Saint-John Perse
Saint-John Perse (oikealta nimeltään Alexis Léger, 31. toukokuuta 1887 – 20. syyskuuta 1975) oli ranskalainen runoilija ja diplomaatti, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1960.[1]
Alexis Léger syntyi Pointe-à-Pitressa Guadeloupen saarella Karibianmerellä. Hänen isänsä oli lakimies, joka oli asunut saarella vuodesta 1815. Léger'n perhe omisti saarella kaksi maatilaa, yhden kahviplantaasin ja yhden sokeriplantaasin.
Vuonna 1897 Hégésippe Jean Légitimus, saaren ensimmäinen syntyperäinen sosialistipresidentti, valittiin saaren johtoon ja hän alkoi jakaa siirtomaaisäntien maata. Léger'n perhe muutti Ranskaan ja asettui asemaan Pauhun.
Vuonna 1904 Léger meni opiskelemaan lakia Bordeaux'hon. Kulttuuripiireissä Léger tapasi muun muassa Paul Claudelin ja Odilon Redonin. Léger'n ensimmäinen teos oli Robinson Crusoen ranskannos. Vuonna 1907 Léger joutui keskeyttämään opintonsa, koska perheen taloustilanne heikentyi isän kuoltua. Léger kuitenkin jatkoi opintojaan ja valmistui vuonna 1910, samana vuonna jolloin häneltä ilmestyi kirja Éloges.
Léger sai työtä Ranskan ulkoministeriöstä ja joutui matkustamaan työnsä takia Espanjassa, Saksassa ja Englannissa. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Léger siirrettiin hallituksen tehtäviin. Vuosina 1916–1921 Léger oli sihteerinä Ranskan suurlähetystössä Pekingissä.
Vuonna 1921 Léger matkusti Washingtoniin Yhdysvaltoihin ja osallistui aseistariisuntakonferenssiin, josta Aristide Briand palkkasi Léger’n assistentikseen. Pariisissa Léger liittyi kirjallisuuspiireihin ja solmi kontaktit muun muassa André Gideen ja and Paul Valéryhin. Hänellä oli kontakteja myös Igor Stravinskiin ja Nadia Boulanger’hen ja Les Six'hin.
Vuonna 1924 hän julkaisi kirjan Anabase, jossa hän käytti nimeä Saint-John Perse ensimmäistä kertaa.
Briandin kuoleman jälkeen Léger jatkoi työtään valtion viroissa. Vuosina 1933–1940 hän oli ulkoministeriössä. Münchenin konferenssissa 1938 Léger vastusti Tšekkoslovakian alueiden luovutusta Saksalle. Léger erotettiin viroistaan 1940 ja hän matkusti Englannin kautta Yhdysvaltoihin.
Vichyn hallitus epäsi Léger'ltä Kunnialegioonan jäsenyyden ja Ranskan kansalaisuuden. Léger'llä kärsi köyhyydestä, kunnes Kongressin kirjaston johtaja ja runoilija Archibald MacLeish tarjosi hänelle työpaikan. Lilita Abreu liittyi hänen seuraansa Washingtonissa. Léger olisi saanut työtä Harvardin yliopistosta, mutta hän kieltäytyi voidakseen keskittyä kirjailijantyöhönsä.
Léger jäi Yhdysvaltoihin vielä sodan jälkeen. Vuonna 1957 hänelle tarjottiin huvilaa Provencesta, minkä jälkeen hän asui osan aikaa Yhdysvalloissa ja osan Ranskassa. Vuonna 1958 Léger nai varakkaan amerikkalaisen Dorothy Milburn Russellin. Léger sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1960. Léger kuoli huvilassaan Provencessa. Hänet on haudattu Giensiin.
Kirjailijan mukaan on nimetty puistokäytävä "Allèe Saint-John Perse" Pariisin Jardin Les Hallesissa, kuuluisan Forum Les Hallesin vieressä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1960 (elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Saint-John Perse Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan |
