Vuorineuvos
Sivulta puuttuu Vuorineuvos on korkea arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää hakemuksesta teollisuuden ja kaupan alan pääjohtajatason vaikuttajille. Nimitys on saanut alkunsa kaivosteollisuudesta Ruotsin vallan ajalta, jolloin vuorineuvos oli valtion vuorikollegioissa arvostettu virkanimike.[1] Vuorineuvoksen arvonimestä peritään 48 400 euron vero. Tapana on, että veron maksaa arvonimeä hakenut yritys tai organisaatio.
Vuorineuvoksen arvo on myönnetty Suomessa yli kolmellesadalle ihmiselle. Arvonimi myönnettiin Ruotsin vallan alaisuudessa 1700-luvun lopulla viidelle suomalaiselle[2] ja Suomen suuriruhtinaskunnassa 19 henkilölle[3]. Itsenäisessä Suomessa sai ensimmäisenä vuorineuvoksen arvon Billnäsin ruukin vapaaherra Fridolf Hisinger 17. heinäkuuta 1918. Vuoteen 2010 mennessä arvonimeä oli itsenäisyyden aikana myönnetty 295 henkilölle.[4]
Sisällysluettelo |
Arvonimen saaneita [muokkaa]
Vuorineuvoksen arvonimi on myönnetty esimerkiksi seuraaville suomalaisille:
Antti Ahlström, Jorma Ollila ja Pekka Herlin eivät ole halunneet, että heille haetaan vuorineuvoksen arvonimeä. [5]
Fiktiivisiä vuorineuvoksia [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Riitta Korhonen: Vuorineuvos on halutuin arvonimi 4.6.2008. Talouselämä Viitattu 20.12.2010.
- ↑ Ruotsin ajan neuvokset 1762-1808 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Autonomian ajan neuvokset 1809-1917 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Vuorineuvokset Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Anssi Miettinen: Vuorineuvokseksi ei ole enää tunkua. Helsingin Sanomat, 5.4.2004.
