoima; Karisto 1989)
  • Tuulien laulu (valikoima; myös Saima Harmajan ja Eino Leinon runoja; Kirjapaja 1992)
  • Tuulien nousuun (Kirjapaja 1996)
  • Palava laulu: Valitut runot. Runoja vuosilta 1922–31. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24385-X.

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leacock, Stephen: Pukinsorkka (Gummerus, 1923)
  • Bruhn, Rudolf: Kuuden kerho (Otava 1924)
  • Kaunis Saksa (WSOY 1924)
  • Rakkauden korkea veisu (Gummerus 1924)
  • Rosen, Erwin: Kaikkien valtojen uhalla (Gummerus 1924)
  • France, Anatole: Aadamin ensimmäisen vaimon tytär (Kansanvalta 1926)
  • Mörne, Arvid: Meren kasvojen edessä (Schildt 1926)
  • Scott, Gabriel: Polku (Schildt 1926)
  • Södergran, Edith: Levottomia unia (Tulenkantajain osakeyhtiö 1929)
  • Kessel, Joseph: Ruhtinasöitä (Näytelmä 1930)
  • Tegnér, Esaias: Fritjofin taru (Otava 1932)
  • Södergran, Edith: Kohtaamisia (valikoima; WSOY 1982)
  • Södergran, Edith: Runoja (WSOY 1942; myös nimellä Kultaiset linnut, Karisto 1990)
  • Södergran, Edith: Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (myös Pentti Saaritsan ja Aale Tynnin suomennoksia; Otava 1994)
  • Södergran, Edith: Hiljainen puutarha (Karisto 1994)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerttu Saarenheimo: Kailas, Uuno (1901 - 1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Vuoristo, Aapeli (toim.): Suuri toivelaulukirja 1. Musiikki Fazer 1976, Helsinki. ISBN 952-461-059-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maunu Niinistö: Uuno Kailas: hänen elämänsä ja hänen runoutensa. WSOY, 1956.
  • Matti Hälli: Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. WSOY, 1947.
  • Uuno Kailas: muistojulkaisu. WSOY, 1933.
  • Kalle Achté: Uuno Kailas - runoilija psykiatrin silmin. Yliopistopaino, 2001. 149 s

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Uuno Kailas -sitaatteja.