Masku
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| www.masku.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Perustettu | – |
| Kuntaliitokset | Lemu (2009) Askainen (2009)[1] |
| Pinta-ala ilman merialueita | 204,36 km² 283:nneksi suurin 2009 |
| Kokonaispinta-ala | 254,08 km² 294:nneksi suurin 2009 [2] |
| – maa | 202,99 km² |
| – sisävesi | 1,37 km² |
| – meri | 49,72 km² |
| Väkiluku | 9 402 112:nneksi suurin 31.3.2009 [3] |
| – väestötiheys | 46,32 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [4] |
| – 0–14-v. | 22,8 % |
| – 15–64-v. | 64,9 % |
| – yli 64-v. | 12,3 % |
| Äidinkieli | 2008 [5] |
| – suomenkielisiä | 98,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,1 % |
| – muut | 0,8 % |
| Kunnallisvero | 16,5 % 415:nneksi suurin 2009 [6] |
| Kunnanjohtaja | Rauli Lumio |
Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo. Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunta liittyivät Maskuun. Muodostetun uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]
Masku tunnetaan sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Paikallisesti tunnettuja ovat myös Maskun Rivieraksi nimitetyt hiekkakuopat, joihin syntyneet tekojärvet ovat nykyään virkistyskäytössä. Maskun tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nähtävyydet
Nähtävyyksiä varsinaisessa Maskussa ovat mm. Maskun keskiaikainen kivikirkko[7] ja Kankaisten kartano.
Uuden Maskun tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Askaisten Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Sen lähellä sijaitsee myös Askaisten keskiaikainen kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu suomen vanhimmiksi.[8]
Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[9][10] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[11]
Tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä Lemussa ovat keskiaikainen 1450-luvulla rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä. Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[9][12]
[muokkaa] Tapahtumat
Maskun Teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.
Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.
Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat. Livonsaaressa järjestetään vuosittain kesäkuussa Livonsaaripäivät, jossa valitaan muun muassa vuoden silakansavustaja.[13]
[muokkaa] Kylät
Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.
- Askaisissa
Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kaamanen, Kainu, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Kaukonen, Kauppinen, Kiiainen, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Mikoinen, Nepola, Paavainen, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Riihilä, Ruohoisenmaa, Tillinperä, Toivainen, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu, Vuorlahti
- Lemussa
Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[14]
[muokkaa] Muuta
Jarkko Nieminen, yksi Suomen tunnetuimmista tenniksen pelaajista, on syntyjään maskulainen. Maskun tenniskentät on nimetty hänen mukaansa. Jarkko Nieminen Oy toimii edelleen Maskussa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Viitattu 4.3.2008.
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Maskun kirkko Kulttuuriympäristö. Rekisteriportaali. Museovirasto. Viitattu 7.1.2008.
- ↑ Sari Honkasalo: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ 9,0 9,1 Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu Viitattu 11.4.2007.
- ↑ Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
- ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
- ↑ Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö Viitattu 12.4.2007.
- ↑ Rannikkoseudun sanomat
- ↑ Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Länsi-Turunmaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Kiukainen - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Parainen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |

