Juhani Konkka
Sivulta puuttuu Juhani Konkka (joskus myös Juha Konkka; 4. syyskuuta 1904 Konkkalan kylä, Toksova, Inkerinmaa – 22. kesäkuuta 1970 Kuhmoinen) oli Inkerissä syntynyt suomalainen kirjailija, toimittaja ja venäläisen klassisen kirjaillisuuden kääntäjä.
Konkka muutti Suomeen 1915 ja opiskeli Impilahden kansanopistossa, Sortavalan seminaarissa ja viimeksi Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa jossa hän suoritti sanomalehtitutkinnon 1927. Konkka oli Päivän Uutiset -lehden päätoimittajana 1928, toimitussihteerinä Tähystäjä-aikakauslehdessä 1929–1930 ja Elanto-lehdessä 1931–1932.
Vuosina 1932–1934 Konkka osallistui aktiivisesti politiikkaan Yrjö Ruudun johtaman Suomen Kansallissosialistisen Liiton riveissä. Konkka oli SKSL:n puoluesihteeri (1933–1934) sekä äänenkannattaja Kansallissosialistin päätoimittaja. Konkka vastusti (puolueensa linjan mukaisesti) Hitlerin edustamaa kansallissosialismia, ja hän oli poliittisesti lähempänä Gregor Strasserin johtamaa natsipuolueen vasemmistosiipeä. Konkka oli mielipiteiltään radikaalimpi kuin Ruutu, mutta miesten välinen yhteistyö toimi.[1]
Konkka työskenteli WSOY:n kustannustoimittajana 1937–1944 ja 1950–1955. Vuodesta 1955 alkaen Konkka toimi vapaana kirjailijana. Hän aloitti kirjailijanuransa romaanilla Me sankarit joka kertoi hänen sotakokemuksistaan Aunuksen retken aikana. Itse hän piti parhaimpina teoksinaan omaelämäkerrallisia romaanejaan.
Konkka käänsi suomeksi useita venäläisten klassikoiden, muun muassa Nikolai Gogolin, Feodor Dostojevskin, Maksim Gorkin, Anton Tšehovin ja Leo Tolstoin, teoksia. Hän oli oppinut venäjän kielen jo lapsena romaaneista ja runokirjoista.
Konkalla on kolme lasta, kirjailija Anita Konkka, dipl.ins. Urho Konkka ja varatuomari Heikki Konkka.
Sisällysluettelo |
Teokset [muokkaa]
- Taloudelliseen kansanvaltaan! Kansallisen yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia. Tekijä 1928
- Me sankarit: kuvaus Karjalan retkeltä. Kansanvalta 1929 (salanimellä Urho Torikka)
- Punainen myrsky, romaani Inkerinmaalta. Otava 1931 (salanimellä Urho Torikka)
- Pula-aikana, 1-näytöksinen iloittelu. 1932 (salanimellä Urho Torikka)
- Koputuskonsertti, radiokuunnelma. 1935
- Rikas setä, yksinäytöksinen iloittelu. Karisto 1935
- Suuria herroja, kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1936
- Punahattuinen nainen, yksinäytöksinen pila. Karisto 1936
- Rakkauden rintama, kaksinäytöksinen iloittelu. Karisto 1936
- Kahden maailman rajalla. WSOY 1939
- Neuvostovakoilijatar, romaani. WSOY 1942
- Kulkurin kesä, romaani. WSOY 1943
- Riisutut naamiot, romaani. WSOY 1944
- Kulkurin kahleet, romaani. WSOY 1945
- Kulkurin koulut, romaani. WSOY 1946
- Kulkurin vaellus, romaani. WSOY 1947
- Tuhlattu aarre eli Sakari Korkian seikkailut Helsingin kirjailija- ja boheemimaailmassa, romaani. WSOY 1947
- Lumottu morsian, romaani. WSOY 1948
- Parhaat palkitaan, näytelmä. 1948
- Elämän antimet, kirjeitä Kotkanpesästä. WSOY 1950
- Keltainen kurki, lastenkirja. WSOY 1953
- Kukon kultajyvä, itämaisia satuja. WSOY 1954
- Ratkaisun päivät, romaani. WSOY 1954
- Pietarin valot (pohjana aiempi teos Kahden maailman rajalla) WSOY 1958
Palkinnot [muokkaa]
- Mikael Agricolan palkinto 1961
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 29, 52, 54–55. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.
