Boris Pasternak

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boris Pasternak Nobel-palkinto
Boris Pasternak
Boris Pasternak
Syntynyt 10. helmikuuta (29. tammikuuta) 1890
Moskova, Venäjän keisarikunta
Kuollut 30. toukokuuta 1960 (70 vuotta)
Peredelkino, Neuvostoliitto
Ammatit runoilija, kirjailija
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Boris Leonidovitš Pasternak (ven. Борис Леонидович Пастернак: 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova - 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli merkittävä venäjänjuutalainen runoilija ja kirjailija.

Elämä ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boris Pasternakin museo Peredelkinon kylässä

Pasternak tunnetaan lännessä parhaiten monumentaalisesta ja traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957. Venäjällä hänet tunnetaan ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam.

Pasternakin perhe oli juutalainen. Isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori, ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti. Pasternak kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä, kotona vierailivat muun muassa pianisti ja säveltäjä Sergei Rahmaninov, runoilija Rainer Maria Rilke ja kirjailija Leo Tolstoi.[1]

Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana[1], mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urastalähde?. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914[1] ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa[1], mistä hän epäilemättä sai Tohtori Živagoon materiaalialähde?. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi[1].

Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla[1]. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä[1] Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä[1]. Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen "Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan".lähde? Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto[1].

Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koskei olisi voinut palata takasin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon,[2]

Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Teos julkaistiin Neuvostoliitossa vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.[1]

David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Živago valmistui 1965. Sen käsikirjoituksen laati Pasternakin romaanin pohjalta Robert Bolt.[1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tohtori Živago (alkuteos 1957) suom. Juhani Konkka, runot suom. Helvi Juvonen ja Arvo Turtiainen. Tammi, 1958 Keltainen kirjasto 20
  • Viimeinen kesä, novelleja ja omaelämäkerrallista, Tammi, 1959 Keltainen kirjasto 25 (sis. Turvakirja)

Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tohtori Živagon runot, suom. Helvi Juvonen ja Arvo Turtiainen. Tammi 1958
  • Sisareni, runoja, valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola. Tammi, 2003
  • runosuomennoksia antologioissa Venäjän runotar ja Neuvostolyriikkaa 3

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taiteesta: kirjeitä vuosilta 1907-1960, suom. Marja-Leena Jaakkola. Taifuuni 1996
  • muita tekstejä antologiassa Neuvostoproosaa I

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Boris Pasternak Petri Liukkonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
  2. The Story of Dr Zhivago BBC Witness. BBC World Service. (englanniksi)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.