Raisio (yritys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raisio Oyj

Raision logo.

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: RAIVV
OMXH: RAIKV
Markkina-arvo 479,3 milj. € (31.12.2012)[1]
Perustettu 1939
Toimitusjohtaja Matti Rihko
Kotipaikka Suomen lippu Raisio, Suomi
Toimiala Elintarvike
Tuotteet Elintarvikkeet, rehut, maltaat ja Benecol-ainesosa
Liikevaihto Nousua 584 milj. (2012)[1]
Henkilökuntaa 1 885 (31.12.2012)[1]
Tytäryhtiöt Raisioagro, Ravintoraisio
Kotisivu www.raisio.com

Raisio Oyj on suomalainen rehu- ja elintarviketeollisuutta harjoittava pörssiyhtiö.

Yhtiö sai alkunsa 1939 Raisioon perustetusta vehnämyllystä Oy Vehnä Ab. Vuonna 1959 Oy Vehnä Ab:n, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:n (perustettu 1950) ja Margariini Oy:n (perustettu 1956) hallinnon fuusiossa muodostettiin Raision Tehtaat Oy Ab. Raisio Yhtymä -nimi otettiin käyttöön 1997, ja nimen nykyiseen lyhyeen muotoon siirryttiin 2005.

Raision päätuotteita ovat elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutteiset ainesosat sekä rehut. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 584 miljoonaa euroa. Raisio työllisti vuoden 2012 lopussa 1 885 henkeä, joista 22 % Suomessa.[1] Tuotantoa on viidessä maassa 17 paikkakunnalla. Yhtiön tuotemerkkejä ovat mm. Benecol, Elovena, Sunnuntai, Torino, Nalle, Carlshamn, Honey Monster, Fruitus ja Juicee Gummee.

Konsernin pääkonttori sijaitsee Raisiossa. Ensimmäisenä pääjohtajana (vuosina 1939−1961) toimi myös Maalaisliiton taustavaikuttajana aktiivinen vuorineuvos, agrologi Eino Kivivuori. Sittemmin toimitusjohtajina ovat olleet mm. varatuomari Veikko Vainio (1965−1973) agronomi Mauri Karvetti (1973−1985) ja varatuomari Esa Halonen (1985−1995), jotka kaikki saivat aikanaan vuorineuvoksen arvonimen. Kivivuoren ja Vainion välissä toimitusjohtajana toimi Veikko Reinikainen. Konsernin nykyinen toimitusjohtaja on Matti Rihko (2006–).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisioon rakennetaan elintarviketeollisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvulle saakka Suomessa käytetty vehnä oli ollut laajalti tuontitavaraa. Vehnänviljelyn kannalta hyvien kesien ja suotuisan maatalouspolitiikan johdosta vehnää alettiin tuolloin viljellä myös Suomessa, etenkin maan lounaisosissa. Vehnän markkinointi oli kuitenkin ongelmallista, sillä sen viljely oli vielä vähäistä muihin viljoihin verrattuna, ja suuret kauppamyllyt sijaitsivat kaukana Lounais-Suomen viljelyalueilta. Vehnän myynti oli vaikeaa ja rahtikustannukset korkeat, koska tullijärjestelmän ansiosta tuontiviljaa, etenkin tuontivehnää, suosittiin kauppamyllyissä kotimaisen leipäviljan sijasta.[2][3]

Muiden muassa Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Liiton sihteeri Eino Kivivuori oli tärkeässä asemassa, kun tuottajakokous vuonna 1938 johti 3. helmikuuta 1939 Oy Vehnä Ab:n perustamiseen. Oy Venhä Ab oli mylly-yhtiö, jonka tarkoitus oli jauhaa osakkaidensa viljat ja markkinoida tuotettua jauhoa. Yhtiön perustamisen eteen työtä tehnyt Kivivuori valittiin sen toimitusjohtajaksi. Yhtiön mylly oli tarkoitus rakentaa Turkuun, mutta sopivan tontin puute johti sen rakentamiseen Raisioon rautatien yhteyteen.[2][3]

Talvi- ja jatkosota viivästyttivät Raision-myllyn rakentamista. Suomi menetti kuitenkin samalla Neuvostoliitolle myllykapasiteettiaan, jolloin tarve uudelle myllylaitokselle kasvoi. Mylly käynnistettiin ja tuotanto alkoi alkuvuodesta 1942. Tuotannon alkutaipaleella viljatuotteita säännösteltiin tiukasti, ja kansanhuoltoministeriö hoiti tuotteiden jakelun. Sodan loputtua myllylaitosta laajennettiin hankkimalla uusia kuivureita ja siiloja sekä tehokkampia myllykoneita. Tuotantoa myös laajennettiin uusiin tuotteisiin. Mallastuksen aloittamiseen tarvittu koneisto kerättiin kasaan ja koottiin omin toimin Suomen metalliteollisuuden Neuvostoliitolle luovuttamien sotakorvausten sekalaisista ylijäämäosista. Ensimmäiset olutmaltaat Raisiolta valmistuivat vuonna 1950. Rehuseoksia alettiin valmistaa myllyn sivutuotteista vuonna 1948. Lisäksi alettiin jalostaa riisiä.[2][3]

Raision Tehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1950 Oy Vehnä Ab:n laitoksen viereen perustettiin kasviöljytehdas Oy Kasviöljy-Växtolje Ab, joka vankisti merkittävästi rypsinviljelyn asemaa Suomessa. Jalostettu rypsiöljy ei tuolloin ollut kovin tunnettu aine margariiniteollisuudessa. Kun yksityiset vähittäiskauppiaat halusivat rakentaa oman tehtaan, ja kasviöljymargariinin markkinointiin haluttiin kehittää omaa jatkojalostusta, päätettiin Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:n hallintoneuvoston kokouksessa alkuvuonna 1956 perustaa Raisioon rakennettavaa margariinitehdasta hallinnoimaan Margariini Oy. Perustamiskokouksen puheenjohtajana toimi myöhemmin samana vuonna presidentiksi valittu Urho Kekkonen. Margariinitehdasta perustamassa olivat mukana Oy Kasviöljy-Växtolje Ab, leipomoteollisuus ja yksittäiskauppiaat. Kivivuori toimi kaikkien kolmen yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiöt tekivät yhteistyötä, ja vuonna 1959 Oy Vehnä Ab:tä, Oy Kasviöljy-Växtolje Ab:tä ja Margariini Oy:tä varten muodostettiin yhteinen hallinnointiyhtiö, Raision Tehtaat Oy Ab. Kivivuori valittiin hallinnointiyhtiön pääjohtajaksi.[2][3]

Margariini ja Raisio vastatuulessa 1960-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Margariiniskandaali

Vuonna 1960 valmistui Raision Tehtaiden ensimmäinen varsinainen rehutehdas, joka tehosti yhtiön rehunvalmistusta huomattavasti. Vuonna 1961 yhtiö perusti Vihantiin ruokaperunateollisuutta varten tehtaan.[2]

Raisio koki vastoinkäymisiä, kun yritys laajentua keksitehtaalla Hangossa epäonnistui, ja 1960-luvulla margariininkäyttö väheni Suomessa vuosiksi sen valmistuksen saaman negatiivisen julkisuuden myötä. Puhuttiin margariiniskandaalista: margariinitehtaat olivat käyttäneet valmistuksessa ihmisille kelpaamattomia rasvoja, ja Raision sekä Paasivaara-yhtymän johtohenkilöitä tuomittiin maksamaan sakkoja. Raision hallinto, joka välillä oli paheksunut omapäistä pääjohtaja Kivivuorta, menetti luottamuksensa tähän, ja Kivivuori erosi tehtävästään vuonna 1961.[3][4]

Osin margariiniongelmien ja osin Kivivuorta seuranneen uuden toimitusjohtajan, Veikko Reinikaisen, toimien johdosta Raisio ajautui sekavaan tilaan. Vuosina 1965–1973 yhtiön toimitusjohtajana toimi Veikko Vainio. Hän muutti yhtiön organisaatiota ja johti sitä sen elintarviketeollisuuden muutosvaiheessa. Yritysjärjestelyjä tehtiin muun muassa Keskon ja Vaasan Höyrymylly Oy:n kanssa. Yhtiö laajentui myös kalanjalostukseen, ja elintarvikkeisiin luotiin uusia tuotemerkkejä, kuten Sunnuntai-jauhot. Vainion johtamiskaudella Raision reaalinen liikevaihto kasvoi 65 prosentilla, ja Vainiolle myönnettiin vuonna 1970 vuorineuvoksen arvonimi. Vainio siirtyi Metsäliiton johtoon, ja uudeksi toimitusjohtajaksi asettui vuoteen 1985 asti Mauri Karvetti.[5]

Vuonna 1968 yhtiö aloitti Ruotsin-toimituksillaan suomalaismaltaiden viennin ulkomaille.[2][3]

Vuonna 1987 Oy Vehnä Ab ja Oy Kasviöljy-Växtolje Ab fuusioitiin Raision Tehtaat Oy Ab:ksi.[3]

1990-2005 – Raisio Yhtymä Oyj ja Benecol[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margariiniyhtiö Margariini Oy fuusioitiin emoyhtiö Raision tehtaisiin vuonna 1995.[2] Syksyllä 1997 yhtiö vaihtoi nimensä Raision Tehtaista Raisio Yhtymä Oyj:ksi.[6]

Raisiossa oli päätetty keskittyä elintarvikkeisiin ja rehuihin, ja tammikuussa 2004 yhtiö päätti myydä paperikemikaaleja valmistaneen yksikkönsä. Saman vuoden keväällä yhtiö myi Raisio Chemicalsin sveitsiläiselle Ciba Specialty Chemicalsille 475 miljoonalla eurolla. Kauppa teki Raisiosta käytännössä velattoman. Raisio Chemicals käsitti myyntihetkellä 1150 työntekijää, joista 350 työskenteli Suomessa viidellä eri paikkakunnalla. Myös Kemira oli kiinnostunut yksiköstä, mutta karsiutui hintakilpailussa.[7]

Raisio Oyj (2005-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2005 yhtiö lyhensi nimensä muotoon Raisio Oyj.[6]

Viljapohjaisiin tuotteisiin keskittynyt Raisio myi syksyllä 2009 margariiniliiketoimintansa 80 miljoonalla eurolla yhdysvaltalaiselle Bungelle. Kauppaan kuuluivat yhtiön margariinitehtaat Raisiossa ja Puolassa ja tuotemerkkejä, kuten Keiju-margariini. Raisio jatkoi myytyjen tuotemerkkien jakelijana Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, ja Benecol-omaisuus pysyi Raision hallussa.[8] Kertyneitä varojaan yhtiö käytti yritysostoihin: se osti brittiläiset Glistenin vuonna 2010 ja Big Bearin vuonna 2011. Big Bear -kaupan velaton kauppahinta oli 95 miljoonaa euroa. Kauppojen myötä Britanniasta muodostui Raision elintarvikkeiden suurin markkina-alue.[9] Vuonna 2012 Raision käytti 20,5 miljoonaa euroa tšekkiläisen makeisyhtiö Candy Plusin ostoon.[10]

Osake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisio Oyj:n vaihto-osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä keskisuurten yhtiöiden luokassa toimialana päivittäistavarat, ja kantaosakkeet pre-listalla. Rekisteröityjä osakkeenomistajia on yhteensä 35 414 (31.12.2012). [11]

Suurinta valtaa yhtiössä käyttää Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), jonka omistus on 2,38 % osakkeista ja 9,23 % äänistä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.