Anatole France

Wikipedia

Anatole Francea esittävä piirros vuodelta 1920

Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, s. 16. huhtikuuta 1844 - k. 12. lokakuuta 1924) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. 1920-luvulla katolinen kirkko kielsi hänen teostensa levittämisen. Francen tunnetuin kirja on romaani Kuningatar Hanhenjalan ravintola (La Rôtisserie de la Reine Pédauque, 1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta. Hänet tunnetaan myös aforismeistaan.

France oli kiinnostunut välikaudesta pakanuuden ja kristillisyyteen kääntymisen rajamailla. Hän kiinnostui myös yhteiskunnallisista kysymyksistä; jotkut laskevat hänet kommunistiksi, jotkut anarkistiksi. Francen teoksia suomennettiin paljon 1900-luvun alussa.

[muokkaa] Suomennettuja teoksia

Instituutin jäsenen Sylvestre Bonnard'in rikos (1881)
Jean Servienin intohimot (1882)
Ystäväni kirja (1885)
Thais (1890)
Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892, suom. 1910)
Apotti Coignardin ajatuksia: Poiminut hänen uskollinen oppilaansa Jacobus Paistinkääntäjä (1893)
Punainen lilja (1894)
Pyhän Klaaran kaivolla (1895)
Bergeret'n avioliitto (1897)
Pierre Nozière (1899)
Teatteritarina (1903)
Euroopan yhdysvallat eli kapitalismista sosialismiin (1905, suom. 1907)
Valkoisella kivellä (1905, suom. Siimes Kanervio, Kansan lehti, 1910)
Pingviinien saari (1908)
Paistinkääntäjän pakinoita (1908, suom. Otava, 1928)
Vallankumouskertomuksia (1909)
Siniparran seitsemän vaimoa (1909)
Paita (1909)
Jumalat janoavat (1912)
Enkelten kapina (1914)
Pikku Pietari (1918, suom. J.A. Hollo, 1944, Tammi)
Valittuja kertomuksia (1925)
Aadamin ensimmäisen vaimon tytär (1926)