Bensiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bensiiniasema

Bensiini (arkikielessä bensa) on satojen eri hiilivetyjen seos, jota käytetään pääasiassa autojen, mutta myös liikuteltavien työkalujen, kuten ruohonleikkureiden ja moottorisahojen voimanlähteinä käytettävissä polttomoottoreissa polttoaineena sekä uutos- ja liuotinaineena kemianteollisuudessa.

Bensiinin tiheys on noin 0,75 kg/l ja lämpöarvo noin 43 MJ/kg (n. 9 kWh/l). Tyypillisesti tiheyden ja lämpöarvon vaihteluväli on pieni eri tavoilla valmistettujen bensiinien välillä.

Bensiinin energiasisältö on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi litiumioniakkuihin, joiden energiasisältö on 540–720 kJ/kg. Bensiini sisältää yli 50 kertaa enemmän energiaa painokiloa kohden kuin parhaat ladattavat akut ja yli 16 kertaa enemmän kuin parhaat paristot.[1] Vaikka polttomoottorissa saadaan bensiinin sisältämästä energiasta käyttövoimaksi vain 20–35 %, silti teho-painosuhde tekee bensiinistä, dieselöljystä ja polttomoottorista ylivoimaisen nykyisiin akkuun ja sähkömoottoriin verrattuna suurelle osalle liikkuvaa kalustoa. Polttomoottorit ovat kuitenkin väistymässä osasta liikkuvaa kalustoa joko siksi, että kokonaisenergiatarve lataus- tai tankkausvälillä on pieni (kuten esimerkiksi skootteri) tai pakokaasupäästöjen vuoksi (esimerkiksi sisätiloissa käytettävät trukit). Bensiinin saatavuuden ennustetaan myös huonontuvan lähivuosikymmeninä.

Bensiinin kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bensiinin pääkomponentteja ovat 4–10 hiiliatomia sisältävät hiilivedyt.

Suomessa moottoribensiinin bentseenipitoisuus saa olla korkeintaan 5 %. Bensiinissä ei saa olla juuri lainkaan rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat moottorin syöpymistä. Rikki poistetaan öljystä katalyyttisesti.

Raakaöljystä tislaamalla saadun, nykyaikaisille polttomoottoreille kelpaamattoman, kevytbensiinin oktaanilukua voidaan parantaa reformoimalla. Reformointi on katalyyttinen prosessi, jossa lämmön ja katalyytin vaikutuksesta bensiinissä olevien hiilivetyjen rakenne muuttuu siten, että tapahtuu dehydrautumista, syklisoitumista ja isomeroitumista. Aikaisemmin oktaanilukua kohotettiin tetraetyylilyijy-yhdisteellä, mutta katalysaattoriautojen myötä ja ympäristön saastumisen pelon vuoksi lyijyn käytöstä on luovuttu. Nykyisin oktaanilukua lisätään ns. oksy­ge­naat­eilla, jotka myös edistävät palamista. Vuosituhannen vaihteessa yleisin oksygenaatti oli MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri). Nykyisin maaliikenteen bensiinissä käytetään etanolia sekä oktaaniluvun korottamiseksi että palamistuloksen parantamiseksi. Ilmailussa käytetään edelleen pieniä määriä lyijyä.

Bensiini on myös erittäin tulenarkaa, sillä sen leimahduspiste on −40 °C. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa haihtunut höyry saattaa syttyä kipinästä. Haihtumiseen taas vaikuttaa bensiinin höyrynpaine, joten on olemassa kesä- ja talvilaatuja.

Toisaalta bensiinin syttymisherkkyyttä liioitellaan; bensiini syttyy pelkästä kuumuudesta vasta yli 400 °C:n lämpötilassa.

Bensiininkäytön kasvihuonekaasupäästöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa jalostetun bensiinin käytöstä syntyy katalysaattorilla varustetulla henkilöautolla ajettaessa yhteensä noin 2,85 kg/litra ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Moottorissa syntyvien hiilidioksidipäästöjen osuus on 2,35 kg/litra.[2] Katalysaattorissa syntyvän typpioksiduulin osuus on noin 0,115 ekvivalenttikiloa/litra.[3] Jalostuksen ja kuljetusten osuus on 0,38 kg ekvivalenttikiloiksi muunnettuja kasvihuonekaasupäästöjä/litra.[4]

Lentobensiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentobensiiniä käytetään ilmailun bensiinimoottoreissa, lähinnä pienkoneiden polttoaineena. Yleisin lentobensiinilaatu on 100-oktaaninen 100 LL (”low lead”, vähälyijyinen), ja voi sisältää lyijy-yhdisteitä niiden sisältämän lyijyn määrällä mitaten enintään 0,56 grammaa litrassa. Suurempien lentokoneiden ja helikoptereiden suihku- ja potkuriturbiinimoottorit, kuten myös pienkoneiden dieselmoottorit, käyttävät polttoaineena lentopetrolia.

Bensiinin myynti Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Suomessa bensiiniä myivät eniten seuraavat huoltoasemat:[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saft Batteries, Li-SOCl2
  2. Reformuloidun bensiinin ekotasetiedote 1.3.2002, Neste Oyj
  3. http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloautotbensiini.htm/
  4. Edwards & Larivé 2007: Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the european context. WELL-TO-TANK Report. Pdf-tiedosto.
  5. Markkinaosuudet Öljyalan keskusliitto. Viitattu 30.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Liikenne ja kestävä kehitys:
Biopolttoaine: bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu
Uusiutuva energia: aurinkovoima | aurinkokenno | tuulivoima | vesivoima | biomassa
Kemiallinen: polttokenno | vetytalous
energiansäästö | energiatehokkuus | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | metro | kimppakyyti
liikennepolitiikka | energialähteiden edut ja haitat
Kerroin: Wh = wattitunti, GWh = 3,6 TJ, toe = 11,63 MWh, MW = 1000 kW, GW = 1000 MW, TW = 1000 GW
Teemasivut: Kestävä kehitysYmpäristönsuojeluEnergia