Maakaasu
Wikipedia
Maakaasua syntyy orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti. Sitä saadaan talteen lähinnä öljykentiltä, vaikka sitä syntyy myös esim. soilla. Maakaasu on pääasiassa metaania, mutta siinä on myös muita kaasuja(pieniä määriä typpeä, etaania, propaania sekä muita raskaampia hiilivetyjä). Maakaasu on ilmaa kevyempää ja nousee siis vapaana ollessaan ylöspäin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maakaasun käyttö
 |
| Polttoaineet |
| Fysikaalisia perusteita |
|
Aurinko · Auringon säteily |
| Fossiiliset polttoaineet |
|
Kivihiili · Maakaasu · Maaöljy |
| Biopolttoaineet |
|
Bioetanoli · Biodiesel · Biokaasu · Puupelletti · Puupolttoaine |
| Muita käsitteitä |
|
|
Suurin osa maakaasusta käytetään polttoaineena tehtaissa ja kaasuturbiinivoimalaitoksissa). Kaasun voi sanoa palavan puhtaasti, koska siinä ei ole esimerkiksi rikkiä ja raskasmetalleja (eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epäpuhtauksia). Tuhkaa ei synny ollenkaan kaasumaisen olomuodon ansiosta. Poltto synnyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjä. Saman lämpömäärän tuottamisessa syntyy 30% vähemmän hiilidioksidia kuin öljyä poltettaessa ja 45% vähemmän kuin kivihiilellä.
Energian tuotannon ohella maakaasua käytetään myös teollisuuden raaka-aineena, esimerkiksi lannoitteiden valmistuksessa.
[muokkaa] Maakaasun siirto
Maakaasua siirretään yleensä putkia pitkin kaasukentiltä käyttökohteeseen. Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisissa laivoissa ympäri maailmaa.
Suomi on kokonaan Venäjältä tulevan maakaasuputken ja sitä kautta tuotavan maakaasun varassa.
