Alastaro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alastaro
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Loimaa
Alastaro.vaakuna.svg Alastaro.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°57′15″N, 022°51′50″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu
Liitetty 2009
– liitoskunnat Loimaa
Mellilä
Alastaro
– syntynyt kunta Loimaa
Pinta-ala 258,12 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 256,8 km²
– sisävesi 1,32 km²
Väkiluku 2 910  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 11,33 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 23,4 %

Alastaro on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Loimaata ja sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Alastaron kunta liittyi yhdessä Mellilän kanssa Loimaaseen vuoden 2009 alusta. Kunnan pinta-ala oli 258 neliökilometriä ja asukasluku noin 3 000.

Ennen kuntaliitosta Alastaron naapurikuntia olivat Huittinen, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Säkylä, Vampula ja Yläne. Vuoteen 1976 naapurikuntiin kuului myös Metsämaa. Alastaroon kuului myös muusta kunnan alueesta erillään ollut Orisuon alue.

Alastaron taajamasta on matkaa Helsinkiin 160 kilometriä, Tampereelle 95 kilometriä ja Turkuun 65 kilometriä. Alastaro on tunnettu moottoriradastaan.

Luonnonympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alastaron luonnonympäristöä hallitsee sen alueen keskiosissa Kokemäenjoen suurin sivujoki Loimijoki, joka virtaa Alastaron alueen halki kaakosta Loimaalta luoteeseen Vampulaan. Loimijoen sivujokia Alastarolla ovat idästä Loimijokeen Alastarolla laskeva Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, etelästä Loimijokeen Alastarolla laskeva Niinijoki ja Oripäästä alkunsa saava, Alastaron alueella virtaava Hanhijoki. Alastaron alueen pohjoisosiin ulottuvat lisäksi Loimijoen Vampulassa ja Huittisissa virtaavan sivujoen Kourajoen latvahaarat.

Alastaron länsiosaa Virttaan kylän ympäristössä hallitsee Säkylän ja Mellilän väliseen harjujaksoon kuuluva laaja Virttaankangas, joka on tullut tunnetuksi muun muassa Alastaron moottoriradasta, varalaskupaikastaan, Turun seuduin tekopohjavesihankkeesta ja ulkoiluun tarkoitetusta harjureitistöstään. Virttaankankaan lounaispuolelta vedet virtaavat Pyhäjokea myöten Säkylän Pyhäjärveen. Harjun lounaisrinteellä aivan Oripään rajalla sijaitsee Myllylähde[4].

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alastarolla on 25 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[5]

  • Anninen
  • Auvainen
  • Hennijoki
  • Hintsala
  • Ilola
  • Kankare
  • Kojo
  • Koski
  • Lauroinen
  • Mälläinen
  • Männistö
  • Mökköinen
  • Niinijoensuu
  • Pispala
  • Reitola
  • Sikilä
  • Suutarla
  • Tammiainen
  • Vahvala
  • Vammala
  • Virttaa
  • Vuolle
  • Vännilä
  • Ämmäinen

Kulmakuntia ovat lisäksi Hanhijoki ja Ylläinen.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alastarolla toimi vuoden 2009 kuntaliitokseen asti itsenäinen evankelisluterilainen Alastaron seurakunta, jonka jäsenmäärä oli noin 3 000. Kuntaliitoksen myötä siitä tuli Loimaan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta.[6] Lauroisten kylässä sijaitsee SLEY:n rukoushuone.

Tunnettuja alastarolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Myllylähde Kansalaisen Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 8.2.2012.
  5. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 17. Porvoo: WS, 1967.
  6. Loimaan seurakunta Loimaan seurakunta. Viitattu 2.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]