Biokaasu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy kun biomassaa hajotetaan anaerobisesti mädättämällä. Kaasu sisältää 60-65 % metaania (CH4) ja 30-35 % hiilidioksidia (CO2). Lisäksi biokaasussa on mm. vettä (H2O), typpeä (N2), happea (O2), vetyä (H2), ammoniakkia (NH3) ja rikkivetyä (H2S) syötteestä riippuen. Biokaasun lämpöarvo on hyvä, keskimäärin 6,4 kWh/m³. Biokaasun tuotantoon käy lähes kaikki biohajoava materiaali, ei kuitenkaan sellun valmistukseen soveltuva ns. ligniinipitoinen puu. Maatiloilta saadaan raaka-aineiksi mm. lantaa ja eläin- ja kasvijätettä. Myös energiakasvit soveltuvat biokaasun tuotantoon. Kunnat voisivat saada raaka-aineet biojätteistä, puhdistamolietteistä ja saostuskaivolietteistä ja teollisuusyritykset mm. biohajoavista sivuvirroista. Teknisesti maakaasu vastaa lähestulkoon biokaasua.

Biokaasu 2006[1]
Maa MWh/1000 as.
UK 327
Saksa 271
Luxemburg 226
Tanska 202
Itävalta 166
Suomi 141

Biopolttoaineilla, kuten biokaasulla, liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan alentaa. Biokaasun ajoneuvokäyttö on puhdistamisen jälkeen helppoa. Ruotsissa ajoneuvokäyttö on yleistä, muun muassa Linköpingin kaikki linja-autot toimivat sillä. Suomessa maa-/biokaasuautoja maahantuovat muun muassa Fiat, Iveco, Volkswagen, Mercedes-Benz ja Opel sekä aiemmin myös Volvo. Suomessa on tällä hetkellä lähes 20 kaasuauton tankkausasemaa.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla vähintään 5,75 % vuonna 2010, 10 % vuonna 2020 ja jopa 25 % vuonna 2030.

Biokaasun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biokaasun käytöstä maatiloilla valaistukseen ja keittiökäyttöön on viitteitä muinaisesta Sumerista 3000 eaa. ja kirjallisia tietoja Kiinasta 1600 eaa. Liikennekäytön vaatima teknologia kaasun varastoimiseksi korkeassa 200 bar paineessa teräksestä valmistetuissa kaasupullossa kehittyi 1930-luvun alussa, jolloin alkoi synteettisen, kivihiilipohjaisen metaanin käyttö liikennepolttoaineena Saksassa. AGA kehitti 1930-luvulla biokaasun puhdistustekniikan, joka otettiin liikennekaasun tuotantokäyttöön Boråsissa 1941 ja Tukholmassa 1942. Suomessakin biokaasutekniikkaa oli tutkittu 1900-luvun alusta alkaen. Biokaasun hyödyntäminen alkoi Helsingissä 1930-luvulla Rajasaaren ja Kyläsaaren vedenpuhdistamoilla ja kaasua siirrettiin Helsingin kaupunkikaasuverkostoon. Sota-aikana liikennepolttoaineista oli pulaa, joten Kyläsaaressa 1941 ja Rajasaaressa 1943 avattiin liikennebiokaasun tankkauspaikat. Autojen muuntosarjat sekä paineistus- ja tankkaustekniikan toimitti AGA eli silloinen Ab Gasaccumulator Oy, joka myös hoiti tankkausliiketoiminnan. Muuntosarjoja asennettiin kaupungin omistamiin autoihin ja kaikkiaan 92 autolle annettiin lupa tehdä muutokset. Bensiinin tuonnin vapautuminen 1946 johti myös biokaasun tuotannon lopettamiseen. Päätös tehtiin kaupunginhallituksen toimesta vaikka tuotanto oli taloudellisesti kannattavaa.[2]

Biokaasun edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biokaasu on kotimaista energiaa, jolla voi vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja luoda lisää työllisyyttä. Samalla voi hyödyntää mm. energiakasveja biokaasuprosessissa ja maaseudun elinvoimaisuus lisääntyy.

Lisäksi biokaasu on uusiutuvaa energiaa, joka tuotetaan mm. omista jätteistämme. Biokaasun tuotannossa syntyneet sivutuotteet voidaan hyödyntää lannoitteena pelloillamme eli tuotantoprosessilla saadaan aikaan "täydellinen kierto", kaikki voidaan käyttää hyödyksi ja lopulta aine palaa luontoon.

Näiden lisäksi biokaasu on ekologista eli ympäristöystävällistä energiaa, koska se vähentää ja pienentää lähi- ja hiukkaspäästöjä. Kaikista tunnetuista liikennepolttoaineista biokaasu tuottaa vähiten lähipäästöjä. Jalostetussa biokaasussa ei ole rikkiä eikä raskasmetalleja, sekä siinä on erittäin vähän typenoksideja.

Biokaasu on myös turvallista, koska jalostetun biokaasun poltosta ei synny myrkyllisiä pakokaasuja. Liikenteessä biokaasun käyttö polttoaineena on huomattavasti hiljaisempaa kuin esimerkiksi dieselin käyttö. Biokaasun valmistusprosessi poistaa lietteiden ja lannan hajuhaittoja.[3]

Biokaasun tuotanto ja raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biokaasulaitos Isosuon jäteasemalla Raisiossa. Käytöstä poistuneiden ja täytettyjen penkkojen sisältä kerätään kaatopaikkakaasua talteen putkistojen avulla. Kaasu poltetaan biokaasupumppaamon soihdussa.[4]

Biokaasua voi tuottaa kaikesta orgaanisesta aineesta. Biokaasua kerätään kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamoiden lietteistä ja maatalouden tuotteista: lanta, oljet, metsäjätteet, energiakasvit jne. Raaka-aineen perusteella biokaasut voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: jätepohjainen biokaasu, peltopohjainen biokaasu ja puupohjainen biokaasu Bio-SNG.

Jäte- ja peltopohjainen biokaasu syntyvät ohjatussa mädätysprosessissa, jossa biokaasua muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta. Hajoaminen tapahtuu mädäntymällä hapettomassa tilassa anaerobisten bakteerien vaikutuksesta. Näin syntyvä biokaasu sisältää metaania ja hiilidioksidia, noin 40-75 % metaania ja noin 30-45 % hiilidioksidia. Lisäksi biokaasu voi sisältää pieniä määriä muita yhdisteitä. Biokaasun lämpöarvo on noin 5,0-5,5 kWh/m3n.[5]

Puupohjaista biokaasua prosessoidaan kaasuttamalla täysin kiinteää biomassaa. Kaasu käsitellään vastaamaan koostumukseltaan maakaasua, jolloin metaanipitoisuuden tulee olla vähintään 95 prosenttia.

Kaatopaikoilta talteen kerättävän raakakaasun koostumus vaihtelee kaikista eniten, koska se on syntynyt pääasiassa lajittelemattomista jätteistä.

Raaka-aineista riippuen materiaalia hajotetaan reaktorissa välillä sekoittaen 15-50 päivän ajan. Biokaasun talteenotto vähentää syötteelle tyypillisiä hajuhaittoja ja vähentää metaanipäästöjä ympäristöön. Järjestelmästä saa sähköä, lämpöä ja lämmintä vettä maatalouskäyttöön.

Biokaasun laitostyypit

Yleisin laitostyyppi tuotantoympäristössä on jatkuvasti toimiva märkäprosessi, mikä soveltuu hyvin jätevesilietteiden käsittelyyn ja on varma menetelmä. Käytettävän raaka-aineen mukaan laitostyypit voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: 1) Maatilakokoluokan laitoksiin, jolloin syötteen perusmateriaali on yleensä lanta ja energiakasvit, 2) jäteveden puhdistamoiden biokaasulaitoksiin, jossa otetaan talteen jätevesilietteen biokaasu, 3) yhteiskäsittelylaitoksiin, missä voidaan käsitellä erilaisia raaka-aineita lannasta jätteisiin, 4) biokaasun suuret talteenottojärjestelmät kaatopaikalla.[6]

IEA:n mukaan lantakompostointi ei ole nykyhinnoilla (2005) kannattavaa ilman metaania tuottavaa lisäraaka-ainetta. Isoilla 5000–6000 m3 laitoksilla takaisinmaksuaika voi olla 3–10 vuotta, mutta se edellyttää hyvää suunnittelua. Tanskassa on keskitettyjä isompia maatalousbiokaasulaitoksia.[7]

Biokaasutuotantolaitos Århus, Tanska, 2008
Biokaasu primaarienergiana 2006 (GWh)[1]
Maa Yhteensä Kaatopaikat Liete Muut
Saksa 22 370 6 670 4 300 11 400
UK 19 720 17 620 2 100 0
Italia 4 110 3 610 10 490
Espanja 3 890 2 930 660 300
Ranska 2 640 1 720 870 50
Alankomaat 1 380 450 590 340
Itävalta 1 370 130 40 1 200
Tanska 1 100 170 270 660
Puola 1 090 320 770 10
Belgia 970 590 290 90
Kreikka 810 630 180 0
Suomi 740 590 150 0
Tšekki 700 300 360 40
Irlanti 400 290 60 50
Ruotsi 390 130 250 10
Unkari 120 0 90 40
Portugali 110 0 0 110
Luxemburg 100 0 0 100
Slovenia 100 80 10 10
Slovakia 60 0 50 10
Viro 10 10 0 0
Malta 0 0 0 0
EU (GWh) 62 200 36 250 11 050 14 900

Biokaasua (90 % metaania + 10 % hiilidioksidia) muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanisen materiaalin ilman happea eli anaerobisesti. Ravinteina käytettävän lietteen tilavuus pienenee. Maailmassa on ainakin 150 yhdyskunta- tai teollisuusjätettä käyttävää anaerobista laitosta ja 35 rakenteilla. Yli 5 milj. tn jätettä tuottaa 600 MW. IEA:n mukaan se on taloudellisin jätteidenkäsittelytapa. Eläinten lanta on käytetyin materiaali. Saksassa, Itävallassa ja Tanskassa lanta alkaa jo olla käytössä, joten maanviljelijät etsivät vaihtoehtoisia lisämateriaaleja: maissi, ohra, ruis ja ruohot. Saksassa maissista on taloudellisempaa tehdä sähköä kuin syöttää se eläinten rehuna. Saksassa ja Itävallassa maksetaan korkeampaa syöttötariffia viljasta tehdylle sähkölle.[7]

Biokaasun tuotantomäärät

Maaseudulla pienimuotoiset hajotusyksiköt ovat tavallisia: Kiinassa on 8 miljoonaa yksikköä, Nepalissa 50 000, Saksassa 2 000, Itävallassa 120 ja Sveitsissä 69 (julkaisuvuosi 2005).[7] Euroopassa Iso-Britannia ja Saksa ovat johtavia biokaasun tuottajia 2006. EU tuotti biokaasua öljyekvivalentteina 5,4 milj. toe (2006) ja 4,7 milj. toe (2005) eli 62 000 GWh (2006) ja 55 000 GWh (2005).

Saksassa tuotannon kasvu on ollut Euroopan suurin 2003–2006. Kasvu perustuu maanviljelijöiden sähkön syöttötariffiin ja 3500 biokaasuyksikköön (2006) sähkön ja lämmön yhteistuotantona.[1] Saksan biokaasuyhdistyksen tavoite on nostaa kapasiteetti 1000 MW:sta (2006) 9500 MW:iin ja kymmenkertaistaa sähkömäärä 76 000 GWh:iin (2020), mikä olisi 17 % Saksan sähkönkulutuksesta. Sähköä tuotettiin biokaasusta 7300 GWh (2006) Saksassa.[8] Määrästä noin puolet 3 600 GWh kerättiin kaatopaikoilta biokaasuna.[9]

Biokaasun tuotanto Suomessa

Biokaasusta tuotettiin Suomessa sähköä vain 22 GWh (2006). Biomassajakeista saatava teknis-taloudellinen energiapotentiaali on uusimman tiedon valossa yli 9 TWh/a, josta suuri osa, noin 5,9 TWh on saatavissa peltobiomassoista. Suomen koko energiankulutus on noin 402 TWh vuodessa (arvio 2010). Arvio perustuu peltoalueiden kestävään käyttöön ja vain ruokaketjun ulkopuolisiin jakeisiin. Biokaasun tuotanto ei liity, eikä kosketa ruoantuotantoa mitenkään. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWH, mikä on noin kolmannes nykyisen maakaasun käytöstä. Gasum Oy:n tavoitteena on saada 20 % maakaasun käytöstä biopohjaiseksi vuoteen 2020 mennessä.[10]

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen säätää biokaasulle syöttötariffin, siten että siitä saataisiin sähköä kymmeniä tai satoja MW:ja 5 vuoden päästä.[11] Tavoite on merkittävästi Saksaa vaatimattomampi. Saksa tukee biokaasun tuotantoa rinnan muiden uusiutuvien energiamuotojen kanssa. Suomen sähkönkulutus oli noin 90 000 GWh (2006).[12]

Biokaasua käyttävä linja-auto, Volvo 7700A CNG
Biokaasun tankkauspiste Jönköpingissä Ruotsissa.

Ruotsissa biokaasu antaa sähköä. lämpöä, liikenteen biopolttoaineita ja korvaa maakaasua kaasuverkossa (1,8 milj m3/a). Göteborgin jätevedenpuhdistamo tuottaa 1600 m3 biokaasua/h yhteensä 60 MWh/a. Ruotsissa on 779 biokaasubussia, 4 500 biokaasuautoa ja 1 biokaasujuna.[13] Biokaasun jakelu säädettiin pakolliseksi huoltoasemille, kuten myös biodieselin ja etanolin jako isoilla asemilla (yli 3000 m³/a). Ruotsi päätti lokakuussa 2006 myöntää 30 % veronkevennyksen biokaasuautoille.[14]

Suomi ja biokaasun käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tulevaan hallitusohjelmaan sivulle 48, 2011 on kirjattu biokaasun liikennekäytön edistäminen.[15][16] Neuvottelutuloksessa on kirjattu mm, että liikennepolitiikassa kiinnitetään huomiota Suomen päästövähennystavoitteisiin liikennesektorilla. Lisäksi liikenteen päästöjä tullaan vähentämään mm. tukemalla joukkoliikennettä, autokannan uudistumista ja suosimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoteknologioita. Biokaasun liikennekäyttöä edistetään.

Hallitusohjelmassa 2007 luvattiin jo syöttötariffi biokaasulaitoksille. Kaatopaikoilla muhii rahanarvoista kaasua 25 milj. öljylitran verran. Kaasua voi käyttää lämmön- ja sähköntuotantoon ja ajoneuvojen polttoaineena. Suomen kaatopaikoilta muodostuu 200 milj. m3/a kaasua. 2005 sitä kerättiin 118 milj. m3, josta hyödynnettiin 70 milj. m3. Kaatopaikkakaasua muodostuu 20–25 vuotta. Sen energiasisältö on 6 kWh/m3.[17] Biokaasun potentiaali on 20 % liikenteen polttoaineen tarpeesta, mikä auttaisi Suomea täyttämään biopolttoaineen lisäämissitoumuksensa.

Biokaasua tuottavat yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköä biokaasusta (GWh)[1]
Maa 2006 2005
Saksa 7 338 4 708
UK 4 997 4 690
Italia 1 234 1 198
Espanja 675 620
Kreikka 579 179
Ranska 501 483
Itävalta 410 70
Alankomaat 286 286
Tanska 285 275
Puola 241 175
Belgia 237 240
Tšekki 175 161
Irlanti 108 106
Ruotsi 54 54
Portugali 33 35
Luxemburg 33 27
Slovenia 32 32
Unkari 22 25
Suomi 22 22
Viro 7 7
Slovakia 4 4
Malta 0 0
EU (GWh) 17 272 13 397

Saksalainen Linde AG[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen Linde AG on yksi biokaasualan suurimmista yrityksistä. Suurimmat hankkeet ovat Beijing (73 000 tn jätettä/a) ja Lille (Ranska) 62 000 tn/a. Muita biokaasuyrityksiä on ranskalainen Valorga ja espanjalainen Urbaser. Eurobarometrin mukaan Valogra osaa markkinoida Kiinaan: Shanghaihin (227 500 tn + 41 000 tn) ja Beijingiin (105 000 tn). Saksalaisen Schmack Biogas AG liikevaihto kasvoi 34 miljoona euroa (2005) ja 90 miljoonaa euroa (2006). Sveitsiläinen Kompogas toimii myös Saksassa neljässä kohteessa. Belgialainen Organic Waste Systems (OWS) (Otaka) ja saksalainen BTA (Komoro) ovat saaneet markkinoita Japanissa.[1] Linde AG:n ja Valorgan kapasiteetti on yli milj. tn/a, OWS:n 0,75 milj. tn/a, Biotechnische Abfallverwertung (Saksa) 0,6 milj. tn/a ja Kompogas:in 0,4 milj. tn/a.[13]

Suomalainen Gasum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa johtavalla biokaasun tuottajalla Gasumilla, on useita biokaasuun liittyviä liiketoimintahankkeita meneillään.

Gasumin suomalaista kaasuputkiverkostoa rakennetaan.
Gasumin kaasuputken keltainen merkintäkilpi ilmoittaa kaasuputkiverkoston linjaukset maastossa. Merkintäkilvistä ilmenee putken tarkka sijainti, omistajan nimi ja yhteystiedot.

Gasum ja HSY[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tekivät sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun jatkojalostamisesta ja syöttämisestä kaasuverkkoon vuoden 2012 aikana. Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevesiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan alueilta. Sopimuksen mukaan Gasum investoi puhdistuslaitokseen laitteet, joilla biokaasu puhdistetaan tasalaatuiseksi liikennepolttoaineeksi ja syötetään kaasuverkkoon.[18]

Gasum, Helsingin Energia ja MetsäBotnia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän lisäksi syksyllä 2011 Gasum, Helsingin Energia ja MetsäBotnia alkoivat suunnitella yhdessä Helsingin Energian ja metsäteollisuusyhtiö Metsä-Botnian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka sitten siirrettäisiin Gasumin kaasuverkostossa käyttökohteisiin, esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitteluhanke on jatkoa Gasumin ja Helsingin Energian huhtikuussa 2011 allekirjoittamalle aiesopimukselle. Hankkeella on merkittävät vaikutukset pääkaupunkiseudun ja koko Suomen energiatalouden kannalta. Toteutuessaan biojalostamo pystyisi tuottamaan vuositasolla biokaasua määrän, joka riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Alustavan hankesuunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon varsinaisesta toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylijäämäistä metsähaketta ja kuorta. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho voisi olla jopa 200 MW.[19]

Gasum ja KSS Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna 2011 Gasum ja energiayhtiö KSS Energia allekirjoittivat aiesopimuksen, jonka tavoitteena on biokaasulaitoksen rakentaminen Kouvolan seudulle. Rakennettavan biokaasulaitoksen on suunniteltu käyttävän raaka-aineena seudulta tuotettua energiakasveja kuten pelloille viljeltäviä nurmi- ja palkokasveja. Laitoksen tuottama uusiutuva ja kotimainen biokaasu voidaan siirtää Gasumin kaasuverkon välityksellä liikenteen polttoaineeksi. Suunniteltu jalostuslaitos voisi tuottaa jopa 100 GWh biokaasua vuodessa. Tällä määrällä voisi vuositasolla liikennöidä 250 kaupunkiliikenteen bussia tai 4 000 henkilöautoa.[20]

Muita toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisella sektorilla toimii myös monia isoja biokaasutoimittajia, joista suurin yksittäinen toimija on Ämmässuon kaatopaikka, joka tuottaa jopa 100 GWh/a energiaa hyötykäyttöön mm. lähelle rakennettavan asuinalueen Histan lämmitykseen.

Muita pienempiä toimijoita ovat mm. Envor Biotech Oy Forssassa, Vambio Oy Vampulassa, Ab Avfallservice Stormossen Jätehuolto Oy Vaasassa, Metener Oy Leppävedellä, . Lisäksi seuraavilla jätevedenpuhdistamoilla on anaerobitekniikkaa jo käytössä: Helsingin Vesi, Espoon Vesi, Tampereen Vesi, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Forssan Vesihuoltolaitos, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Joensuun Vesi, Kuopion Vesi, LV Lahti Vesi Oy ja Mikkelin Vesilaitos.[21] Biokaasualan konsultointiin ovat erikoistuneet mm. Watrec Oy Forssassa, Bionova Consulting Helsingissä, WELtec BioPower Gmbh.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Biogas barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 51-61, 5/2007
  2. Lampinen, Ari: Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa. Tekniikan Waiheita, , 2012. vsk, nro 1, s. 5-19. Tekniikan historian seura. ISSN 0780-5772.
  3. Suomen Kaasuyhdistyksen maakaasu käsikirja, marraskuu 2010
  4. Ympäristölupapäätös LOS-2002-Y-1711-121 (pdf) 28.02.2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.9.2009.
  5. Gasumin määritelmä mitä biokaasu on?
  6. Biokaasutuotantolaitosten tyypit
  7. a b c Biogas Production and Utilisation IEA Bioenergy: T37:2005:01
  8. Entwicklung der Biogasbranche aus Sicht des Fachverband Biogas, Wärme, Strom, Treibstoff, Gaseinspeisung Intersolar 2007, German Biogas Association 22.6.2007
  9. Zwölf Prozent Ökostrom in Deutschland 30.1.2007
  10. Gasum alkaa tuottaa biokaasua liikennekäyttöön, Tekniikka & Talous 2011
  11. HS 28.7.2007
  12. Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus GWh Energiateollisuus ry 1970-2006
  13. a b Biogas barometer 2006 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 173, s.45-55, 5/2006
  14. Biofuels barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 63-75, 5/2007
  15. Suomen Biokaasuyhdistyksen tiedote 18.6.2011
  16. Hallitusneuvotteluiden neuvottelutulokset.pdf 2011, biokaasusta maininta s. 48
  17. Kaatopaikkakaasusta jää lähes puolet hyödyntämättä, Aamulehti 14.9.2007, A14
  18. Biokaasua pääkaupunkiseudun bussien käyttöön vuonna 2012, STT-Info Gasum-tiedote 29.11.2011
  19. Gasum mukana suunnittelemassa biokaasua tuottavaa biojalostamoa Joutsenoon, STT-Info Gasum-tiedote 6.9.2011
  20. Gasum ja KSS Energia tutkivat energiakasvien tehokäyttöä biokaasun valmistuksessa, STT-Info Gasum-tiedote 19.12.2011
  21. Biokaasufoorumi on listannut biokaasulaitokset Suomessa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]