Nobel-palkinto
Wikipedia
| Nobel-palkinto | |
|---|---|
| Palkitaan | Annetaan työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta. |
| Palkinnon antaja | Ruotsin akatemia Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia Karoliininen instituutti Norjan Nobel-komitea Ruotsin keskuspankki |
| Maa |  Ruotsi Norja |
| Ensimmäinen palkinto | 1901 |
| Virallinen Internet-sivu | |
Nobel-palkinto on dynamiitin keksijän Alfred Nobelin alulle panema ja hänen mukaansa nimetty vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla jaettava palkinto. Lisäksi Ruotsin keskuspankin lahjoittamilla varoilla Nobel-säätiö on vuodesta 1969 myöntänyt Nobelin muistoksi myös taloustieteiden saralta samanlaista palkintoa, jota usein nimitetään taloustieteen Nobel-palkinnoksi. Ensimmäiset viisi palkintokategoriaa perustettiin hänen testamenttinsa mukaan vuonna 1895 ja ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 1901. Taloustieteen palkinto perustettiin vuonna 1968 ja ensimmäinen palkinto annettiin seuraavana vuonna. Nobel-palkintoon kuuluu lisäksi myös noin miljoonan euron suuruinen rahapalkinto.
Vaikka Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi ei ole yksi Alfred Nobelin testamentissa määritellyistä palkinnoista, palkinnon saajat vastaanottavat palkintonsa samassa tilaisuudessa 10. joulukuuta kuin fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajat. Tämän vuoksi palkintoa nimitetään yleisesti taloustieteen Nobel-palkinnoksi.
Kaikki muut paitsi Nobelin rauhanpalkinto myönnetään Ruotsissa. Nobelin rauhanpalkinto myönnetään Norjassa, missä palkinnon saajan päättää erillinen komitea, joka valitaan suurkäräjillä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mitali
Alkuperäisten palkintokategorioiden mitalit, paitsi rauhan, on suunnitellut ruotsalainen kaivertaja Erik Lindberg. Rauhan mitalin norjalainen veistäjä Gustav Vigeland ja taloustieteen mitalin ruotsalainen Gunvor Svensson-Lundqvist.[1] Lingbergin suunnittelemissa mitaleissa toisella puolella on Alfred Nobelin sivuprofiili, joka rajoittuu alarintakehään asti. Samalla puolella on myös teksti "ALFR NOBEL" ja "NAT-MDCCC XXXIII OB-MDCCC XCVI" (syntymä- ja kuolinvuosi). Taloustieteen ja rauhanpalkinnoissa sama puoli on muotoilultaan hieman erilainen.
Lindbergin suunnittelemien kolmen mitalin kääntöpuolen kuvitus on kussakin erilainen, mutta niissä on mitalin kehällä sama teksti: Inventas vitam juvat excoluisse per artes. Rauhanpalkinnossa on kääntöpuolella teksti: Pro pace et fraternitate gentium. Taloustieteen palkinnossa ei ole kääntöpuolella tekstiä lainkaan.[1]
Vuoteen 1980 asti Lindbergin mitalit ovat olleet 23 karaatin kultaa painaen noin 200 grammaa ja halkaisijan ollen 66 millimetriä. Mitaleja uudistettiin siten, että ne ovat valmistettu 18 karaatin viherkullasta, joka on päällystetty 24 karaatin kullalla. Mitalit valmistetaan nykyään Ruotsin rahapajassa Myntverketissä, Eskilstunassa.[1] Rauhanmitali valmistetaan Den Kongelige Myntissä, Kongsbergissä, Norjassa.
[muokkaa] Ehdokkaaksi asettaminen
Toisin kuin monissa muissa palkinnoissa, Nobel-palkinnon saajan valitseminen on pitkä prosessi. Tämä on nostanut palkinnon arvokkuutta ja sen takia palkintoa pidetään usein alansa arvostetuimpana. Nobel-komiteat lähettävät vuosittain tuhansille eri alojen tiedemiehille, eri organisaatioiden ja akatemioiden jäsenille sekä edellisille Nobel-palkinnon voittaneille viestin, jossa heitä pyydetään asettamaan ehdokas seuraavaksi palkinnon saajaksi. Ehdolleasettajat pyritään valitsemaan siten, että mahdollisimman monet yliopistot ympäri maailmaa saavat ehdottaa ehdokkaita mahdollisimman tasa-arvoisesti.[2] Vuosittain ehdolle asetetaan 200–300 henkilöä (myös joitakin organisaatioita voidaan ehdottaa) kuhunkin palkintoryhmään. Ehdokkaita ei saa julkistaa ennen kuin 50 vuotta on kulunut ehdolle asettumisen jälkeen.[3] Aikaraja ehdotusten lähettämiseen on 31. tammikuuta.[4] Rauhanpalkinnon aikaraja on 1. helmikuuta.[5]
Kun mahdolliset ehdokkaat on valittu, instituutti, joka myöntää palkinnon, asettaa komitean, joka valitsee ehdokkaiden joukosta mahdollisen palkinnon saajan ja kertoo ehdokkaan nimen syyskuuhun ja lokakuuhun mennessä instituutiolle, joka hyväksyy ehdokkaan. Yleensä komitean päätöstä noudatetaan, mutta instituutiot voivat vaihtaa vielä palkinnon saajaa. Fysiikan, kemian ja taloustieteen palkinnot myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Lääketieteen palkinnon myöntää Karoliininen instituutti, kirjallisuuden Ruotsin akatemia ja rauhanpalkinnon Norjan Nobel-komitea.
[muokkaa] Ehdokkaita
Vuodesta 1974 alkaen Nobel-palkinnon saajaksi ei ole saanut ehdottaa kuollutta henkilöä eikä sitä jaeta kuolleelle henkilölle, ellei kuolema ole sattunut ehdottamisen jälkeen. William Vickrey ilmoitettiin Nobelin taloustieteen palkinnon saajaksi vuonna 1996. Hän kuoli vain muutama päivä ilmoituksen jälkeen. Hänelle kuitenkin myönnettiin palkinto.[3] Ennen vuotta 1974 Nobel-palkinto oli myönnetty henkilön kuoleman jälkeen kahdesti: Dag Hammarskjöldille (rauhanpalkinto 1961) ja Erik Axel Karlfeldtille (kirjallisuuspalkinto 1931).
Josif Stalin on ollut kaksi kertaa ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi työstään toisen maailmansodan lopettamiseksi. Hän oli ehdokkaana vuosina 1945 ja 1948.
Jane Addamsia ehdotettiin vuosien 1916 ja 1931 välillä Nobel-palkinnon saajaksi 19 kertaa, kunnes viimein hän voitti Nobelin rauhanpalkinnon. Robert Kochia ehdotettiin 51 kertaa. Toisaalta Emily Green Balch, Fridtjof Nansen ja Theodore Roosevelt saivat Nobel-palkintonsa heti ensimmäisenä ehdokkaanaolovuotenaan. Mahatma Gandhi oli ehdokkaana 12 kertaa vuosien 1937 ja 1948 välillä. Syytä miksei Gandhi saanut palkintoaan ei tiedetä varmasti. Rauhanpalkinnon oli saanut vuoteen 1960 asti lähinnä eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia henkilöitä. Gandhi olisi poikennut selvästi aiemmasta "linjasta". Hän ei myöskään ollut varsinainen poliitikko eikä minkään rauhaa ajavan organisaation perustaja. Hän olisi ollut täysin uudenlainen palkinnonsaaja. Ei ole mitään vahvoja todisteita siitä, että Norjan Nobel-komitea olisi jättänyt palkinnon myöntämisen Gandhille sen takia, että olisi pelännyt Ison-Britannian reaktiota. Intia oli tuolloin Ison-Britannian hallinnassa ja Gandhi ajoi voimakkaasti Intian itsenäistymistä.[6]
Suomalaisista Nobelin palkinnon on saanut kaikkiaan neljä henkilöä: Artturi Ilmari Virtanen kemiasta, Ragnar Granit lääketieteestä (tosin Ruotsin kansalaisena), Frans Eemil Sillanpää kirjallisuudesta sekä Martti Ahtisaari rauhanpalkinnon. [7]
[muokkaa] Palkintokategoriat
- Nobelin fysiikanpalkinto
- Nobelin kemianpalkinto
- Nobelin lääketieteen palkinto
- Nobelin kirjallisuuspalkinto
- Nobelin rauhanpalkinto
- Nobelin taloustieteen palkinto
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 The Nobel Prize Medals and the Medal for the Prize in Economics Nobel-säätiö. Viitattu 2.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Nomination for the Nobel Prizes Nobel-säätiö. Viitattu 1.8.2007. (englanniksi)
- ↑ 3,0 3,1 Nomination Facts 2007. Nobel-säätiö. Viitattu 1.8.2008. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize selection process Encyclopaedia Britannica. Viitattu 2.8.2007. (englanniksi)
- ↑ rom Nomination to Ceremony The Nobel Foundation. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Øyvind Tønnesson: Mahatma Gandhi, the Missing Laureate 1. joulukuuta 1999. Nobel-säätiö. Viitattu 1.8.2007. (englanniksi)
- ↑ http://www.rgs.fi/granit/granitfi.htm
[muokkaa] Aiheesta muualla
