Masku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kuntaa. Huonekalukauppaketjua käsittelee artikkeli Maskun Kalustetalo.
Masku
Askainen.vaakuna.svg Masku.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.masku.fi
Sijainti 60°34′15″N, 22°06′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu
Kuntaliitokset Lemu (2009)
Askainen (2009)[1]
Pinta-ala ilman merialueita 176,13 km²
279:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 204,13 km²
286:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 174,90 km²
– sisävesi 1,23 km²
– meri 28,00 km²
Väkiluku 9 741
104:nneksi suurin 31.1.2014 [3]
– väestötiheys 55,69 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 22,2 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 14,4 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 1,0 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [5]
Työttömyysaste 6,4 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Rauli Lumio
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[7]
Kokoomus
SDP
Keskusta
PS
Vasemmistoliitto
Vihreät

15
10
8
7
2
1

Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo. Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunta liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]

Masku tunnetaan muun muassa sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.

Paikallisesti tunnettu on myös Maskun Riviera, hiekkakuoppa-alue, jolle syntyneet tekojärvet hiekkarantoineen ovat nykyään virkistyskäytössä. Maskussa alettiin kaivaa hiekkaa 1900-luvun alussa, ja viimeksi sitä tehtiin aktiivisesti 1970-luvulla. Rivieran hiekkaa on käytetty monien Turun seudun rakennusten ja teiden pohjana. [8][9]

Masku mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1234. Siitä on erotettu Rusko ja Vahto. [10]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä varsinaisessa Maskussa ovat mm. Maskun keskiaikainen kivikirkko[11], Kankaisten kartano, Askaisten Ritaripuisto, Kotiseutumuseo Kemppien tupa, Maskun museo ja Rosarium.[12]

Uuden Maskun tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Askaisten Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Sen lähellä sijaitsee myös Askaisten keskiaikainen kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu suomen vanhimmiksi.[13]

Lemussa tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä ovat keskiaikainen 1456 vuonna rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä. Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[14][15]

Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[14][16] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[17]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.

Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.

Joka toinen vuosi Maskussa järjestetään elokuun kolmantena viikonloppuna järjestöjen ja kunnan yhteistyönä kotiseutuhenkiset Maskun Päivät.[18] Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskussa toimii evankelisluterilainen Maskun seurakunta[19]. Maskun kirkkoherrana toimi vuodesta 1587 Hemming Henrikinpoika (Hemminki Maskulainen tai Maskun Hemminki, k. 1619), joka on yksi keskeisistä suomalaisista virsitekstien kirjoittajista. [20]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi välillä Raisio-Nousiainen. Maskun eteläosassa moottoritien linjaus sijaitsee noin 2 kilometrin matkalta uudessa maastokäytävässä nykyisen valtatien länsipuolella. Tielinja jatkuu Maskun pohjoisrajalle moottoritienä noudattaen nykyistä valtatien linjaa. Hankkeeseen sisältyy Maskun osalta kaksi uutta eritasoliittymää. [21]

Maskun rautatieasema (lyhenne Mku) avattiin Maskun kirkon tuntumassa Uudenkaupungin radan valmistuttua vuonna 1922. Rautatien merkitys paikkakunnalle ei kuitenkaan noussut koskaan kovin suureksi. Maskun asema muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi vuonna 1967, tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1973 ja henkilöliikenne vuonna 1993. Asemarakennus myytiin yksityisomistukseen vuonna 2007. Maskun alueella Uudenkaupungin radalla on sijainnut myös vuoteen 1974 saakka käytössä ollut Piuhan seisake viisi kilometriä Maskun asemalta Turun suuntaan. [22]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Maskun väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 209
1985
  
5 961
1990
  
6 887
1995
  
7 399
2000
  
7 763
2005
  
8 606
2010
  
9 455
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Seppäläntieltä etelään kohti Maskunjokea. Taustalla MS-keskus.

Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.

Askaisissa

Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Nepola, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Ruohoisenmaa, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu

Lemussa

Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[24]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jarkko Nieminen, Suomen tunnetuin tenniksen pelaaja, on syntyjään maskulainen. Maskun tenniskentät on nimetty hänen mukaansa. Jarkko Nieminen Oy toimii edelleen Maskussa. Myös Ruotsin Djurgårdenissa jalkapalloa pelaava Kasper Hämäläinen on syntyjään maskulainen. Imitaattori ja laulaja Martti Koivisto on maskulainen. Lisäksi veljekset Riku (Hønefoss BK, Norja) ja Roope Riski (TPS) aloittivat jalkapallouransa Maskun Palloseurassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Viitattu 4.3.2008.
  2. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  8. Härkönen, Rebekka: Maskun hiekasta rakennettiin kolme kaupunkia. Turun Sanomat, 1.7.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.12.2012.
  9. Rivieran yritysalueen asemakaava 28.5.2012. Maskun kunta. Viitattu 24.12.2012.
  10. Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 1401. Helsinki: Otava, 1963.
  11. Maskun kirkko Kulttuuriympäristö. Rekisteriportaali. Museovirasto. Viitattu 7.1.2008.
  12. http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/nahtavyydet
  13. Sari Honkasalo: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  14. a b Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu Viitattu 11.4.2007.
  15. Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö Viitattu 12.4.2007.
  16. Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
  17. Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
  18. http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/maskun-tapahtumia/maskun-paivat
  19. Maskun seurakunta Maskun seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  20. Otavan iso tietosanakirja, osa 3, palsta 607. Helsinki: Otava, 1962.
  21. Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
  22. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 112. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  24. Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]