Laitila
| Laitila Letala |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Laitilan kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
| Kuntanumero | 400 |
| Hallinnollinen keskus | Laitilan keskustaajama |
| Perustettu | 1868 |
| Kuntaliitokset | Osa Uusikirkko TL:stä (1917) |
| Kokonaispinta-ala |
545,33 km² 206:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 531,87 km² |
| – sisävesi | 13,46 km² |
| Väkiluku |
8 475 114:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 15,93 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,2 % |
| – 15–64-v. | 58,4 % |
| – yli 64-v. | 25,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 87,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 11,9 % |
| Kunnallisvero |
8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 9,4 % (2019) [6] |
| Kaupunginjohtaja | Lauri Kattelus |
| Kaupunginvaltuusto | 31 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • SDP • LPYL1 • Kok. • PS • PVSYL2 • KD 1 Laitilan puolesta 2 Pro Vakka-Suomi |
15 4 4 4 2 1 1 |
| www.laitila.fi | |
Laitila (ruots. Letala[8]) on Suomen kaupunki, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kaupunki Laitilasta tuli 1986. Kaupungissa asuu 8 475 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 545,33 km², josta 13,46 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,93 asukasta/km². Laitilan naapurikunnat ovat Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kylät, kaupunginosat ja taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilassa on seuraavat 46 maarekisterikylää[10]:
Kaksi Laitilan kylistä on valittu Suomen vuoden kyliksi, Kaivola vuonna 1988 ja Untamala vuonna 2006.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Laitilassa oli 8 610 asukasta, joista 5 918 asui taajamissa, 2 606 haja-asutusalueilla ja 86:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Laitilan taajama-aste on 69,4 %.[11] Laitilan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken[12]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Laitilan keskustaajama | 5 579 |
| 2 | Untamala | 326 |
| 3 | Ihode* | 13 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ihoden taajama ulottuu pääosin Pyhärannan kunnan alueelle.
Kulttuuria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laitilassa on erittäin suuri määrä rautakautisia muinaisjäännöksiä, joista tunnetuimpia on ns. Kodjalan soturihauta. Laitilan Soukaisista on löydetty Suomen vanhin lasiesine, roomalaisaikainen juomasarvi.[13] Untamalan kylässä toimi aikaisemmin Museoviraston ylläpitämä Untamalan arkeologinen opastuskeskus.
Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Laitilassa kuuluvat Untamalan raittikylä, Suontaan ryhmäkylä ja Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo.[14][15][16]
Laitilan nähtävyyksiä ovat myös Kattesen kivi, joka kesä vietettävät munamarkkinat, Kustaa Hiekan rintakuva Kustaa Hiekan lukutuvan edustalla ja Pahojärven piilokirkko.
Elokuvat Härmä ja Kaksipäisen kotkan varjossa on kuvattu osittain Laitilassa.
Laitilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalilämmitys eli kaljavelli sekä Laitilan kukkopiparit.[17]
Elinkeinoelämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitilan työpaikkaomavaraisuus oli Varsinais-Suomen toiseksi korkein, 104,6 prosenttia. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Yhdessä Rauman ja Uudenkaupungin kanssa Laitila muodostaa melko tiiviin työssäkäyntialueen.[18] Laitilan elinkeinojaukauma on 50 % palvelut, 40 % teollisuus ja 10 % maatalous. Laitilassa toimii noin 600 yritystä, maatiloja alle 400.[19] Perinteisesti Laitila tunnetaan munantuotanto- ja varhaisvihanneskeskuksena,[19] noin 12 % Suomen kananmunatuotannosta ja 75 % varhaisporkkanasta tulevat Laitilasta.[20] Suurimpien yritysten tuotteita ovat muun muassa tuulilasit, panimotuotteet, palloventtiilit, muoviteollisuuden tuotteet, maa- ja metsätalouden koneet, sahatavarat sekä puunjalostusteollisuus. Myös palvelusektori on kasvanut, kun Kauppakadun varrelle on rakennettu noin 10 000 neliömetriä liiketilaa.[19]
Laitilan viisi suurinta yritystä vuonna 2008 olivat: Pilkington Automotive Oy 270 työntekijää (laminoidut tuulilasit); Naval Oy 170 työntekijää (palloventtiilit); Amitec Oy 120 työntekijää (prosessi- ja putkiasennus); Coreplast Laitila Oy 80 työntekijää (ruiskupuristusmuovituote ja heijastimet) ja Finnlamex Oy 75 työntekijää (laminoidut tuulilasit).[20] Merkittäväksi työllistäjäksi on noussut myös Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, jolla oli vuonna 2011 42 työntekijää.[21] Sisäovivalmistaja Mattiovi Oy (nyk. osa Jeld-Weniä)[22] oli saanut alkunsa Laitilan Leinmäen kylässä vuonna 1911, ja sen Laitilan tehdas sijaitsi Valtatie 8:n varrella.
Laitilan kaupunki kehittää Kasitien yrityskeskusta, jossa viimeksi vuonna 2011 aluetta laajennettiin 2 700 neliömetrillä 4 500 neliömetriin. Tilojen suurin vuokraaja on Laserkeskus Oy. Laitilan kaupunki aikoo kahdeksan hehtaarin lisäalueella muodostaa yrityskeskuksesta laajemman Kasitien yrityspuiston, jonka tavoitteena on voimistaa alueen vahvaa metalliteollisuutta.[18]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Laitilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[23]:
Seurakunnalla on käytössä Laitilan kirkko, Pyhän Pietarin kirkko ja Soukaisten Pyhän Perttelin kirkko.
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[24], evankelisuus[25] sekä herännäisyys[26]. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Luther-kappelissa Lähetyshiippakuntaan kuuluva Aamoksen seurakunta[27][28].
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Laitilan helluntaiseurakunta.[29] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laitilan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[30]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laitilan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Laitilan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[31]
Urheiluseuroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laitilassa on kuusi numeroitua tietä: valtatie 8, kantatie 43, seututie 196, sekä yhdystiet 2051, 2052 ja 2021.
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Efraim Elo (1868–1932), matemaatikko
- Jere Friberg (s. 1995), jääkiekkoilija
- Kustaa Hiekka (1855–1937), kultaseppä ja teollisuusneuvos
- Hilda Huntuvuori (1887–1968), kirjailija, opetusneuvos
- Samuli Jokinen (s. 1980), The Crash -yhtyeen kosketinsoittaja
- Heimo Kaitila (1919–2000), yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Timo Kaunisto (s. 1963), kansanedustaja[32]
- Mika Kares (s. 1978), oopperalaulaja.
- Pertti Koskinen (s. 1957), kirjailija
- Kalevi Kyläheiko (s. 1952), taloustieteilijä[33]
- Aimo Laiho (1914–2014), kansanedustaja (SKDL), kunnallisneuvos[32]
- Vihtori Metsäranta (1880–1947), kansanedustaja (SKDL)[32]
- Valle Mäkelä (s. 1986), autourheilija
- Maria Nieminen, näyttelijä
- Lauri Palmunen (s. 1952), kansanedustaja (kesk.)[32]
- Pentti Palmunen (1921–2002), maanviljelijä, maanviljelysneuvos
- Juho Pilppula (1886–1973), kansanedustaja (ml.)[32]
- Jorma Pärkö (1912–1999), järjestöjohtaja, maanviljelysneuvos
- Rami Rafael (s. 1980), iskelmälaulaja
- Aleksi Saarela (s. 1997), jääkiekkoilija
- Antti Saarela (s. 2001), jääkiekkoilija
- Pasi Saarela (s. 1973), jääkiekkoilija
- Markus Seikola (s. 1982), jääkiekkoilija
- Samuli Simula (1891–1957), kansanedustaja (ml.)[32]
- Susanna Tapani (s. 1993), jääkiekkoilija ja ringeten pelaaja
- Marko Toivonen (s. 1978), jääkiekkoilija
- Mikael Vuorio (s. 1984), jääkiekkomaalivahti
Laitilassa toimineita:
- Viktor Ahlqvist, runoilija, kulttuurivaikuttaja, oikeusasioitsija
- Heikki Enko, rakennusmestari.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Laitila Oikeusministeriö. Viitattu 17.11.2021.
- ↑ Namn på kommuner från finska till svenska; Kotimaisten kielten keskus
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Laitilan kylien varhaisvaiheet (Laitilan maarekisterikylät kartalla) 2006. Laitilan oppaat ry. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Rautakausi Kansallismuseo. Viitattu 30.12.2014.
- ↑ Untamalan raittikylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Koukkelan Kauppilan umpipihainen talonpoikaistalo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Suontaan ryhmäkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ a b Laserin voimalla Laitilassa. Teollisuuden Näytelehti, 4.3.2013, 31. vsk, nro 4, s. 16–17. Salo: TN-lehti Oy. ISSN 0780-7090 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 27.12.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Elinkeinojakauma laitila.fi. Laitin kaupunki. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 27.12.2013.
- ↑ a b Kuntaesittely: Laitila. Aviisi, 2008, nro 2, s. 17. Uusikaupunki: Vakka-Suomen Nuorkauppakamari Ry. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 27.12.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Virstanpylväitä laitilan.com. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy. Arkistoitu 27.12.2013. Viitattu 27.12.2013.
- ↑ Käkönen, Johanna: Laitilasta vetäytyvä Mattiovi oli verolistan ykkönen. Laitilan Sanomat, 1.11.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Vakka-Suomen jumalanpalvelusyhdistys Vakka-Suomen jumalanpalvelusyhdistys. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ Laitila: Aamoksen seurakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 4.6.2015.
- ↑ Laitilan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 24.10.2011.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
- ↑ Tässä on mies, joka vei LUT-kauppakorkeakoulun maailmalle ja jolle opiskelijat perustivat fanisivuston someen – Kalevi Kyläheiko on persoona, joka muistetaan LUT. 15.1.2021. Viitattu 8.2.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laitila Wikimedia Commonsissa
- Laitilan kaupungin verkkosivut
- Tilastokeskus: Laitilan avainluvut
- Laitilassa on kananhoitoa harjoitettu ainakin 35-40 vuotta, Helsingin Sanomat, 11.12.1938, nro 334, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot