Biodiesel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perinteistä transesteröintyä biodieseliä

Biodiesel on uusiutuvista luonnon raaka-aineista jalostettu dieselöljyä vastaava polttoaine. Euroopassa yleisin liikenteen biopolttoaine on biodiesel ja maailmassa bioetanoli. Vuonna 2005 biodieseliä valmistettiin Euroopassa 3,2 miljoonaa tonnia ja vuonna 2006 6 miljoonaa tonnia. EU:n ympäristötavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla vähintään 5,75 % vuonna 2010, 10 % 2020 ja 25 % 2030.

Yleistä biodieselistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodieselstandardi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodiesel on uusiutuvista luonnon raaka-aineista jalostettu dieseliä vastaava polttoaine. FAME (Fatty Acid Methyl Ester, rasvahapon metyyliesteri)-tyyppisille biodieseleille on olemassa kansainvälisesti määritelty standardi. FAME-biodieselin kansainvälinen standardi, EN 14214[1], hyväksyttiin CEN:ssä (European Committee of Standardization) 14 helmikuuta vuonna 2003. Standardi astui Suomessa voimaan 8. maaliskuuta 2004.[2]

Biodieselnimike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti ottaen nimityksellä biodiesel viitataan kaikkiin dieseliä vastaaviin setaaniluvun mukaan määriteltyihin eloperäisiin polttoaineisiin, joten biodieselistä puhuttaessa voi kyse olla hyvin erilaisista aineista, jotka on valmistettu erilaisilla prosesseilla erilaisista raaka-aineista. Perinteisesti biodiesel on esteri, ja esimerkiksi amerikkalaisen standardin mukaan vain tätä voi kutsua biodieseliksi. Toinen uudempi vaihtoehto on toisen sukupolven diesel eli alkaani, kuten esimerkiksi NExBTL, joka muistuttaa enemmän petrodieseliä kemiallisesti ja jonka laatu on petrodieseliä parempi Kts. tarkennus kappaleessa: Teollinen tuotanto suomessa

FAME-tyyppisissä EN 14214 -standardia vastaavissa biodieseleissä tulee olla esteripitoisuus vähintään 96,5 massaprosenttia.[1] FAME-tyyppisiin biodieseleihin luokitellaan eläin- ja kasviperäisistä öljyistä transesteröintiprosessilla valmistetut biodieselit, joissa on käytetty metanolia esterin muodostamiseksi. Metanoli valmistetaan maakaasusta, joten metyyliesterit eivät ole täysin biopolttoaineita.

Euroopassa käytetyistä biodieseleistä perinteisin biodiesel on rypsiöljystä ja metanolista valmistettu esteri, RME (rypsimetyyliesteri). RME:n ohella rypsiöljystä on mahdollista valmistaa biodieseliä myös etanolilla, jolloin tuote on rypsiöljyn-etyyliesteri, REE (rypsietyyliesteri). Rypsiöljypohjaiset biodieselit ovat Euroopassa tyypillinen tuote, kun taas soijapavuista valmistettu biodiesel on vastaavasti muun muassa Yhdysvalloissa laajasti valmistettu. Käytettävä raaka-aine riippuu pitkälti paikallisista olosuhteista ja viljelytottumuksista. Jos puhutaan jalostamattomista kasviöljyistä (triglyseridiseoksista), ei tulisi käyttää termiä biodiesel vaan pikemminkin pitäisi puhua bioöljystä. Biodieselillä tarkoitetaan kasviöljyistä puhuttaessa kasviöljyjen transestereitä, joiden ominaisuudet vastaavat kansainvälistä biodieselstandardia. Kasviöljyt ovat biodieseliä viskoottisempia ja setaaniluku on diesel-polttoaineita korkeampi.

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia vaihtoehtoja biopolttoaineen raaka-aineiksi ovat esimerkiksi rypsi, rapsi, sinappi, vehnä, maissi, peruna, hamppu, sokerijuurikas, kookospähkinät, soija, jatropa ja öljypalmun hedelmät sekä kierrätysöljyt (esimerkiksi ravintoloiden paistorasvat) ja mäntyöljy (selluteollisuuden sivutuote). Raaka-aineista öljykasveja (muun muassa rypsi, rapsi, sinappi, soijapapu ja auringonkukka) käytetään bioöljyn valmistamiseen ja hiilihydraattipitoisia kasveja (muun muassa peruna, viljakasvit ja sokerikasvit) pääsääntöisesti bioetanolin valmistamiseen. Puuta tislaamalla saadaan valmistettua muun muassa metanolia (puuviinaa/tikkuviinaa), minkä lisäksi puu soveltuu synteettisten biopolttoaineiden valmistamiseen, joita kutsutaan myös toisen sukupolven biopolttoaineiksi. Merilevät voidaan tulevaisuudessa olla huomattava biomassan lähde ja sitä kautta levistä voi tulla merkittävä synteettisten polttoaineiden raaka-aine. Alkuperäinen biodiesel tehtiin hampusta.

Puu raaka-aineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neste Oilin kaavailema biodieselin vuosituotantokapasiteetti on 340 000 tn. Pääraaka-aine on palmuöljy, jota tuotetaan Indonesiasta ja Malesiasta. Neste on liittynyt RSPO-järjestöön, joka varmistaa, että Nesteelle myydään vain jo raivatulla viljelysmaalla tuotettua palmuöljyä. Palmuöljystä valmistetaan palmuöljydieseliä.

Puu ja muut biomassat ovat sen vaihtoehtoja. UPM suunnittelee 300 000 tn biopolttoaineita ja muita nestemäisiä bioöljyjä valmistavan tehtaan rakentamista Raumalle tai Kuusankoskelle (UPM Biofuels Oy). Euroopassa 65 milj. tn biodieseliä vastaa 25 % polttoaineista, joka saataisiin 650 milj. m3 puuta. Vastaavasti Suomessa 25 % saataisiin 1,3 milj. tn biodieseliä ja 13 milj. m3 puuta. Suomen vuosittainen puuvaranto on pari miljardia kuutiota ja vuosikasvu 93 milj. m3, josta käytetään kaksi kolmasosaa sekä risut ja kannot 15 milj. m3 (teoriassa 45 milj.). Biologia rajoittaa käyttöä. Suomi kuluttaa dieseliä vuosittain 2,5 milj. tn ja kaikkia liikennepolttoaineita 4,3 milj. tn. Siitä 5,75 % on 300 000 tn.

EU-tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa valmistettiin biodieseliä 3,2 miljoonaa tn (2005) ja 6 milj. tn (2006). Neste Oilin mukaan Euroopassa yleisin liikenteen biopolttoaine on biodiesel ja maailmassa bioetanoli.[3] Biogasmax on EU:n biokaasuprojekti.[4]

Biodieselin tuotanto EU-maissa (tuhatta tonnia)[3]
Sija Maa 2006 2005
1 Saksan lippu Saksa 2681 1669
2 Italia 857 396
3 Ranskan lippu Ranska 775 492
4 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 445 51
5 Espanjan lippu Espanja 224 73
6 Tšekin lippu Tšekki 203 133
7 Puolan lippu Puola 150 100
8 Portugalin lippu Portugali 146 1
9 Itävalta 134 85
Koko EU yhteensä 6069 103 tonnia 3184 103 tonnia

Teollinen tuotanto Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteen kehittämä biodiesel, NExBTL (Neste Biomass to Liquid), on parafiinista seosta, jota voidaan valmistaa kaikentyyppisistä eloperäisistä biomassoista. Laitoksella tullaan ilmeisesti prosessoimaan muun muassa kasviöljyjä ja eläinperäisiä rasvoja, sekä puupohjaista biovahaa, mikäli yhteistyöhanke Stora Enson kanssa onnistuu. Maaliskuussa 2007 Stora Enso solmi yhteistyösopimuksen Nesteen kanssa puupohjaisen biovahan valmistamiseksi Nesteen biodieselin raaka-aineeksi.[5] Nesteen biodiesel on maaöljypohjaista dieseliä paljon korkealaatuisempaa, koska se on kemiallisesti puhtaampaa, täysin rikitöntä ja sen jähmepiste on alempi. Tuotetta tullaan käyttämään sekoitettuna tavalliseen dieseliin. Nesteen biodiesel valmistetaan hydraamalla kasviöljy suoraan hiilivedyksi korkeassa lämpötilassa.[6][7]

Neste Oil aloitti tuotannon vuonna 2007 170 000 tonnin vuosikapasiteetilla Porvoon jalostamolla. Vuoden 2008 lopulla Nesteellä valmistuu Porvooseen toinen samankokoinen laitos. Neste solmi myös yhteistyösopimuksen öljy-yhtiö Totalin kanssa biodiesel-laitoksen rakentamisesta myös Ranskaan, mutta sopimus purettiin vuonna 2007.[8][9]

Nesteen toisen sukupolven NExBTL-diesel ei ole virallisesti "biodiesel", koska sitä ei ole valmistettu perinteisellä transesteröintimenetelmällä, vaan Neste kutsuu sitä englanniksi termillä "renewable diesel" eli uusiutuva diesel.

UPM investoi 150 MEUR Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, joka valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita. Uuden biojalostamon pääraaka-aine on raakamäntyöljy, joka on selluntuotannon tähde. Kesällä 2012 alkoivat Lappeenrannan biojalostamon rakennustyöt ja se valmistuu vuonna 2014. Laitoksen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 100 000 tonnia, joka vastaa 120 miljoonaa litraa biopolttoainetta. Päätuote, UPM BioVerno, on uusiutuva diesel liikennekäyttöön.

EU kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodieselin kulutus (GWh)[10][11][12]
# Maa 2005 2006 2007 2008
1 Saksan lippu Saksa 18 003 29 447 33 800 28 819
2 Ranskan lippu Ranska 4003 6 855 14 121 23 501
3 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 292 1 533 3 14 7 8 040
4 Italia 2000 1 732 1 580 6 481
5 Espanjan lippu Espanja 270 629 3 012 6 036
6 Puolan lippu Puola 152 491 291 3 961
7 Alankomaiden lippu Alankomaat 0 172 2 559 2 349
8 Itävalta 920 3 878 2 206 2 171
9 Portugalin lippu Portugali 2 818 1 570 1 545
10 Ruotsin lippu Ruotsi 97 523 1 195 1 511
11 Belgian lippu Belgia 0 10 1 061 1 002
12 Unkarin lippu Unkari 0 4 23 942
13 Tšekin lippu Tšekki 33 213 327 881
14 Kreikka 32 540 945 880
15 Romanian lippu Romania n.a. 32 465 700
16 Slovenian lippu Slovenia 58 48 896 617
17 Liettua 87 162 489 532
18 Luxemburg 7 6 484 482
19 Irlanti 9 8 201 465
20 Bulgarian lippu Bulgaria n.a. 96 23 342
21 Slovenian lippu Slovenia 110 149 151 259
22 Kypros 0 0 9 165
23 Suomen lippu Suomi 0 0 1 133
24 Viron lippu Viro 0 7 6 32
25 Latvia 29 17 20 22
24 Maltan lippu. Malta 8 10 21 11
27 Tanskan lippu Tanska 0 0 0 0
27 EU (TWh) 26,11 47,38 68,60 91,88
1 toe = 11,63 MWh, n.a. =not available, ei tiedossa

EU ja ympäristöjärjestöt vaativat läpinäkyvät kestävyyskriteerit biodieselin valmistukseen. Ongelmiin sisältyy metsäkato Brasiliassa ja metsäkato Indonesiassa plantaasien palmuöljyviljelyn vuoksi.[12]

EU:n tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biopolttoainemäärä[13]
Maa 2005 (%) Tavoite
2010 (%)
Itävalta 0,93 5,75
Belgia 0,00 5,75
Kypros 0,00
Tšekki 1,002004 3,27
Tanska 0,10
Viro 0,00 5,75
Suomi 0,10
Ranska 0,97 7,00
Saksa 3,75 5,75
Kreikka 0,00 5,75
Unkari 0,07 5,75
Irlanti 0,05
Italia 0,51 5,00
Latvia 0,33 5,75
Liettua 0,72 5,75
Luxemburg 0,02 5,75
Malta 0,52
Hollanti 0,02 5,75
Puola 0,48 5,75
Portugali 0,00 5,75
Slovakia 0,15 5,75
Slovenia 0,35 5,00
Espanja 0,44
Ruotsi 2,23 5,75
Iso-Britannia 0,18 3,50
EU 25 1,0 % 5,45

Ensimmäisen sukupolven biodiesel vähentää kasvihuonekaasuja 35–50 % ja toisen sukupolven biodiesel 90 %. Siksi EU:n ympäristötavoitteissa biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista oli 2 % vuonna 2005 ja on 5,75 % vuonna 2010, 10 % 2020[13] ja 25 % 2030[3] Taulukossa on vuonna 2005 saavutetut tavoitteet ja kansalliset uudet vuoden 2010 tavoitteet. EU-maista vain Saksa ja Ruotsi saavuttivat vuoden 2005 tavoitteen. Ruotsissa uusiutuville polttoaineille on myönnetty täydellinen verohelpotus vuosille 2003–2008. Saksassa biodiesel ja etanoli on vapautettu polttoaineveroista. Miltei kaikki EU-maat pyrkivät vuoden 2010 tavoitteeseen 5,75 % biopolttoaineita. Ranska pyrkii siihen jo vuonna 2008. Toistaiseksi vain Tšekki ja Iso-Britannia vastustavat tavoitetta. Suomi on yksi kuudesta maasta, joka ei ole vielä ilmoittanut kantaansa. Vuonna 2006 Suomessa KTM:n työryhmä myönsi, että Suomi kykenee EU:n tavoitteeseen, mutta suositteli toteuttamaan siitä vain puolet eli 3 % (2010). Työryhmän mukaan uudet teknologiat tosin avaisivat merkittäviä vientimarkkinoita.[14]

Biodieselin sovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RME-biodieselillä on mahdollista käyttää dieselmoottoria normaaliin tapaan. Uudemmat dieselautot on usein suunniteltu jo tehtaalla yhteensopiviksi RME-biodieselille, kun taas vanhemmissa polttoaineputkien imupuolet saattavat haurastua vähitellen biodieselin käytöstä. Tämä ongelma koskee kuitenkin vain luonnonkumista valmistettuja tiivisteitä, joten vaihtamalla ne esimerkiksi muovisiksi (Viton, FKM) ongelma poistuu[15] Nesteen NExBTL ei ole RME-diesel eivätkä RME:n ongelmat koske sitä.

Biodieseliä voidaan myös käyttää myös lämmityskattilassa polttoöljyn sijaan. Lämmityskattilaa ei tarvitse vaihtaa, polttimeen tehdään vain pieni muutos palopäähän ja säädetään se RME:lle.[16]

Kannattavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin biodieselin valmistus rypsiöljystä alkaa olla kannattavampaa kuin aiemmin. Vuonna 2005 dieselin keskihinta oli Suomessa 97,0 snt/l. Dieselöljyn vuosien 2005 ja 2006 keskihinnat ja vuonna 2006 102,2 snt/l [17] Öljyhuippu voi tulevaisuudessa kannustaa biodieselin käytön lisäämiseen. Rypsiöljyn maailmanmarkkinahinta on vaihdellut välillä 450-550 €/tn vuosina 2006 ja 2007. Vuonna 2006 rypsiöljyn hinta oli alhaisempi, kun taas vuonna 2007 hinta on noussut jopa 550 €/tn. Nousu johtuu osaltaan biodieselin tuotannon kasvusta.

Metanolin hinta riippuu pitkälti tilattavasta määrästä. Litra metanolia voi maksaa n. 10-20 €. Jos tilaa vähintään 1 m³:n suoraan maahantuojalta tai valmistajalta, metanolin hinta voi olla n. 40-50 snt/litra. Näin ollen alkoholipohjaisen biodieselin suurimmat kustannukset tulevat öljyn ja metanolin hinnasta. Kierrätysöljyjen tai jäteöljyjen käyttö tulee huomattavasti huokeammaksi (raaka-aineen hinta voi olla luokkaa 10 snt/l). Biodieselin valmistus voisi näillä hinnoilla olla taloudellisesti kannattavaa, haastetta kuitenkin riittää kun myyntihintaan joudutaan vielä lisäämään pakollinen valmistevero sekä huoltovarmuusmaksu yhteensä 39,05 snt/litra. [18].

Rypsiöljyn tapaan myös metanolin hinta nousee RME-biodieselin tuotannon kasvaessa. Metanolia on mahdollista valmistaa myös itse (esim. puusta kuivatislaamalla) tai synteettisellä menetelmällä, jossa puuta kaasutetaan hapen kanssa, jolloin tuotteena muodostuu hiilimonoksidia. Hiilimonoksidia on mahdollista prosessoida, siten että tuotetaan metanolia.

RME:n hinta on pääasiassa riippuvainen seuraavista muuttujista: rypsisiemenen hinta, rypsin hinta, rypsiöljyn hinta, rypsipuristeen hinta, maaöljyn hinta, metanolin hinta.

Biodiesel polttoaineena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monessa EU-25 -maassa voi vuonna 2007 ostaa biodieseliä huoltoasemalta seoksena tai 100 % biodieselinä. Huoltoasemat myyvät biodieseliä eri seossuhteissa eri maissa. Biodieseliä myydään tai biodiesel on voitu hyväksyä autonvalmistajan toimesta jollekin seuraavista seossuhteista:

 % biodieselin massaosuus dieselpolttoaineessa biodieselin myyntinimike, numero ilmoittaa seossuhteen standardoitu kokemukset käytöstä takuut myynti
5 % B5 standardoitu seossuhde, EN 590[19] on myynnissä mm. Saksassa
10 % B10 ei standardoitu seossuhde on kokemuksia käytöstä jotkut autonvalmistajat ovat myöntäneet takuita myynti? [19]
20 % B20 ei standardoitu seossuhde on kokemuksia käytöstä jotkut autonvalmistajat ovat myöntäneet takuita polttoainetta on myynnissä[20]
30 % B30 ei standardoitu seossuhde on kokemuksia käytöstä jotkut autonvalmistajat ovat myöntäneet takuita myynti?[19]
50 % B50 ei standardoitu seossuhde on kokemuksia käytöstä takuista ei tietoa polttoainetta on myynnissä[21]
100 % B100 standardoitu seossuhde, EN 14214 on myynnissä mm. Ruotsissa[22]

Kotivalmistaja voinee kokeilla sekoittaa valmistamaansa biodieseliä dieselin kanssa esimerkiksi näissä seossuhteissa.

Mm. Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Itävallassa voi vuonna 2007 ostaa biodieseliä suoraan pumpulta niin kuin tavallistakin dieseliä. Saksassa biodiesel on hinnaltaan edullisempaa kuin tavallinen diesel.

Neste Oil on tehnyt aiesopimuksen uuden biodieselin kokeilusta vuosina 2007–2010 700:ssa pääkaupunkiseudun bussissa[3].

Puhtaan rypsiöljyn käyttö dieselautossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2005 alkupuolella normaalin rypsiöljyn käyttäminen dieselautoissa on tullut ajankohtaiseksi, koska dieselin hinta (95 snt/l) on noussut rypsiöljyn hintaa korkeammaksi. Ekolaihon mukaan kesällä ongelmaton suhde polttoaineelle on 42–50 % rypsiöljyä ja loput dieseliä ja pahimpien pakkasten aikaan 10 % rypsiöljyä käynnistysongelmien välttämiseksi. Kun moottori on lämmennyt, on periaatteessa mahdollisuus käyttää 100 % rypsiöljyä. Muun muassa saksalainen Elsbett valmistaa muunnossarjoja, joiden kaksoistankkimenetelmällä ja esilämmittimellä auto voidaan käynnistää dieselillä ja sen lämmettyä vaihtaa katkaisimesta käyttämään rypsiöljyä. Tämä menetelmä on suositeltavampi uudempiin autoihin, mutta vanhemmat dieselit ilman yhteispaineruiskutusta toimivat myös pelkällä tankkiin kaadetulla rypsiöljyllä ilman ylimääräisiä laitteita, sillä vaaraa hienojakoisten suuttimien tukkeutumisesta ei ole.

Biodieselin pakkasenkestävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisen transesteröidyn biodieselin käyttö on kylmillä keleillä ongelmallista sen huonon pakkaskestävyyden vuoksi. Laadusta riippuen biodiesel alkaa jähmettyä kun lämpö laskee alle –5 °C:n. Pakkasenkestävyyteen voi vaikuttaa tietyillä lisäaineilla tai seossuhteella. Erään suosituksen mukaan pahimpien pakkasten aikaan 10 % RME:tä ja loput dieseliä olisi toimiva seos käynnistysongelmien välttämiseksi [23]

Jos 100 %:n biodieselin kanssa on käynnistyksessä ilmennyt ongelmia, voi olla tarpeellista käyttää muunnossarjaa. Muunnossarjoihin kuuluu kaksoistankki ja esilämmitin. Niiden avulla auto voidaan ensin käynnistää dieselillä ja sen lämmettyä vaihtaa katkaisimesta käyttämään biodieseliä. Muunnossarjoja valmistaa muun muassa saksalainen Elsbett.

Nesteen NExBTL on RME:stä poiketen pakkasenkestävää. Valmistusprosessiin kuuluu isomerointi, joka antaa sille hyvän pakkasenkestävyyden, joka voidaan säätää valmistusprosessissa välille –30 °C:sta –5 °C:seen.

Biodieselin verotus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biopolttoainetilanne on jatkuvassa muutostilassa ja useat Euroopan maat ovat jo tehneet biokomponentteja suosivia veroporrastuksia. Suomessa näin ei ole tehty. Suomen tieliikenteessä käyttäjän tulee maksaa polttoaineena käytettävästä öljystä dieselpolttoaineen valmistevero (biodieselin tuottajan on hakeuduttava valmisteverovelvolliseksi) ja lisäksi vuotuinen ajoneuvokohtainen käyttövoimavero. Koska biodieselin CN-nimikenumero on 3824, ja koska biodiesel ei ole mineraaliöljy (esteri-pohjainen ei ole hiilivetykään), on biodieselin käyttö lämmityksessä sekä konekäytössä valmisteverovapaata. Lämmityskäytössä sekä konekäytössä biodieseliä ei tarvitse värjätä eikä merkitä, eikä sitä myöskään tarvitse ilmoittaa tullin valmisteverotukseen. Tullin vuonna 2006 ilmoittamien tietojen mukaan biodieselille ei toisaalta ole edes löytynyt sopivaa väriainetta, perinteiset diesel-väriaineet eivät ole yhteensopivia biodieselin kanssa. Valmistajan ei tarvitse ilmoittautua rekisteröimättömäksi elinkeinonharjoittajaksi. Ajoneuvokäytössä biodiesel kuuluu lain mukaan korkeasti rikkiä sisältäviin diesellaatuihin (vaikka se ei sisällä rikkiä), koska se ei kuulu luokkaan 2710.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palmuöljy on maailmankaupassa merkittävin kasvirasva. Sen tuotannosta on 90 % Malesiassa ja Indonesiassa. Kummassakin maassa kaadetaan sademetsää ja viedään alkuperäiskansojen maita palmuöljyviljelmien tieltä. Työntekijöiden oikeudet on rajalliset. Torjunta-aineet ovat ympäristölle haitallisia. Laitokset saastuttavat vettä. Öljyviljelmät aiheuttivat 90 % Malesian metsäkadoista 1985–2000. Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen mukaan tuhotut sademetsät sitoisivat enemmän hiiltä kuin biodieselin käytön etu on. Suomalainen Neste Oil on luvannut solmia sopimuksia kestävän palmuöljyntuottajien kanssa.[24]

European Union of Ethanol Producers (UEPA) mielestä on tärkeää saada kansainväliset säädökset, joissa huomioidaan ulkoiset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Heidän mielestään vastuullinen ympäristötoiminta on varmistettava EU:n ulkopuolella raaka-aineiden tuotannossa ja varmistettava etteivät massiiviset viljelmät tuhoa alkuperäistä metsää tai luontoa, kuten Etelä-Amerikassa. Euroopan maatalous ja biopolttoaineteollisuus pelkäävät, että perinteinen öljyteollisuus lisää tuotantoa halvimmissa maissa ympäristönäkökohtia huomioimatta. He uskovat, että Eurooppa voi saavuttaa omalla tuotannollaan 10 % tavoitteen, mutta pelkäävät valvomattoman ulkomaisen tuonnin ja tuotantomaiden salaisten tukien rajoittavan eurooppalaista tuotantoa. Heidän mielestään biopolttoaineiden kehitys on mielekästä vain, jos se ei vaikuta negatiivisesti ympäristöön ja ravintokasveihin.[25]

Greenpeace kampanjoi Neste Oilin palmuöljystä valmistettua biodieseliä vastaan syksyllä 2007. Rainbow Warrior pysäytti 30 000 tonnin palmuöljykuljetuksen lähdön Indonesiasta. 10 000 tonnin kuljetus Porvoon jalostamolle oli mielenosoituksen kohteena. Greenpeacen mukaan Neste Oil on ensimmäinen yritys, joka valmistaa biodieseliä palmuöljystä. Neste Oil on Suomen suurin palmuöljyn käyttäjä ja sen kasvusuunnitelmat ovat valtavat. Neste Oil ostaa palmuöljyn maailman suurimmalta palmuöljyntuottajalta IOI:lta, joka laajentaa toimintaansa Indonesiassa. Greenpeace väittää, että palmuöljydieselin runsas käyttö tuhoaa sademetsiä ja lisää ilmastopäästöjä vastoin alkuperäistä päämäärää.[26] Neste on kuitenkin liittynyt RSPO-järjestöön, joka Nesteen mukaan varmistaa, ettei sademetsää kaadeta Nesteen aiheuttaman kysynnän takia. Ainoastaan jo raivattuja alueita saa käyttää. Neste väittää, että sen käyttämän palmuöljyn alkuperä tiedetään plantaasin tarkkuudella. Neste ei kuitenkaan ole julkistanut näiden plantaasien sijainteja eikä kertonut kaikkien palmuöljyntuottajiensa nimiä. Ympäristöjärjestöt ovat julkaisseet raportteja, jotka osoittavat Neste Oilin palmuöljyntuottaja IOI Groupin tehneen laittomia hakkuita, raivanneen sademetsää ja aiheuttaneen sosiaalisia ongelmia.[27]

Keskusteltuaan asiantuntijoiden, asiakkaiden ja Greenpeacen kanssa, ruotsalainen huoltoasemaketju OKQ8 perui syksyllä 2007 Neste Oilin palmuöljypohjaisen biodieselin tuonnin markkinoille. Yhtiön mukaan palmuöljyn tuotanto on liian suuri riski Indonesian sademetsille.[28]

7. toukokuuta 2008 10 Greenpeacen aktivistia vastusti biodieselin myyntiä lukitsemalla Eläintarhan Nesteen biodieseltankkien pumput lukoilla niin, ettei tankkauspistooleja voinut käyttää.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b European_Committee_for_Standardization CEN
  2. SFS-standardisointi
  3. a b c d Parempaa laatua, Refine 2007. Nro 1, 23
  4. Biogasmax-projekti EU
  5. Neste Oil ja Stora Enso yhteistyöhön biopolttoaineiden kehittämisessä Neste Oil Oyj16.03.2007
  6. hae artikkelin nimiNeste Oil
  7. Fortumin diesel Biodiesel Tekniikka ja talous
  8. Neste Oil ja Total aiesopimukseen yhteisestä biodiesel-tuotannosta Neste Oil Oyj 8.7.2005
  9. Neste Oilin biodieselhanke Ranskassa keskeytetty Neste Oil Oyj 6.2.2007
  10. Biofuels barometer 2007 – EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 63-75, 5/2007
  11. Biofuels barometer 2008 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 185, s. 49-66, 6/2008
  12. a b Biofuels barometer Euroberv’er – July 2009, no 192 s.54-77
  13. a b Biofuels Progress Report
  14. Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa Työryhmän mietintö KTM 11/2006, 132 s
  15. Biodiesel 23.4.1999 Keith Addison, Journey to Forever, Non-Government Organization
  16. Oilon
  17. Hinnat ja verot Suomessa
  18. Tulli
  19. a b c ufop.de
  20. the silver group.uk
  21. bioroute prices.uk
  22. miljofordon.org
  23. ekolaiho
  24. Annukka Berg, Biopolttoaineiden epäekologinen versio, Palmuöljyplantaasit kiihdyttävät ilmastonmuutosta, Teoksessa: Suuri harppaus, miten kehitysmaiden talouskasvu vaikuttaa ympäristöön, Antti Kivimäki ja Heikki Ikonen, Edita 2006
  25. Biofuels barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179 s. 63-75, 5/2007 s. 75
  26. Miksi juuri Neste Oil, Greenpeace? Taloussanomat 28.11.2007, s.3
  27. Raportti: Nesteen palmuöljytuottaja sikailee Indonesiassa 15.3.2010. Maan Ystävät.
  28. OKQ8 säger nej till palmolja 31.10.2007. NyTeknik.
  29. Greenpeace lukitsi Eläintarhan Nesteen biodieselpumput 7.5.2008. Helsingin Sanomat.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soijapavuista valmistetulla biodieselillä kulkeva linja-auto.