Arvo Turtiainen

Arvo Albin Turtiainen (16. syyskuuta 1904 Helsinki – 8. lokakuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolainen runoilija ja suomentaja. Hänen vaimonsa Brita Polttila, jonka kanssa Turtiainen meni naimisiin vuonna 1953, oli myös kirjailija. Heidän tyttärensä on entinen uutisankkuri Eva Polttila (s. 1946).

Räätälin poika Turtiainen opiskeli hammasteknikoksi, mutta ryhtyi pian runoilijaksi ja kirjoitti esimerkiksi Tulenkantajien lehteen. Vuosina 1932−1933 hän opiskeli Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa ja toimi sen jälkeen sanomalehtimiehenä kunnes siirtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1934. Esikoisteos Muutos ilmestyi vuonna 1936 ja ainoaksi jäänyt romaani Rautakourat vuonna 1938. Turtiainen kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilaan ja toimi myös aikakauslehti 40-luvun päätoimittajana 1945–1947. Hänet palkittiin vuonna 1965 Pro Finlandia -mitalilla.

Arvo Turtiainen kieltäytyi vakaumuksellisista syistä osallistumasta jatkosotaan ja painui "maan alle". Hänet pidätettiin maaliskuun alussa vuonna 1942 yhdessä Raoul Palmgrenin ja tämän vaimon kanssa. Hänet tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta neljäksi ja puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen sekä menettämään upseerinarvonsa. Turtiainen vapautettiin jatkosodan päätyttyä yhdessä muiden vangittujen kanssa syyskuussa 1944. Vankilakokemuksistaan hän kirjoitti teokset Ihminen n:o 503/42 ja Laulu kiven ja raudan ympyrässä.

Turtiainen ilmaisi pettymyksensä vuoden 1968 Prahan kevään tapahtumiin julkaisemalla teoksen Puhetta Porthaninrinteellä.

Turtiainen suomensi muiden muassa Edgar Lee Mastersin, Graham Greenen, Vladimir Majakovskin ja Walt Whitmanin teoksia.

Arvo Turtiainen oli vahvasti helsinkiläinen ja hänet tunnettiin lempinimellä Stadin Arska. Turtiaisen helsinkiläisyydestä johtuu myös se, että hän kirjoitti useita runoja stadin slangilla. Arvo Turtiaisen muistomerkki on Matti Heleniuksen puistossa Kalliossa. Sen on tehnyt Raimo Utriainen. Veistoksen materiaalina on Utriaiselle tyypillinen eloksoitu alumiini. Arvo Turtiainen tunnetaan etenkin helsinkiläisen työväen tuntemusten kuvaajana. Teos valmistui 1990.

1960-luvun alkupuolella Turtiainen osti Päijänteen rannalta Kuhmoisista tontin kesämökilleen Unnastuvalle.

Teoksia

• Muutos (1936)
• Rautakourat (1938)
• Tie pilven alta (1939)
• Palasin kotiin (1944)
• Laulu kiven ja raudan ympyrässä (1945)
• Ihminen n:o 503/42 (1946)
• Laulu puolueelle (1946)
• Tapahtui satamassa (1954)
• Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954)
• Minä rakastan (1955)
• Syyskevät (1959)
• Minä paljasjalkainen (1962)
• Runoja 1943–64 (1964)
• Hyvää joulua (1967)
• Puheita Porthaninrinteellä (1968)
• Leivän kotimaa (1974)
• Runoja 1934–68 (1974)
• Minun maailmani: Kirjoituksia 1932–1975 (1978)