Boris Pasternak

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Boris Pasternak Nobel-palkinto
Boris Pasternak
Boris Pasternak
Syntynyt 10. helmikuuta (29. tammikuuta) 1890
Moskova, Venäjän keisarikunta
Kuollut 30. toukokuuta 1960 (70 vuotta)
Peredelkino, Neuvostoliitto
Ammatit runoilija, kirjailija
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

‎

Boris Leonidovitš Pasternak (ven. Борис Леонидович Пастернак: 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1890 Moskova - 30. toukokuuta 1960 Peredelkino) oli merkittävä venäjänjuutalainen runoilija ja kirjailija.

Sisällysluettelo

Elämä ja tuotanto [muokkaa]

Boris Pasternakin museo Peredelkinon kylässä

Pasternak tunnetaan lännessä parhaiten monumentaalisesta traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957. Venäjällä hänet tunnetaan ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam.

Pasternakin perhe oli juutalainen. Isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori, ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti. Pasternak kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä, kotona vierailivat muun muassa pianisti ja säveltäjä Sergei Rahmaninov, runoilija Rainer Maria Rilke ja kirjailija Leo Tolstoi.[1]

Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana[1], mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urastalähde?. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914[1] ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa[1], mistä hän epäilemättä sai Tohtori Živagoon materiaalialähde?. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi[1].

Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla[1]. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä[1] Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä[1]. Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen "Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan".lähde? Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä vifranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto[1].

Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän kieltäytyi vastaanottamasta sitä,[2] luultavasti neuvostojohdon painostuksen johdosta.lähde?

Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Teos julkaistiin Neuvostoliitossa vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.[1]

David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Živago valmistui 1965. Sen käsikirjoituksen laati Pasternakin romaanin pohjalta Robert Bolt.[1]

Suomennetut teokset [muokkaa]

Proosa [muokkaa]

  • Tohtori Živago (alkuteos 1957) suom. Juhani Konkka, runot suom. Helvi Juvonen ja Arvo Turtiainen. Tammi, 1958 Keltainen kirjasto 20
  • Viimeinen kesä, novelleja ja omaelämäkerrallista, Tammi, 1959 Keltainen kirjasto 25 (sis. Turvakirja)

Runot [muokkaa]

  • Tohtori Živagon runot, suom. Helvi Juvonen ja Arvo Turtiainen. Tammi 1958
  • Sisareni, runoja, valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola. Tammi, 2003
  • runosuomennoksia antologioissa Venäjän runotar ja Neuvostolyriikkaa 3

Muut [muokkaa]

  • Taiteesta: kirjeitä vuosilta 1907-1960, suom. Marja-Leena Jaakkola. Taifuuni 1996
  • muita tekstejä antologiassa Neuvostoproosaa I

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Boris Pasternak Petri Liukkonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008
  2. ↑ Announcement: The Nobel Prize in Literature 1958 (Lehdistötiedote ja käännös Pasternakin sähkösanomista) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat
1901–1925

1901: Prudhomme 1902: Mommsen 1903: Bjørnson 1904: F. Mistral / Echegaray 1905: Sienkiewicz 1906: Carducci 1907: Kipling 1908: Eucken 1909: Lagerlöf 1910: Heyse 1911: Maeterlinck 1912: Hauptmann 1913: Tagore 1914: Ei jaettu 1915: Rolland 1916: Heidenstam 1917: Gjellerup / Pontoppidan 1918: Ei jaettu 1919: Spitteler 1920: Hamsun 1921: France 1922: Benavente 1923: Yeats 1924: Reymont 1925: Shaw
1926–1950

1926: Deledda 1927: Bergson 1928: Undset 1929: Mann 1930: Lewis 1931: Karlfeldt 1932: Galsworthy 1933: Bunin 1934: Pirandello 1935: Ei jaettu 1936: O'Neill 1937: Martin du Gard 1938: Buck 1939: Sillanpää 1940–43: Ei jaettu 1944: Jensen 1945: G. Mistral 1946: Hesse 1947: Gide 1948: Eliot 1949: Faulkner 1950: Russell
1951–1975

1951: Lagerkvist 1952: Mauriac 1953: Churchill 1954: Hemingway 1955: Laxness 1956: Jiménez 1957: Camus 1958: Pasternak 1959: Quasimodo 1960: Perse 1961: Andrić 1962: Steinbeck 1963: Seferis 1964: Sartre 1965: Šolohov 1966: Agnon / Sachs 1967: Asturias 1968: Kawabata 1969: Beckett 1970: Solženitsyn 1971: Neruda 1972: Böll 1973: White 1974: Johnson / Martinson 1975: Montale
1976–2000

1976: Bellow 1977: Aleixandre 1978: Singer 1979: Elytis 1980: Miłosz 1981: Canetti 1982: García Márquez 1983: Golding 1984: Seifert 1985: Simon 1986: Soyinka 1987: Brodsky 1988: Mahfouz 1989: Cela 1990: Paz 1991: Gordimer 1992: Walcott 1993: Morrison 1994: Ōe 1995: Heaney 1996: Szymborska 1997: Fo 1998: Saramago 1999: Grass 2000: Gao
2001–

2001: Naipaul 2002: Kertész 2003: Coetzee 2004: Jelinek 2005: Pinter 2006: Pamuk 2007: Lessing 2008: Le Clézio 2009: Müller 2010: Vargas Llosa 2011: Tranströmer 2012: Mo Yan
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Boris_Pasternak&oldid=12802007