Masku

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kuntaa. Huonekalukauppaketjua käsittelee artikkeli Maskun Kalustetalo.
Masku
Askainen.vaakuna.svg Masku.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti
www.masku.fi
Sijainti 60°34′15″N, 22°06′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu –
Kuntaliitokset Lemu (2009)
Askainen (2009)[1]
Pinta-ala ilman merialueita 176,13 km²
292:nneksi suurin 2011 
Kokonaispinta-ala 204,11 km²
299:nneksi suurin 2011 [2]
– maa 174,90 km²
– sisävesi 1,23 km²
– meri 27,98 km²
Väkiluku 9 580
107:nneksi suurin 30.11.2011 [3]
– väestötiheys 54,77 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [4]
– 0–14-v. 22,8 %
– 15–64-v. 64,3 %
– yli 64-v. 12,9 %
Äidinkieli 2010 [5]
– suomenkielisiä 98,1 %
– ruotsinkielisiä 1,0 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 18,5 %
304:nneksi suurin 2012 [6]
Kunnanjohtaja Rauli Lumio

Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo. Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunta liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]

Masku tunnetaan muun muassa sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Paikallisesti tunnettu on myös Maskun Riviera, Maskun montuiksikin kutsutut hiekkakuopat, joihin syntyneet tekojärvet hiekkarantoineen ovat nykyään virkistyskäytössä. Uuden Maskun tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nähtävyydet

Nähtävyyksiä varsinaisessa Maskussa ovat mm. Maskun keskiaikainen kivikirkko[7], Kankaisten kartano, Askaisten Ritaripuisto, Kotiseutumuseo Kemppien tupa, Maskun museo ja Rosarium.[8]

Uuden Maskun tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Askaisten Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Sen lähellä sijaitsee myös Askaisten keskiaikainen kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu suomen vanhimmiksi.[9]

Lemussa tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä ovat keskiaikainen 1456 vuonna rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä. Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[10][11]

Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[10][12] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[13]

[muokkaa] Tapahtumat

Maskun teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.

Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.

Joka toinen vuosi Maskussa järjestetään elokuun kolmantena viikonloppuna järjestöjen ja kunnan yhteistyönä kotiseutuhenkiset Maskun Päivät.[14] Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat.

[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt

Maskussa toimii evankelisluterilainen Maskun seurakunta[15].

[muokkaa] Liikenne

Maskun läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi välillä Raisio-Nousiainen. Maskun eteläosassa moottoritien linjaus sijaitsee noin 2 kilometrin matkalta uudessa maastokäytävässä nykyisen valtatien länsipuolella. Tielinja jatkuu Maskun pohjoisrajalle moottoritienä noudattaen nykyistä valtatien linjaa. Hankkeeseen sisältyy Maskun osalta kaksi uutta eritasoliittymää. [16]

[muokkaa] Kylät

Näkymä Seppäläntieltä etelään kohti Maskunjokea. Taustalla MS-keskus.

Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.

Askaisissa

Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Nepola, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Ruohoisenmaa, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu

Lemussa

Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[17]

[muokkaa] Muuta

Jarkko Nieminen, yksi Suomen tunnetuimmista tenniksen pelaajista, on syntyjään maskulainen. Maskun tenniskentät on nimetty hänen mukaansa. Jarkko Nieminen Oy toimii edelleen Maskussa. Myös Ruotsin Djurgardenissa jalkapalloa pelaava Kasper Hämäläinen on syntyjään maskulainen. Imitaattori ja laulaja Martti Koivisto on maskulainen. Lisäksi veljekset Riku(Widzew Lodz,Puola) ja Roope Riski(Cesena,Serie A) aloittivat jalkapallo-uransa Maskun Palloseurassa.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ a b Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Viitattu 4.3.2008.
  2. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  3. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  4. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  7. ↑ Maskun kirkko Kulttuuriympäristö. Rekisteriportaali. Museovirasto. Viitattu 7.1.2008.
  8. ↑ http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/nahtavyydet
  9. ↑ Sari Honkasalo: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ a b Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu Viitattu 11.4.2007.
  11. ↑ Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö Viitattu 12.4.2007.
  12. ↑ Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
  13. ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
  14. ↑ http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/maskun-tapahtumia/maskun-paivat
  15. ↑ Maskun seurakunta Maskun seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  16. ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
  17. ↑ Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat
Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa
Entiset kunnat
Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne
Tämä Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Masku&oldid=11196988
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä