Luettelo Ruotsin hallitsijoista
|
(Konungariket Sverige) |
|
|---|---|
Tunnus |
|
|
Nykyinen
|
|
|
15. syyskuuta 1973 lähtien
|
|
| Virka-asunto | Tukholman kuninkaanlinna Drottningholmin linna |
| Ensimmäinen | Eerik Voittoisa |
| Kotisivut | www.kungahuset.se |
Ruotsi on kuningaskunta, jonka nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Vuonna 1974 voimaan tulleen uuden perustuslain mukaan Ruotsin kuningas on nimellinen valtionpäämies sekä kansakunnan yhtenäisyyden ja perinteiden elävä symboli vailla todellista valtaa.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Islantilaisten saagojen mukaan Ruotsia hallitsi monen vuosisadan ajan Ynglinga-suku, jonka kantaisänä oli Odinin jälkeläinen Yngve. Todellisuudessa Ruotsi ei kuitenkaan liene muodostanut yhtenäistä kuningaskuntaa ennen 1100- tai 1200-lukua, vaan oli jakautunut moniin eri alueisiin. Ensimmäinen kuningas, jonka elämästä tiedetään enemmän kuin vain nimi ja muutamia yksittäisiä tapahtumia, on Erik Voittoisa (Segersäll). Hän hallitsi Upplannissa 900-luvun lopulla. Ennen 1200-lukua ei yleensä tarkalleen tiedetä, missä, milloin ja kuinka kauan jokin kuningas hallitsi. Valintansa jälkeen kuningas vieraili eri maakunnissa. Vierailua nimitetään eerikinretkeksi.
Kustaa Vaasa otti 1540-luvulla käyttöön arvonimen Ruotsin, Göötan ja Venden kuningas (ruots. Sveriges, Götes och Vendes konung). Tämä arvonimi oli käytössä vuoteen 1973 saakka, jolloin kuninkaaksi tullut Kaarle XVI Kustaa lyhensi sen muotoon Ruotsin kuningas (ruots. Sveriges konung).
Munsö-suku[1][muokkaa]
- Eerik Voittoisa (Erik Segersäll) 970-luku – noin 995
- Olavi Sylikuningas (Olof Skötkonung) noin 995 – noin 1022
- Anund Jakob noin 1022–1050
- Emund Vanha (Emund gamle) 1050–1060
Anund Jakob oli Olavi Sylikuninkaan poika. Emund oli Olavin avioliiton ulkopuolella saama poika.
Stenkilin suku[1][muokkaa]
- Stenkil (1060–1066)
- Erik Stenkilsson (1066–1067)
- Eerik Pakana (Erik Hedningen) (1066–1067)
- Halsten (1067–1070)
- Anund Gårdske (1070–1075)
- Haakon Punainen (Håkan Röde) (1075–1079)
- Inge I (1079–1084 ja 1088–1100)
- Uhri-Sven (1084–1087)
- Inge II (1100–1125)
- Filip Halsteninpoika (1100–1118)
- Ragvald Tuittupää (1125–1126)
- Maunu Niilonpoika Vahva (1125–1130)
Stenkil oli Länsi-Götanmaan jaarlin Ragnvaldin poika. Hän oli kuningas vuoteen 1066, jolloin alkoi valtataistelu Stenkilin pojan Eerikin ja Eerik Pakanan välillä. Kumpikin kuoli vuonna 1067. Kirkkohistorioitsija Adam Bremeniläinen mainitsee, että Stenkilin kuoltua Ruotsin kuninkaana olisi ollut Stenkilin poika Halsten. Myös venäläinen Anund Gårdske mainitaan kuninkaana. Tämän jälkeen kuninkaaksi tuli Haakon Punainen (Håkan Röde), joka hallitsi jonkin aikaa yhdessä Stenkilin pojan Ingen kanssa. Inge mainitaan paavin kirjeessä kuninkaana vuonna 1079.
Pakanallinen reaktio sai aikaan sen, että Inge syrjäytettiin Sveanmaalla, ja Blot-Svenistä tuli kuningas. Inge mainitaan vuonna 1081 vain Länsigöötanmaan kuninkaana. Blot-Sven oli Ruotsin viimeinen pakanakuningas. Inge palasi Sveanmaalle ja syrjäytti Blot-Svenin noin 1087. Tällöin ilmeisesti tuhottiin Upsalassa ollut pakanatemppeli.
Inge kuoli noin vuonna 1110, ja hänen veljenpojistaan Filipistä ja Inge nuoremmasta tuli kuninkaita. Filip kuoli 1118 ja Inge 1120-luvulla. Ragvald Knaphövde mainitaan Länsigöötanmaan kuninkaana 1120-luvulla. Magnus Nilsen (1106–1134) oli tanskalainen prinssi, joka oli Inge vanhemman lapsenlapsi. Hänet valittiin kuninkaaksi Göötanmaalla, mutta ei Sveanmaalla. Sverker vanhempi karkotti hänet Ruotsista noin 1130.
Sverkerin ja Eerikin suvut[1][muokkaa]
Sverkerin ja Eerikin suvut taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi jaarli Birgerin poika Valdemar. Knuut Eerikinpoikaan asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pientä epävarmuutta. Kirjailija Jan Guilloun Arn Magnusson -tetralogia kertoo tästä ajasta.
- Sverker vanhempi (1130–1156)
- Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) (1156–1160)
- Kaarle Sverkerinpoika (1160–1167)
- Knuut Eerikinpoika (1167–1195)
- Sverker Kaarlenpoika (1196–1208)
- Eerik Knuutinpoika (1208–1216)
- Juhana Sverkerinpoika (1216–1222)
- Eerik Eerikinpoika (1222–1229)
- Knuut Pitkä (1229–1234)
- Eerik Eerikinpoika (1234–1250)
Folkunga-suku [1][muokkaa]
Bjälbo-sukua kutsutaan myös Folkunga-suvuksi. Hallituskaudet ovat osittain päällekkäisiä, koska suvun jäsenet toimivat ajoittain toistensa hallitsijakumppaneina.
- Valdemar Birgerinpoika (1250–1275)
- Maunu Ladonlukko (1275–1290)
- Birger Maununpoika (1290–1318)
- Maunu Eerikinpoika (1319–1364)
- Haakon VI Maununpoika (1362-1380)
Mecklenburg-suku[1][muokkaa]
Kalmarin unioni[1][muokkaa]
Kalmarin unioni oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtioliitto vuosina 1389-1521. Hallitsijat olivat samalla Norjan ja Tanskan kuninkaita.
- Kaarle Knuutinpoika (1438–1440) (valtionhoitaja)
- Pentti Jönsinpoika Oxenstierna ja Niilo Jönsinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja) (1448)
- Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja) 1457
- Kettil Kaarlenpoika Vaasa (valtionhoitaja) 1465
- Jöns Pentinpoika Oxenstierna (valtionhoitaja) 1465–1466
- Eerik Akselinpoika Tott (valtionhoitaja) 1466–1467
- Sten Sture vanhempi (valtionhoitaja) 1470–1497
- Sten Sture vanhempi (valtionhoitaja) 1501–1503
- Svante Niilonpoika (valtionhoitaja) 1504–1511
- Eerik Trolle (valtionhoitaja) 1512
- Sten Sture nuorempi (valtionhoitaja) 1512–1520
Vaasa-suku[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Vaasa-suku
Pfalzilainen suku[muokkaa]
| monarkki [1] | vallassa[1] | syntyi | puoliso(t) | kuoli | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kaarle X Kustaa | 6. kesäkuuta, 1654 – 13. helmikuuta, 1660 | 8. marraskuuta,1622 Nyköpingissä |
Hedvig Eleonoora | 13. helmikuuta 1660 (37 vuotta) Göteborgissa |
|
| Kaarle XI | 13. helmikuuta,1660 – 5. huhtikuuta, 1697 | 24. marraskuuta, 1655 Tukholmassa |
Ulrika Eleonora vanhempi | 5. huhtikuuta 1697 (41 vuotta) Tukholmassa |
|
| Kaarle XII | 15. huhtikuuta,1697 – 11. joulukuuta,1718 | 17. kesäkuuta, 1682 Tukholmassa |
naimaton | 30. marraskuuta 1718 (36 vuotta) Fredrikshaldissa, Norjassa |
|
| Ulrika Eleonora | 2. huhtikuuta,1719 – 4. huhtikuuta, 1720 | 23. tammikuuta, 1688 Tukholmassa |
Fredrik I | 24. marraskuuta 1741 (53 vuotta) Tukholmassa |
|
Hessenin suku[muokkaa]
| monarkki [1] | vallassa[1] | syntyi | puoliso(t) | kuoli | |
|---|---|---|---|---|---|
| Frederik I | 4. huhtikuuta, 1720 – 5. huhtikuuta, 1751 | 23. huhtikuuta, 1676, Kasselissa | Luise Dorothea (aviol. 1700-†1705) Ulrika Eleonora(1713-1751) |
25. maaliskuuta 1751 (74 vuotta) Tukholmassa |
|
Holstein-Gottorp-suku[muokkaa]
| monarkki [1] | vallassa[1] | syntyi | puoliso(t) | kuoli | |
|---|---|---|---|---|---|
| Aadolf Fredrik | 5. huhtikuuta, 1751 – 12. helmikuuta, 1771 | 14. toukokuuta, 1710 Gottorpissa, Holstein-Gottorpissä |
Loviisa Ulriika | 12. helmikuuta 1771 (60 vuotta) Tukholmassa |
|
| Kustaa III | 12. helmikuuta, 1771 – 29. maaliskuuta, 1792 | 24. tammikuuta, 1746 Tukholmassa |
Sofia Magdalena | 29. maaliskuuta 1792 (46 vuotta) Tukholmassa (murhattiin) |
|
| Kustaa IV Aadolf yhdessä Södermanlandin herttua Juhanan kanssa joka oli valtionhoitaja vuuosina1792–1796 | 29. maaliskuuta,1792 – 10. toukokuuta, 1809 | 1. marraskuuta, 1778 Tukholmassa |
Fredrika Dorotea | 7. helmikuuta 1837 (58 vuotta) Sankt Gallenissä, Sveitsissä |
|
| Kaarle XIII | 6. kesäkuuta, 1809 – 5. helmikuuta, 1818 | 7. lokakuuta, 1748 Tukholmassa |
Hedwig Elizabeth Charlotte | 5. helmikuuta 1818 (69 vuotta) Tukholmassa |
|
Bernadotte-suku[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Bernadotte-suku
Lähteet[muokkaa]
Sivulta puuttuu