Masku

Wikipedia

Masku
vaakuna	sijainti
www.masku.fi
Sijainti	60°34′15″N, 22°06′00″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Perustettu	–
Kuntaliitokset	Lemu (2009) Askainen (2009)[1]
Pinta-ala ilman merialueita	204,36 km² 283:nneksi suurin 2009
Kokonaispinta-ala	254,08 km² 294:nneksi suurin 2009 [2]
– maa	202,99 km²
– sisävesi	1,37 km²
– meri	49,72 km²
Väkiluku	9 402 112:nneksi suurin 31.3.2009 [3]
– väestötiheys	46,32 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [4]
– 0–14-v.	22,8 %
– 15–64-v.	64,9 %
– yli 64-v.	12,3 %
Äidinkieli	2008 [5]
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	1,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	16,5 % 415:nneksi suurin 2009 [6]
Kunnanjohtaja	Rauli Lumio

Maskun vaakuna (1964-2008)

Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo. Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunta liittyivät Maskuun. Muodostetun uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.^[1]

Masku tunnetaan sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Paikallisesti tunnettuja ovat myös Maskun Rivieraksi nimitetyt hiekkakuopat, joihin syntyneet tekojärvet ovat nykyään virkistyskäytössä. Maskun tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.

[muokkaa] Nähtävyydet

Näkymä etelään Halkkoaukon laidalla sijaitsevalta Aitsaarelta. Saaren rannat kuuluvat Oukkulanlahden lintuvesialueeseen.

Nähtävyyksiä varsinaisessa Maskussa ovat mm. Maskun keskiaikainen kivikirkko^[7] ja Kankaisten kartano.

Uuden Maskun tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Askaisten Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Sen lähellä sijaitsee myös Askaisten keskiaikainen kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu suomen vanhimmiksi.^[8]

Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.^[9][10] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.^[11]

Näkymä Seppäläntieltä etelään kohti Maskunjokea. Taustalla MS-keskus.

Tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä Lemussa ovat keskiaikainen 1450-luvulla rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä. Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.^[9][12]

[muokkaa] Tapahtumat

Maskun Teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.

Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.

Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat. Livonsaaressa järjestetään vuosittain kesäkuussa Livonsaaripäivät, jossa valitaan muun muassa vuoden silakansavustaja.^[13]

[muokkaa] Kylät

Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.

Askaisissa

Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kaamanen, Kainu, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Kaukonen, Kauppinen, Kiiainen, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Mikoinen, Nepola, Paavainen, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Riihilä, Ruohoisenmaa, Tillinperä, Toivainen, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu, Vuorlahti

Lemussa

Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen^[14]

[muokkaa] Muuta

Jarkko Nieminen, yksi Suomen tunnetuimmista tenniksen pelaajista, on syntyjään maskulainen. Maskun tenniskentät on nimetty hänen mukaansa. Jarkko Nieminen Oy toimii edelleen Maskussa.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Viitattu 4.3.2008.
2. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
3. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
5. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
7. ↑ Maskun kirkko Kulttuuriympäristö. Rekisteriportaali. Museovirasto. Viitattu 7.1.2008.
8. ↑ Sari Honkasalo: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
9. ↑ ^{9,0 9,1} Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu Viitattu 11.4.2007.
10. ↑ Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
11. ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
12. ↑ Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö Viitattu 12.4.2007.
13. ↑ Rannikkoseudun sanomat
14. ↑ Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Masku.

• Maskun kunta

Tämä Varsinais-Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.