Piikkiö
Wikipedia
| Piikkiö | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.piikkio.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta | ||||
| Seutukunta | Turun seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | – | ||||
| Kuntaliitokset | Kaarina (2009) | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi - meri |
109,21[1] km² 90,69 km² 0,14 km² 18,38 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
7 409[2] (31.1.2008) 82 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 19,50 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Jouko Mäkinen | ||||
Piikkiö (ruots. Pikis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7 402[3] ihmistä ja sen pinta-ala on 109,21 km², josta 0,14 km² on sisävesistöjä. Väestötiheys on 82 asukasta/km². Työttömyysaste toukokuussa 2006 oli 4,9 %.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Bussila, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hiirlä, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso-Hepojoki, Isokartano, Joensuu, Kalainen, Kavalto, Kemperlä, Kierlä, Kirismäki, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Littoinen, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Niemi, Nunna, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila, Puurkankari, Raadelma, Ratsula, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Tuomola, Tuorla, Villisi, Viuhkala, Vähä-Hepojoki, Vähäkylä, Yltöinen
[muokkaa] Kirkon historiaa
Piikkiö kirkkopitäjänä on Suomen vanhimpia. Asiakirjoissa Piikkiö tosin tulee mainituksi vasta vuonna 1331. Nykyistä harmaakivikirkkoa on edeltänyt puinen keskiaikainen kirkko. Kirkon suojeluspyhimys on ollut todennäköisesti Pyhä Nikolaus. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1755. Sen rakentamiseen lienee pääosin käytetty läheisen Kuusiston piispanlinnan raunioiden kiviä. Muistumana suojeluspyhimyksestä kirkon päätykolmiossa on kirjaimet S ja N. Kirkkoon on viimeksi tehty laajoja korjauksia vuonna 2003. Korjausten yhteydessä paljastui saarnastuolin seinämaalaus.
[muokkaa] Nähtävyydet
Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen alueella, 110-tien varrella sijaitsee idyllinen Tuorlan Majatalo. Se on 13 kilometrin päässä Turun keskustasta ja osa sen rakennuksista on rakennettu 1820-luvulla. Majatalossa on kahvila/ravintola, majoituspalvelut sekä pieni kauppa josta voi ostaa läheisten maatilojen sekä pienten valmistajien tuotteita.
Piikkiössä sijaitsee myös Linnavuoren retkeilyalue. Siellä on pronssikauden aikaisia hautaröykkiötä, muinaishautoja. Suurin niistä on Pohtionvuori, joka on samalla myös Piikkiön korkein paikka, sen korkein kohta on 79 metriä merenpinnan yläpuolella. Linnavuorelta on hyvät näkymät Piikkiöön ja aina Turkuun saakka.
Suomen paksuin tammi on Piikkiön Lyydikkälässä kasvava hyvin huonokuntoinen puu, joka on rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 m ympärysmitaltaan.[4] Sen arvioidaan olevan noin 1 000–1 200 vuotta vanha.
[muokkaa] Muita
[muokkaa] Ystävyyskuntia
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 12.2.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 12.2.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.1.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2008.
- ↑ Suomen puut ja pahkat 21.3.2008. Keurusseudun Luonnonsuojelijat. Viitattu 21.3.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Alastaro - Askainen - Aura - Dragsfjärd - Halikko - Houtskari - Iniö - Kaarina - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Koski Tl - Kustavi - Kuusjoki - Laitila - Lemu - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merimasku - Muurla - Mynämäki - Naantali - Nauvo - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Rymättylä - Salo - Sauvo - Somero - Suomusjärvi - Särkisalo - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vahto - Vehmaa - Velkua - Västanfjärd - Yläne |
| Entiset kunnat Angelniemi - Hiittinen - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kuusisto - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Metsämaa - Mietoinen - Naantalin mlk - Paattinen - Paraisten mlk - Pyhämaa - Uskela - Uudenkaupungin mlk |

