Maakaasu
Wikipedia
.jpg)
Maakaasu on tavallisesti lähes kokonaan metaanista koostuva fossiilinen polttoaine, joka on syntynyt ajan saatossa anaerobisen toiminnan myötä. Maakaasussa on lisäksi pieniä määriä etaania, propaania, butaania, pentaania sekä muita raskaampia hiilivetyjä ja toisinaan typpeä ja heliumia. Maakaasua saadaan maakaasu- ja öljylähteistä, jotka ovat onkaloita maankuoressa maalla tai merellä. Ei-fossiilista, anaerobisten bakteerien biomassasta tuottamaa, maakaasua vastaavaa kaasuseosta kutsutaan biokaasuksi.
Maakaasu jalostetaan ennen teollista käyttöä maakaasunjalostuslaitoksessa, jossa siitä poistetaan kaikki muu kuin metaani. Jalostettua maakaasua käytetään polttoaineena voimalaitoksissa ja sellaisenaan kotitalouksissa lämmitykseen. Maakaasun jalostuksen sivutuotteita ja metaanin sisältämää vetyä käytetään myös teollisuuden raaka-aineena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuotanto
[muokkaa] Lähteet
Maakaasu on ilmaa kevyempää ja nousee vapaana ollessaan ylöspäin.
[muokkaa] Kuljetus
Maakaasua siirretään paineistetuissa putkissa pitkin kaasukentiltä käyttökohteeseen[1]. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisissa laivoissa ympäri maailmaa.
[muokkaa] Maakaasun käyttö
[muokkaa] Energiantuotanto
Suurin osa maakaasusta käytetään polttoaineena tehtaissa ja kaasuturbiinivoimalaitoksissa. Kaasun voi sanoa palavan puhtaasti, koska siinä ei ole esimerkiksi rikkiä ja raskasmetalleja eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epäpuhtauksia. Tuhkaa ei synny ollenkaan kaasumaisen olomuodon ansiosta. Poltto synnyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjä. Saman lämpömäärän tuottamisessa syntyy 30% vähemmän hiilidioksidia kuin öljyä poltettaessa ja 45% vähemmän kuin kivihiilellä.
[muokkaa] Lämmitys ja ruoanlaitto
Maakaasua käytetään laajalti muun muassa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Manner-Euroopassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa asuntojen lämmittämiseen, käyttöveden lämmittämiseen ja ruoanlaittoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 51 prosenttia eli 49,1 miljoonaa kotitaloutta käyttivät maakaasua lämmitykseen vuonna 2003. Vuonna 2003 rakennetuista asunnoista 70 prosenttiin lämmitysjärjestelmäksi valittiin maakaasu.[2]
[muokkaa] Liikenne
Maakaasua käytetään jonkin verran polttoaineena henkilöautoissa ja busseissa. Laivojen moottoreita valmistava Wärtsilä on suunnitellut useita maakaasua ja dieseliä tai pelkästään maakaasua käyttäviä moottoreita.[3] Ympäristön kannalta maakaasun suuri etu laivojen polttoaineena on se, että se ei sisällä lainkaan rikkiä.
[muokkaa] Teollisuus
Energian tuotannon ohella maakaasua käytetään myös teollisuuden raaka-aineena. Heliumin tuotannon ainoana lähteenä on maakaasu, josta sitä saadaan jalostuksen sivutuotteena merkittävästi esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa geologinen rakenne on heliumin pakkautumiselle otollinen. Maakaasun vety voidaan erottaa höyryreformoimalla ja se onkin pääasiallinen tapa valmistaa vetyä teollisuuden tarpeisiin. Vetyä käytetään typpilannoitteena käytettävän ammoniakin valmistamiseen Haber-Bosch-menetelmää käyttäen, ja sellaisenaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin.
[muokkaa] Merkittävimmät esiintymisalueet
[muokkaa] Maakaasun merkitys Suomessa
Maakaasu muodosti vain 11 prosenttia Suomen energiankulutuksesta vuonna 2006.[4] Noin kolme neljäsosaa maakaasusta kuitenkin käytetään sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa yhteisvoimaloissa.[5] Helsingissä sähköstä 49 prosenttia[6] ja Vantaalla 40,4 prosenttia[7] tuotettiin maakaasulla vuonna 2006. Venäjä on maailman suurin maakaasuntuottaja ja kaikki Suomen maakaasu tuodaan Venäjältä.[8] Gasum omistaa Suomen 1 102 kilometrin pituisen maakaasuputkiston, joka käsittää pääasiassa Kaakkois-Suomen, Pääkaupunkiseudun ja väliin jäävän alueen. Maakaasun varastointivelvoiteet täytetään maakaasua korvaavilla polttoaineilla.[9] Suomessa käytetään hyvin vähän maakaasua suoraan asuntojen lämmittämiseen, mutta epäsuorasti kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan runsaasti maakaasulla.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.maakaasu.fi/1_maak_suomessa/1.2.2_siirto.html Maakaasun siirtoputkisto
- ↑ http://www.naturalgas.org/overview/uses_residential.asp
- ↑ http://www.wartsila.com/,en,productsservices,productportfolio,product,,32105987216222770,no,8003.htm
- ↑ http://www.oil-gas.fi/index.php?m=4&id=210
- ↑ http://www.geni.org/globalenergy/library/national_energy_grid/finland/EnergyOverviewofFinland.shtml
- ↑ Helsingin Energia: Energian tuoteseloste 20. helmikuuta 2007. Viitattu 2. syyskuuta 2008.
- ↑ Vantaan Energia: Yhteiskuntavastuuraportti 2006 Viitattu 2. syyskuuta 2008.
- ↑ http://www.oil-gas.fi/index.php?m=4&id=210
- ↑ http://www.maakaasu.fi/1_maak_suomessa/1.2.4_huollon_varmuus.html
