Polttopullo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Molotovin cocktail, suomalaisten talvisodassa käyttämä panssarintorjunta-ase.

Polttopullo eli Molotovin cocktail on ase, joka on tavallisesti lasinen, nestemäistä polttoainetta sisältävä pullo, jossa on mukana erikseen sytytettävä tulenlähde (yksinkertaisimmillaan pullon suussa oleva palavalla nesteellä kasteltu riepu). Polttopulloa käytetään sytyttämällä tulenlähde ja heittämällä polttopullo kohteeseen, jolloin pullo särkyy ja polttoaine pääsee vapaasti leviämään ja syttymään. Yleensä polttopullo sisältää alkoholia tai bensiiniä, mutta muitakin palavia nesteitä on käytetty. Savunmuodostusta varten sisällössä voi olla myös tervaa.

Polttopullon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen sotilas Molotovin cocktail vyöllä.

Polttopullo keksittiin Espanjan muukalaislegioonassa syksyllä 1936, jolloin sitä alettiin käyttää panssarintorjunta-aseena Madridin lähellä Espanjan sisällissodassa. Kuitenkin suomalaisen, varsinaisen Molotovin cocktailin kehitti vähän ennen talvisotaa Korian varuskunnassa kapteeni Kuittinen.[1][2]

Nimi ”Molotovin cocktail” tulee Neuvostoliiton ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri) Vjatšeslav Molotovista. Nimeä alettiin käyttää talvisodan aikana, kun Suomen maavoimat käytti polttopulloja panssarintorjunta-aseena. Nimitys juontuu siitä, että Molotov väitti, etteivät neuvostoliittolaiset pommikoneet pudottaneet Suomeen muuta kuin ruoka-apupaketteja (Molotovin leipäkoreja), joten suomalaiset keksivät siihen sopivan cocktailin.lähde?

Talvisodassa Molotovin cocktail koostui jätespriin, petrolin ja tervan seoksesta puolen litran viinapullossa. Pullon kylkeen kiinnitetyt sytytyspuikot olivat myrskytikkuja (bengaalitikkuja). Toinen tikuista oli varalla, jotta heittämättä jäänyt pullo voitaisiin käyttää uudelleen.

Talvisodan alussa suomalaisen ohjesäännön mukaan polttopulloilla oli tarkoitus vain sokaista panssarivaunun tähystysaukot.[3] Havaittiin kuitenkin, että kun polttopullolla osuttiin panssarivaunun ilmanottoluukkuun, käyvän moottorin ilmanotto imi liekit vaunun sisälle sytyttäen moottorin tuleen.

Rajamäen tehtailla pullotettiin talvisodan aikana yli 450 000 polttopulloa. Neuvostoliittolaiset pommittivat Rajamäkeä, koska ensimmäisten pullojen korkeissa luki Alko-Rajamäki. Tehdasvalmisteisen pullon kehitti Rajamäen tehtaiden työntekijä yli-insinööri Fredrik Toivio Kirkkomäki.[4]

Puna-armeija menetti talvisodan taisteluissa 1 919 panssarivaunua, joista 436 tulipalon vuoksi. Suurin osa lienee polttopullolla sytytettyjä.[3]

Saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämä versio polttopullosta oli nimikkeeltään Brandflasche, joka oli 250 mm korkea ja 70 mm leveä lasipullo. Sen polttonesteenä oli 1/3 liekinheittimissä käytettyä[5] Flammöl Nr.19 -paloöljyä ja 2/3 bensiiniä.[6] Käytössä oli myös Brandhandgranate 48/57, 80 mm leveä ja 100 mm korkea lasipullo, joka oli täytetty puolella litralla bensiini–bentsoliseosta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2011/11/molotovin_cocktail_on_keksitty_korialla_3012311.html
  2. Antony Beevor: Taistelu Espanjasta, s. 136. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31934-1.
  3. a b Antero Uitto ja Carl-Fredrik GeustMannerheim-linja — talvisodan legenda, s. 118–119. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7042-1.
  4. Rajamäen tehdasmuseo
  5. German Pionier 1939-45: Combat Engineer of the Wehrmacht
  6. a b Lexikon der Wehrmacht

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]