A. I. Virtanen
Wikipedia
| A. I. Virtanen | |
|---|---|
![]() |
|
| Syntynyt | 15. tammikuuta 1895 Helsinki, Suomi |
| Kuollut | 11. marraskuuta 1973 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus | |
| Tutkimusala | kemia, maatalous- ja ravintokemia |
| Instituutti | Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu |
| Tunnetuimmat työt | rehunsäilytysmenetelmä AIV-rehu |
| Tunnustukset | |
Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti. Hänelle myönnettiin vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinto "tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla, erityisesti hänen rehunsäilytysmenetelmästään" ("for his research and inventions in agricultural and nutrition chemistry, especially for his fodder preservation method"). Virtanen on ainoa suomalainen tieteen nobelisti, joskin myös Ruotsissa asunut Ragnar Granit oli syntyjään suomalainen.
Ehkä tärkein A. I. Virtasen tutkimusryhmän työn tuloksista oli AIV-rehun kehittäminen. Tutkimuksen lähtökohta oli lehmänmaidon vitamiinipitoisuuden säilyttäminen ympärivuotisesti. Suuri ero meijerituotteiden laatuvaihtelussa koettiin vakavaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja kehittämällä tuorerehu, jonka ravintoaineet säilyivät varastoinnin aikana, Virtanen tutkimusryhmineen ratkaisi karjan talviruokinnan ongelman. AIV-rehu perustuu tuoreen säilörehun happamuuden laskemiseen alle pH 4:n, jolloin bakteerien toiminta hidastuu ja rehu säilyy paremmin.
Virtanen kehitti myös muita, lähinnä meijerihygieniaan liittyviä keksintöjä. Monet keksinnöistä voitiin patentoida ja näin saavutettiin laadullista kilpailukykyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla.
A. I. Virtanen toimi biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa 1931–1939 ja kemian professorina Helsingin yliopistossa 1939–1948. Hän myös johti Valion tutkimuslaboratoriota 1921–1969.
Filosofian tohtori A. I. Virtanen oli Suomen Akatemian jäsen ja sen ensimmäinen esimies vuodesta 1948 alkaen. A. I. Virtasen nimeä kantava instituutti toimii Kuopion yliopiston yhteydessä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- A. I. Virtanen Institute (AIVI) for Molecular Sciences
- YLE Elävä arkisto: A. I. Virtanen -henkilökuva (video)
1926: Svedberg | 1927: Wieland | 1928: Windaus | 1929: Harden, von Euler-Chelpin | 1930: Fischer | 1931: Bosch, Bergius | 1932: Langmuir | 1933: Ei jaettu | 1934: Urey | 1935: F. Joliot-Curie, I. Joliot-Curie | 1936: Debye | 1937: Haworth, Karrer | 1938: Kuhn | 1939: Butenandt, Ružička | 1940: Ei jaettu | 1941: Ei jaettu | 1942: Ei jaettu | 1943: de Hevesy | 1944: Hahn | 1945: Virtanen | 1946: Sumner, Northrop, Stanley | 1947: Robinson | 1948: Tiselius | 1949: Giauque | 1950: Alder, Diels
Kemianpalkinnon saajat 1901–1925 | Kemian palkinnon saajat 1951–1975 | Kemian palkinnon saajat 1976–2000 | Kemian palkinnon saajat 2001–


