Raisio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Raision kaupungista. Raisio Oyj:stä on erillinen artikkeli.
Raisio
Reso
Raisio.vaakuna.svg Raisio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.raisio.fi
Sijainti 60°29′10″N, 22°10′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1292
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1974
Pinta-ala ilman merialueita 49,36 km²
313:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 50,06 km²
316:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 48,76 km²
– sisävesi 0,60 km²
– meri 0,70 km²
Väkiluku 24 609
43:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 504,7 as/km² (31.1.2013)
– väestönkasvu 0,18% % (31.12.2009)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 16,4 %
– 15–64-v. 65,8 %
– yli 64-v. 17,8 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 93,7 %
ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 4,9 %
Kunnallisvero 18,50 %
296:nneksi suurin 2013 [4]
Työttömyysaste 7,5% %
Kaupunginjohtaja Ari Korhonen[5]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
KOK
SDP
VAS
PS
KESK
KD
VIHR
14
12
7
5
3
1
1
Raisio idästä ohikulkutieltä

Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 24 609 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 50,06 km2, josta 0,60 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 504,7 asukasta/km2.

Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku.

Ensimmäinen maininta Raisiosta on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Kaupungin väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 24 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden ansiosta.

Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun ohikulkutien eli kantatie 40:n Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevasta testamentista jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta. [6]

Arkeologisia löytöjä Raisiossa on jo kivikaudelta. Rautakautisia löytöjä on runsaasti ja niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunon mukaan jättiläiset Killi ja Nalli rakensivat Raision kirkon[7]. Laajalti tunnettu ja epiteetinomainen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta, kansakuntaa luovasta Maamme-kirjasta, ja liittyy Raision kirkon rakentamiseen.

1970-luvulle asti alue oli erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti pieneltä kunnalta alueita, ja sen koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun valtavaan kasvuun – koko 1900-luvun aikana se 11-kertaistui. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun välitön läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.

Sotien jälkeen raisiolaisuuteen kuului olennaisena osana se, että sinne oli muuttanut työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betoni oli hallitsevassa asemassa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiinkin 2000-vuosikymmenen alussa.

Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki. "Raisa" lienee alkujaan virolainen sana – esimerkiksi Virossa on Raesa-niminen kylä. "Raisnik" puolestaan tarkoittaa viron kielessä suoniittyä. Näin ollen Raisiojoki tarkoitti luultavasti alun perin 'suojokea', mikä muinaisen jokisuun laajojen vesijättöalueiden perusteella on osuva nimitys.

Talouselämä [muokkaa]

Kauppakeskus Mylly on yksi Suomen suurimmista.

Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.

Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä on vaikuttanut suuresti sen kasvuun. Sen pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita sekä terveystuotteita.

Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Myös kesällä 2008 avattu IKEA vetää kävijöitä Raisioon.

Taloustutkimuksen vuoden 2007, sekä 2009 imagotutkimuksen mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000 – 50 000 as.) kunnista paras imago.[8]

Kulttuurikohteita [muokkaa]

Raisiolla on monia kulttuurikohteita, ja paikkakunta ja tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungissa on myös uusi ja nykyaikainen kirjasto.

Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen "tangokaupungeista" – se järjesti vuoteen 2008 asti vuosittain Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.

Museo- ja kulttuurikeskus Harkko toimii Raision keskustassa talossa, joka on valmistunut Raision kunnantaloksi, mutta on palvellut myös kauppalan- ja kaupungintalona sekä kirjastona. Harkossa toimii Raision kaupungin taidemuseo ja arkeologinen osasto sekä museokauppa. Toisessa kerroksessa esiintyy talvikautena Raision teatteri ja Raision lapsi- ja nuorisoteatteri. Kesäisin toisen kerroksen tila on museon käytössä.

Vanhassa maalaistalopihapiirissä aivan Raision keskustan tuntumassa sijaitsee Friisilän verstaat, jossa toimii keramiikkatyöhuone, käsityökeskus, luontokoulu Lumikko sekä luontoretkinäyttely Pajupilli.

Krookilan kotiseutukeskus on vanhaa maaseutu-Raisiota esittelevä tila aivan Raision keskustan tuntumassa. Krookilassa toimii kaksi juhlatilaisuuksia järjestävää ravintolaa. Krookilan pihapiirissä on myös savusauna sekä kesäteatteri, jossa esiintyy Raision teatteri.

Nähtävyyksiä [muokkaa]

Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.
  • Kimalistonmäen patteri
  • Optisen lennättimen muistomerkki
  • Vaskipolku
  • Huhkon kartano
  • Raision kirkko
  • Raision julkiset taideteokset
  • Killin ja Nallin patsaat
  • Krookilan kotiseutumuseo

Urheilu [muokkaa]

Raisio tunnetaan lentopallosta ja jalkapallosta. Miesten lentopallon SM-liigassa pelaa lentopallojoukkue Raision Loimu. Joukkue on voittanut useita suomenmestaruuksia, joista viimeisin on 2001 vuodelta. Joukkueen pelaajiin kuuluvat Venezuelan maajoukkueeseen kuuluvat ja MM-kisoissa esiintyneet Ismel Ramos ja Enderwin Herrera. Naisten jalkapalloliigassa on pelannut SC Raisio, Raision Nuorisokiekko on vuoden 2011 ringeten Suomen mestari.

Raisiossa toimii useita voimisteluseuroja, joista mainittavimpia ovat Raision Jumpparit, Raision Pyryt ja Flex.

Kaupunginosat [muokkaa]

Map of Raisio.svg

Raision kaupunki on jaettu neljääntoista kaupunginosaan ja tilastoalueeseen, sekä kahdeksaan suuralueeseen.[9]

Lisäksi Raision kaupunki omistaa neljä virkistysaluetta rajojensa ulkopuolelta. Niistä kolme sijaitsee Naantalissa: Luonnonmaan kesäranta 5,5 ha; Luonnonmaan Villan tila 54 ha ja Rymättylän Karhuluodon saari 17,5 ha. Lisäksi Raisio omistaa Kustavin Iso-Pirisholmin saaren pohjoispäästä 1,6 ha.[10]

Väestö ja asuminen [muokkaa]

Raision väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1950 4 474
1960 10 850
1970 14 087
1980 17 764
1983 18 500
1987 20 466
1990 21 120
1995 22 070
1997 22 854
2000 23 149
2002 23 322
2003 23 430
2004 23 594
2005 23 799
2006 23 894
2007 24 041
2008 24 158
2009 24 166
2010 24 191

Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 24 000 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parintuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.

Asukkaiden valittavia asumismuotoja on runsaasti: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.

Raisio on pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio on Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittuu tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Raision väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
18 017
1985
  
19 671
1990
  
21 120
1995
  
22 268
2000
  
23 149
2005
  
23 799
2010
  
24 427
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]

Raisiossa toimii evankelisluterilainen Raision seurakunta[12]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[13].

Muita kirkkokuntia paikkakunnalla edustaa Suomen Vapaakirkon Raision Vapaaseurakunta[14] sekä helluntaiherätykseen kuuluvan Turun helluntaiseurakunnan Raision rukouspiiri[15].

Koulutus [muokkaa]

Markkinat jokaelokuisilla Raisio-päivillä.

Peruskoulutusta annetaan kuudella peruskoulun ala-asteella: Friisilän koulussa, Ihalan koulussa, Kaanaan koulussa, Kerttulan koulussa, Kuloisten koulussa sekä Tahvion koulussa. Konsan ja Krookilan koulut antavat opetusta vuosiluokilla 1–2, ja ne kuuluvat hallinnollisesti Ihalan kouluun. Tikanmaan koulu antaa opetusta luokilla 1–2 ja se kuuluu hallinnollisesti Tahvion kouluun.

Kaupungin ainoa peruskoulun yläaste on Vaisaaren koulu, joka on yksi Suomen suurista ainoastaan yläasteen sisältävista kouluista. Luokkien 7–9 harjaantumisoppilaiden erityisopetusta annetaan Friisilän koulussa ja Vaisaaren koulussa.

Raisiossa annetaan toisen asteen opetusta Raision lukiossa sekä kauppa-, ammatti- ja Raision työväenopistossa. Lisäksi kaupungissa toimii Raision aikuiskoulutuskeskus Timali.

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  • Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  • Mäntylä R. A.: Raision historia II. Raision historiatoimikunta, 1965. (sid.).

Viitteet [muokkaa]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Ari Korhonen kaupunginjohtajaksi yhden äänen enemmistöllä raisio.fi. 25.10.2010. Raision kaupunki. Viitattu 25.10.2010.
  6. Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39-40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.).
  7. Raision kaupunki – Killi ja Nalli (luettu 5. heinäkuuta 2007)
  8. Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2007 8. tammikuuta 2008. Taloustutkimus. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
  9. Raision paikkatietopalvelu Raision kaupunki. Viitattu 20.12.2011.
  10. Koski, Joni: Raisio harkitsee virkistysalueiden myyntiä. Rannikkoseutu, 23.6.2009, nro 47, s. 3. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Raision seurakunta Raision seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  13. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 27.1.2012.
  14. Raision Vapaaseurakunta Raision Vapaaseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  15. Raision rukouspiiri Turun Helluntaiseurakunta. Viitattu 27.1.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raisio.