Boris Pasternak
Sivulta puuttuu Boris Pasternak  |
|
|---|---|
 Boris Pasternak |
|
| Syntynyt | 10. helmikuuta 1890 Moskova, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 30. toukokuuta 1960 (70 vuotta) Peredelkino, Neuvostoliitto |
| Ammatit | runoilija, kirjailija |
 |
|
Boris Leonidovitš Pasternak (ven. Борис Леонидович Пастернак) oli merkittävä venäjänjuutalainen runoilija ja kirjailija. Hän syntyi Moskovassa 10. helmikuuta (gregoriaaninen kalenteri) 1890 (juliaaninen kalenteri 29. tammikuuta) ja kuoli 30. toukokuuta 1960.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja työ
Pasternak tunnetaan lännessä parhaiten monumentaalisesta traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957. Venäjällä hänet tunnetaan ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam. Pasternakin juutalainen isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti, Pasternak kasvoi hyvin kansainvälisessä ilmapiirissä, kotona vierailivat muun muassa pianisti ja säveltäjä Sergei Rahmaninov, runoilija Rainer Maria Rilke ja kirjailija Leo Tolstoi.[1]
Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin ja Nicolai Hartmannin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä sai Tohtori Živagoon materiaalia. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi.
Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka oli syytettynä subjektiivisuudesta. Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen "Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan".lähde? Boris Pasternak rakasti elämää, mikä antoi hänelle toivoa kommunistisen Venäjän synkkinä vuosina ja synnytti hänen runoihinsa toiveikkaan sävyn. Pasternakin rakkaus elämään on kaikkien hänen töidensä johtava teema.
Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän kieltäytyi vastaanottamasta sitä,[2] luultavasti neuvostojohdon painostuksen johdosta.
Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon kova kritiikki johti hänen vainoamiseensa Neuvostoliitossa koko hänen loppuelämänsä ajan. Tohtori Živago julkaistiin Neuvostoliitossa vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.[1]
[muokkaa] Suomennettuja teoksia
- Tohtori Živago (1957, suomeksi 1958)
- Viimeinen kesä (kertomuskokoelma, 1959)
- Turvakirja
- runosuomennoksia antologioissa Venäjän runotar, Neuvotolyriikkaa 3
- muita tekstejä antologiassa Neuvostoproosaa I
- Sisareni, elämä (runoja 2003)[1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c Boris Pasternak Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
- ↑ Announcement: The Nobel Prize in Literature 1958 (Lehdistötiedote ja käännös Pasternakin sähkösanomista) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
| 1901–1925 |
1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw |
|---|---|
| 1926–1950 |
1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell |
| 1951–1975 |
1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale |
| 1976–2000 |
1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao |
| 2001– |
2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer |
