Butaani
| Butaani | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 106-97-8 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H10 |
| Moolimassa | 58,12 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | −138,3 °C (134,9 K) |
| Kiehumispiste | −0,5 °C (272,7 K) |
| Tiheys | 0,56 kg/m3, kaasu (15 °C, NTP) |
| Liukoisuus veteen | 6,1 mg/100 ml (20 °C) |
Butaani eli n-butaani (C4H10) on ilmaa kevyempi kaasu, jonka rakennekaava on (CH3CH2CH2CH3) on väritöntä, tulenarkaa ja helposti nesteytettävää kaasua. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 58,12 g/mol, sulamispiste -138,3 °C, kiehumispiste -0,5 °C, leimahduspiste -60 °C, itsesyttymislämpötila 287 °C ja CAS-numero 106-97-8. Butaani -nimitystä voidaan käyttää myös suoraketjuisen n-butaanin isomeeristä isobutaanista eli 2-metyylipropaanista (CH(CH3)3).
Butaani muodostaa runsaassa hapessa palaessaan hiilidioksidia ja vesihöyryä:
-
- 2 CH3CH2CH2CH3 + 13 O2 → 8 CO2 + 10 H2O
Kun happea on rajoitetusti, voi myös hiiltä (nokea) ja hiilimonoksidia muodostua.
Butaania käytetään nestekaasun muodossa polttoaineena esimerkiksi retkikeittimissä ja tupakansytyttimissä. Sitä käytetään myös krakkauksessa petrokemikaalien valmistusprosessissa.
Butaanin elintarvikkeiden E-koodi on E 943a. Elintarvikkeissa butaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena. Muita käyttökohteita ovat kaasuhellat ja kaasusytyttimet.
Butaani on yleistynyt päihteenä jonkin verran nuorten keskuudessa helpon saatavuuden vuoksi. Sen vaikutukset ovat muiden impattavien aineiden tavoin etanoliin verrattuna lyhytkestoisia mutta alkavat nopeammin. [1]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Alkaanit |
|
||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alkeenit |
|
||||||||||||||||||||||||
| Alkyynit |
|
argon (E 398) | butaani (E 943a) | happi (E 948) | helium (E 939) | hiilidioksidi (E 290) | isobutaani (E 943b) | propaani (E 944) | typpi (E 941) | typpimonoksidi (E 942) | vety (E 949)