Bioetanoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bioetanoli on etanoli, jota valmistetaan kasvispohjaisista raaka-aineista kuten tärkkelys-, selluloosa- tai sokeripitoisista kasveista polttoaineeksi. Bioetanoli on biopolttoaineena uusiutuvaa energiaa. Bioetanolin tuottamisessa pyritään hiilidioksidineutraalisuuteen. EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030).

Bioetanolia voidaan kuitenkin valmistaa mistä tahansa käymiskelpoisista hiilihydraateista, ja sulfiittisprii eli tikkuviina, jota valmistettiin sulfiittiselluloosatehtaiden jäteliemestä, olikin eräänlaista bioetanolia. Hiilihydraattipitoiset ruoantähteet soveltuvat bioetanolin valmistukseen mainiosti, ja Suomessa St1 valmistaa Lappeenrannassa bioetanolia leipomojätteestä, joka muutoin menisi hukkaan.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bensiini ja bioetanoli -pumput Brasiliassa.

(Bio)etanolin käyttö sellaisenaan moottoripolttoaineena on vähäistä teknisten ongelmien vuoksi, kuten polttomoottorien kylmäkäynnistysongelmien vuoksi, mutta sitä käytetään paljon seosaineena esimerkiksi E85:ssä. Myös Suomi on sitoutunut biopolttoaineiden käytön lisäämiseen EU vaatimusten mukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa bioetanolin lisäämistä bensiiniin ja biodieselin lisäämistä polttoöljyyn, vaikka tuo 10 prosenttia olisi helpoimmin saavutettavissa suosimalla E85-bensiiniä (kuten USAssa). Noin 28 prosenttia bensiinikäyttöisestä autokannastamme joutuu siirtymään suojalaaduksi jätettävään 98-oktaaniseen bensiiniin vuonna 2011 (uusi merkintä 98E5), kun nykyinen 95E (5 % etanolia) poistui markkinoilta vuoden 2011 alusta ja tilalle tuli 95 E10-bensiiniä (enintään 10 % etanolia) [2].

Ruotsi on EU:ssa vahva bioetanolin käytössä liikenteessä. Maassa on 792 bioetanolin jakeluasemaa (3/2007). Toukokuussa 2006 15 % Ruotsissa myydyistä uusista autoista oli joko bioetanoli- tai biokaasuautoja. Polttoaineen hinta on likimain sama polttoarvoon nähden. Litrasta bioetanolia saadaan 30 % vähemmän energiaa kuin litrasta bensiiniä.[3] Uusissa moottoreissa tämä ei kuitenkaan tarkoita 30 % kulutuksen kasvua, tyypillinen kulutuksen kasvu on noin 2 prosenttia, kun polttoaineen etanolipitoisuus nousee viidestä kymmeneen prosenttiin.[4] Korkeaseosteisen E85-etanolipolttoaineen (50–85 % etanolia) käyttö lisää VTT:n arvion mukaan litrakulutusta 25–40 % bensiinikäyttöön verrattuna.[5]

Kilpailevia biopolttoaineita ovat biokaasu, biodiesel ja kasviöljyt. Euroopan komission mukaan 1 tonni bioetanolia vastaa 0,64 toe ja 1 tonni biodieseliä 0,86 toe (toe = Ton Oil Equivalent).

E10-bensiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E10-bensiinin haitallisuudesta auton moottorille on esitetty arvioita. BMW:n johtaja on sanonut, että se voi aiheuttaa moottorin ennenaikaisen kulumisen, ja siksi BMW ja Daimler aloittavat väitteiden tutkimisen.[6]

Väitteiden mukaan moottoriin päätyy enemmän vettä, ja öljy laimenee. Ensiapuna suositellaan öljynvaihtoväliä lyhennettäväksi. Asia ilmenee auton omistajalle siten, että öljyn määrä näyttäisi lisääntyvän.[6] Myöhemmin BMW tarkensi, että ongelma koskee lähinnä EU:n ulkopuolisia maita, joissa bensiini ei ole EU-laatuista.[7]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla Brasilia aloitti bioetanolin valmistuksen sokeriruo'osta ja USA maissista. Vuonna 2005 bioetanolia valmistettiin ensimmäisen kerran USA:ssa enemmän kuin Brasiliassa.[8] Bioetanolia tuotetaan nyt myös Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa vehnästä ja sokerijuurikkaasta. Öljyn runsauden ja halvan hinnan vuoksi se ei ollut aiemmin vielä taloudellisesti kannattavaa laajemmin.

Suomessa on aloitettu etanolin tuotanto biojätteistä. Ruokaa tai vartavasten etanolin tuotantoon kasvatettua raaka-ainetta ei tässä prosessissa käytetä. St1 lanseerasi uuden korkeaseosetanolituotteen RE85 Suomen markkinoille 1.4.2009. RE85 vähentää polttoaineen polton suoria fossiilisia CO2-päästöjä jopa 80 %.[9] Tuote koostuu etanolista (80–85 %) ja loput ovat bensiinin komponentteja, joilla varmistetaan muun muassa hyvä kylmäkäynnistyminen. Maaliskuussa 2010 St1:llä on Suomessa viisi käynnissä olevaa bioetanolitehdasta. Seuraava tehdas avataan kesällä 2010 Hämeenlinnaan. Raaka-aineena Hämeenlinnan tehtaassa käytetään läheltä kerättyä kunnallisjätettä. RE85 korkeaseosetanoli sai kotimaisen biojäteraaka-aineensa johdosta myös Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen.

Bioetanolin kulutus (GWh)[10][11][12]
Sija Maa 2005 2006 2007 2008
1 Ranskan lippu Ranska 871 1 719 3 164 4 693
2 Saksan lippu Saksa 1 682 3 544 3 448 4 675
3 Ruotsin lippu Ruotsi 1 681 1 894 2 119 2 488
4 Alankomaiden lippu Alankomaat 0 179 1 023 1 512
5 Espanjan lippu Espanja 1 314 1 332 1 512 1 454
6 Puolan lippu Puola 329 611 837 1 382
7 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 502 563 906 1 223
8 Suomen lippu Suomi 0 10 20 858
9 Itävalta 0 0 199 633
10 Unkarin lippu Unkari 28 136 314 454
11 Tšekin lippu Tšekki 0 13 1 378
12 Irlanti 0 13 59 207
13 Liettua 10 64 134 182
14 Belgian lippu Belgia 0 0 0 145
15 Slovakian lippu Slovakia 0 4 140 76
16 Bulgarian lippu Bulgaria - 0 0 72
17 Tanskan lippu Tanska 0 42 60 50
18 Slovenian lippu Slovenia 0 2 9 28
19 Viron lippu Viro 0 0 0 17
20 Latvia 5 12 0 0
21 Luxemburg 0 0 14 11
22 Portugalin lippu Portugali 0 0 0 0
23 Italia 59 0 0 0
24 Kreikka 0 0 0 0
25 Romanian lippu Romania - 0 0 0
26 Maltan lippu. Malta 0 0 0 0
27 Kypros 0 0 0 0
27 EU-maat yhteensä 6481 10138 13962 20 538
1 toe = 11,63 MWh, 0 = ei kulutusta tai ei tiedossa


Nyt raakaöljyn hinta on yli kaksinkertaistunut 60 dollariin verrattuna vuoden 2003 hintaan.lähde? Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja, sillä se on perustunut merkittävästi öljytuotteisiin. Öljyn väheneminen, kallistuminen ja ilmastokriisi ovat perusteet vaihtoehtojen kehittämiseen.[3]

Lopputuotteesta voi valmistaa pellettejä tai eläinrehua.

Tuottajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bioetanolituotanto (GWh)[10][11]
Sija Maa 2005 2006 2007
1 Ranskan lippu Ranska 853 1 736 3 425
2 Saksan lippu Saksa 978 2 554 2 335
3 Espanjan lippu Espanja 1 796 2 347 2 062
4 Puolan lippu Puola 379 954 919
5 Ruotsin lippu Ruotsi 907 830 415
6 Italia 47 463 356
7 Tšekin lippu Tšekki 0 89 196
8 Slovakian lippu Slovakia 207 201 178
9 Unkarin lippu Unkari 207 201 178
10 Alankomaiden lippu Alankomaat 47 89 83
11 Liettua 47 107 119
12 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia n.a. 0 119
13 Latvia 71 71 107
14 Suomen lippu Suomi 77 0 n.a.
27 EU-maat yhteensä 5 411 9 441 10 495
100 l bioetanolia = 79,62 kg, 1 tonni bioetanolia = 0,64 toe

Suurimmat bioetanolin tuottajat Euroopassa (litraa/vuodessa):[3]

Ruotsalainen SEKAB investoi bioetanolitehtaisiin. Yritys investoi erityisesti Unkarissa neljään bioetanolitehtaaseen 380 miljoonaa €. Tehtaat tuottavat 600 miljoonaa litraa bioetanolia (2008) maissista ja vehnästä.[3] Suomessa bioetanolin tuotanto on kompastellut tukipolitiikan vuoksi.[13]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bioetanoli ei automaattisesti ole kestävän kehityksen mukaista. Uudentyyppiset polttoaineet ovat vielä kehitysasteella, mutta vasta niistä tulee todellista hyötyä ympäristölle.[14] Cornell Universityn ja University of California-Berkeleyn tekemän tutkimuksen mukaan viljaetanolin käyttö ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä vaan voi jopa lisätä niitä.[15] Ravinnon ja etanolin tuotanto kilpailevat samasta viljelypinta-alasta.[16] Bioetanolin EROEI vaihtelee tuotantotavan ja käytettävissä olevien raaka-aineiden mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viljellystä maissista valmistetun etanolin EROEI on vain 1,1:1 mutta Brasiliassa viljellystä sokeriruo'osta valmistetun etanolin EROEI saattaa olla jopa 7:1.[17]

Henkilöautoissa varsinkin kylmässä ajettaessa etanolipolttoaineen myrkylliset aldehydipäästöt monikymmenkertaistuvat verrattuna bensiinillä ja dieselillä käyviin autoihin. Bensiinietanoliseoksen leimahduslämpötila on erillisiä polttoaineita huomattavasti laajempi eli tankkauksen turvallisuus heikkenee räjähdysvaaran kasvaessa. Ruotsissa onkin harkittu E85-tankkauspisteisiin leimahdussuojia.[14] Hiilidioksidisäästöt riippuvat lähtömateriaaleista. Jos energianvalmistusta varten kaadetaan sademetsää, vaikutus on negatiivinen hiilidioksidipäästöihin ja biodiversiteettiin. Vastuullisesti tuotettuna energiaomavaraisuus voi kasvaa, työllisyys lisääntyä ja hiilidioksidipäästöt vähentyä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]
  2. Kaleva, 5.10.2010, 95E on kohta E10
  3. a b c d e Bioethanol Production and Use “Creating Markets for Renewable Energy Technologies EU, RES Technology Marketing Campaign“, European Biomass Industry Association EUBIA 2007
  4. e10bensiini.fi, Kysymyksiä ja vastauksia: 9. Vaikuttaako E10-bensiini auton polttoaineenkulutukseen?
  5. Nylund, Nils-Olof, Sipilä, Kai, Mäkinen Tuula & Aakko-Saksa, Päivi 2010. Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen. VTT Tiedotteita 2528
  6. a b BMW: E10-bensiini ohentaa ja vanhentaa auton öljyt, Yle,fi
  7. Taloussanomat.fi
  8. 2005: Record year for investments in renewable energy REN21“Renewables Global Status Report 2006 Update”, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  9. VTT ja St1 kehittävät uutta vähäpäästöistä liikennepolttoainetta, VTT
  10. a b Biofuels barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 63-75, 5/2007
  11. a b Biofuels barometer 2008 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 185, p. 49-66, 6/2008
  12. Biofuels barometer Euroberv’er – July 2009, no 192 s.54-77
  13. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ks+bioetanolihanke+kaatumassa+liikaan+kannattavuuteen/201403665396
  14. a b http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article27298.ece
  15. http://www.news.cornell.edu/stories/July05/ethanol.toocostly.ssl.html
  16. Lester Brown: Ethanol could leave the world hungry ("We are facing an epic competition between the 800 million motorists who want to protect their mobility and the two billion poorest people in the world who simply want to survive. In effect, supermarkets and service stations are now competing for the same resources.") Fortune MagazineCNN Money. 2006-08-21. Cable News Network. Viitattu 2014-04-15. (englanniksi)
  17. Mario Giampietro & Kozo Mayumi: ”A Reality Check on the Feasibility and Desirability of Agro-biofuels”, The Biofuel Delusion – The Fallacy of Large-Scale Agro-biofuel Production, s. 179–184. London, United Kingdom: Earthscan, 2009. ISBN 978-1-84407-681-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2014-04-15). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vaikutukset Amazonin alueen sademetsiin - WWF: Suojelukatsaus

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]