Mynämäki
Sivulta puuttuu |
Virmo |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.mynamaki.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Perustettu | 2007 |
| Kuntaliitokset | Karjala (1977) Mietoinen (2007) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 522,36 km² 192:nneksi suurin 2011 |
| Kokonaispinta-ala | 536,08 km² 218:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 519,71 km² |
| – sisävesi | 2,65 km² |
| – meri | 13,72 km² |
| Väkiluku | 8 045 133:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 15,48 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 17,1 % |
| – 15–64-v. | 63,2 % |
| – yli 64-v. | 19,7 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 0,9 % |
| Kunnallisvero | 19 % 279:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Seija Österberg |
Mynämäki (ruots. Virmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 8 045 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 536,08 km2, josta 2,65 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,48 asukasta/km2.
Mynämäen naapurikunnat ovat Aura, Eura, Laitila, Masku, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Taivassalo ja Vehmaa.
1. tammikuuta 1977 Mynämäki ja Karjalan kunta liittyivät yhteen yhteisellä päätöksellä. Mynämäki ja Mietoinen yhdistyivät vuoden 2007 alusta alkaen. Uuden kunnan nimeksi tuli Mynämäki ja vaakunaksi otettiin Mietoisten vaakuna.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
[muokkaa] Mietoisten alue
Entisen Mietoisten kunnan alueella sijaitsevat kylät:[6]
Aarlahti, Antikkala, Haijainen, Harainen, Heikkilä, Hietamäki, Hiippavuori, Hiivola, Hirmuinen, Hämäläinen, Kaivattula, Kaskinen, Katavainen, Kaukurla, Kaulakko, Kauvainen, Kivivuori, Koivisto, Kumiruona, Kuneinen, Kurina, Kuuskorpi, Laukola, Lehtinen, Leinakkala, Mannuinen, Mietoinen, Nummi, Orkovakkinen, Palokylä, Pursila, Pyhe, Pyhäranta, Rantavakkinen, Raukkaa, Rauvola, Ravea, Runoinen, Ruonkallio, Saari, Soukko, Sukoinen, Sydänperä, Tavastila, Telkinmäki, Tervoinen, Tiirola, Tuokila, Uhlu, Valaskallio, Vähäkylä.
[muokkaa] Mynämäen alue
Aakula, Asema,[7] Asemanseutu, Haapainen, Haloila, Halso, Huoli, Hurula, Ihalainen, Jutila, Juva, Kalela, Karhula, Karjakoski, Kasurla, Kattelus, Keijainen, Kintikkala, Kivikylä, Korvensuu, Kukola, Kälälä, Laavainen, Lankkinen, Lemmettylä, Lepistö, Liuskallio, Majalainen, Maunula, Mielismäki, Munnuinen, Munttinen, Mustila, Myllykylä, Mäenkylä, Nakkila, Neuvoinen, Nihattula, Nihdeinen, Nukkila, Nuuskala, Pahikkala, Palolainen, Parsila, Pellilä, Perpoinen, Pursinen, Rahkola, Raimela, Ruotsinmäki, Ruutila, Seppälä, Sunila, Suorsala, Tammisto, Tapaninen, Tarvainen, Tiuvainen, Tursunperä, Vallainen, Vihtamäki, Värräinen
[muokkaa] Karjalan alue
Entisen Karjalan kunnan alueella sijaitsevat kylät:
Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Lemmi, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen
[muokkaa] Koulut
Mynämäen suurin koulu on Laurin koulu, joka sijaitsee Mynämäen keskustassa. Opetusta on luokille 1-9. Koulussa on noin 650 oppilasta ja 50 opetushenkilöä. Laurin koulussa voi oppia kuutta eri kieltä; pakollisina englantia ja ruotsia, valinnaisina espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää. Kunta osallistuu valtakunnalliseen vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeeseen Kielitivoliin. Laurin koulu koordinoi hanketta kunnassa. Lisäksi koululla on kerhotoimintaa, esimerkiksi bändejä. Kunnan muut koulut ovat Aseman-, Huolin-, Ihalaisten-, Karjalan-, Pyhän-, Tarvaisten- sekä Tavastilan koulu. Kunta tarjoaa myös toisen asteen opetusta Mynämäen lukiossa ja Mynämäen Käsi- ja taideteollisuusopistossa.
[muokkaa] Nähtävyyksiä ja museoita
Kunnan alueella on useita pienimuotoisia nähtävyyksiä. Kenties huomattavimmat niistä ovat kunnan kolme kirkkoa. Keskustaajamassa sijaitsevat Mynämäen kirkko ja Mietoisten kirkko ovat keskiajalla rakennettuja kivikirkkoja, Karjalan puukirkko on puolestaan 1800-luvulta. Kunnassa on myös useita pieniä museoita. Karjalan kotiseutumuseo sijaitsee Karjalankyläntien varrella, Laajoella sijaitsee kylämuseo Vihtorin tupa ja Mietoisten keskustassa sijaitsee Maunu II Tavastin kotitilalle perustettu Tavastilan kotiseutumuseo.[8]
Yksi tärkeimmistä museo- ja kulttuuriympäristöalueista kunnassa on rakennussuojelulain nojalla suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokas Korvensuun voimalaitosalue ja Korvensuun voimalaitos- ja konepajamuseo, joka sijaitsee Laajoen ja vanhan postitien yhtymäkohdassa. Alueen rakennuksiin kuuluu vanha vesivoimalaitosrakennus ja sen kanavarakenteet sekä useita muita rakennuksia, kuten konepaja, maalariverstas, asuinrakennus, kellari sekä talli ja puuvaja. Lounais-Suomen Sähkö Oy hankki 1900-luvun alussa perustetun tehdasalueen omistukseensa vuonna 1937, jonka jälkeen yhtiön uusima vesivoimalaitos oli käytössä vuoteen 1993. Aluetta on sen jälkeen kehitetty museona kunnan, kotiseutuyhdistyksen, maakuntamuseon sekä yksityishenkilöiden toimesta.[9][10] Konepajan tiloissa toimivassa museossa on muun muassa näytteillä tehtailija Frans Lindströmin rakennuttama ensimmäinen Suomessa valmistettu auto mallia Korvensuu 1913. Se valmistettiin Korvensuun konepajalla vuonna 1913.[11]
Mynämäen arvokkain luonnonnähtävyys on Kurjenrahkan kansallispuisto. Mynämäki on yksi niistä seitsemästä kunnasta, jonka raja kulkee kansallispuistossa sijaitsevan Kuhankuonon eli seitsemän kunnan rajapyykin kautta. Kuhankuono on Mynämäen itäisin piste.
[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt
Mynämäellä toimii evankelisluterilainen Mynämäen seurakunta[12]. Seurakuntaan kuuluu myös Mietoisten kappeliseurakunta[13]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin evankelisuus[14].
[muokkaa] Mynämäkeläisiä merkkihenkilöitä
[muokkaa] Antti Lizelius
Antti Lizelius toimi Mynämäen kirkkoherrana vuosina 1761-1795. Hän toimitti ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Suomenkieliset Tieto-Sanomat vuonna 1776 (näytenumero oli ilmestynyt jo syyskuussa 1775).
Lizelius myös käänsi ja toimitti Raamatusta uudistetun version, jossa kieliasua, oikeinkirjoitusta ja käännösvirheitä oli korjattu. Se ilmestyi 1758. Lizeliuksen uudistama toinen laitos ilmestyi 1776 ja tämä Lizeliuksen Raamattu levisi kaikkialle Suomeen ja säilyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoraamattuna yli 150 vuotta - aina siihen asti kunnes kirkolliskokous hyväksyi uudet käännökset vuosina 1933 (Vanha testamentti) ja 1938 (Uusi testamentti) (joita nykyään kutsutaan Vanhaksi kirkkoraamatuksi). Monet herätysliikkeet käyttävät kuitenkin yhä edelleen Lizeliuksen käännöstä, koska heidän mielestään myöhemmät käännösversiot eivät ole alkutekstin mukaisia.
[muokkaa] Frans Lindström
Tehtailija Frans Lindström rakensi ensimmäisen Suomessa valmistetun auton Korvensuu 1913:n.
[muokkaa] Toivo Sukari
Toivo Sukari on suomalainen liikemies ja julkisuuden henkilö, joka on perustanut ja omistaa suurimman osan muun muassa Ideaparkista ja Maskun Kalustetalosta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kauko-Vainio Sinikka: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 1993. ISBN 951-9125-96-5.
- ↑ Asema on yhteisnimitys kylistä Asemanseutu, Kintikkala, Kattelus ja Ruutila
- ↑ Museot ja Teatterit 27.03.2007. Mynämäen kunta. Viitattu 18.10.2007.
- ↑ Elina Malkamäki: Korvensuun voimalaitosalue suojellaan. Turun Sanomat, 18.10.2007, s. 7. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Jukka Uotila: Korvensuu suojellaan rakennussuojelulailla. Vakka-Suomen Sanomat, 17.10.2007. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Anna Kuusela: Autovaari Korvensuu syntyi Mynämäellä. Turun Sanomat, 12.8.2001. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Mynämäen seurakunta Mynämäen seurakunta. Viitattu 7.11.2011.
- ↑ Mietoisten kappeliseurakunta Mietoisten kappeliseurakunta. Viitattu 7.11.2011.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 7.11.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mynämäen kunnan kotisivut
- Wirmo-Seura. Mynämäen seudun kotiseutuyhdistyksen kotisivut
- WirmoWiki Mynämäen paikannimistä
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |
