Hiittinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hiittinen
Hitis
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Kemiönsaari
Hiittinen.vaakuna.svg Hiittinen.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Varsinais-Suomi
Perustettu 1861
– emäpitäjä Kemiö
Liitetty 1969
– liitoskunnat Dragsfjärd
Hiittinen
– syntynyt kunta Dragsfjärd
Pinta-ala 109,8[1] km²
(1963)
Väkiluku 811[1]
(1963)
väestötiheys 7,38 as/km²

Hiittinen (ruots. Hitis) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Hiittinen oli Kemiön kappeliseurakunta vuosina 1674–1861.[1] Se erotettiin Kemiön kunnasta omaksi kunnakseen vuonna 1861, ja liitettiin vuonna 1969 Dragsfjärdiin. Hiittinen on edelleen käytössä nimenä Kemiönsaaren kunnan saaristolle.

Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 88,9 prosenttia Hiittisten asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[2] Hiittisten naapurikunnat olivat Bromarv, Dragsfjärd, Hanko, Nauvo ja Västanfjärd.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiittisistä on löytynyt Suomen ainoa tunnettu riimukiven kappale.[3] Hiittinen on ollut pysähdyspaikka viikinkien idäntiellä, ja Rosalan ja Hiittisen välinen Kirkkosalmi on mainittu jo varhaisissa lähteissä. Vakituisen asutuksen ajoittaminen on hankalaa, mutta saarilta on tehty esinelöytöjä 800-luvulta. 1200-luvulla Hiittisen saarelle rakennettiin kristillinen kappeli,[4] joka hylättiin 1600-luvulla nykyisen puukirkon valmistuttua.

Hallinnollisesti Hiittinen on kuulunut Kemiön pitäjään. Saarilla on ollut oma kappalainen 1600-luvusta lähtien, ja seurakunta ja kunta itsenäistyivät vuonna 1861. Hiittinen liitettiin Dragsfjärdiin 1969, joka puolestaan yhdistyi vuonna 2009 Kemiönsaaren kuntaan.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiittinen koostuu yli 2 000 saaresta ja luodosta.[6] Saariston pääsaaret ovat Rosala ja Hiittinen. Merenkulkulaitoksen yhteysalus M/S Aura liikennöi Kasnäsistä Rosalan saarelle, josta on tieyhteys Hiittisten kylään.

Saariston pohjoisimpiin saariin on siltayhteys Kemiöstä. Muita merkittäviä saaria, joilla on vakituista asutusta ovat muun muassa Högsåra, Biskopsö ja Vänö. Pääsaarten eteläpuolella saaristo harvenee ja kasvillisuus saarilla vähenee. Örö ja Bengtskär ovat näistä saarista tunnetuimmat.

Hiittisten suurimmat kylät ovat Hiittinen, Högsåra, Kasnäs ja Rosala, joista Rosala on väkiluvultaan suurin. Hiittisten kylässä seurakunnan kirkonkylä ja siellä sijaitsee monet tärkeät palvelut ja Hiittisten puukirkko.

Hiittisten VPK valittiin vuoden vapaapalokunnaksi vuonna 2008. Palokunnalla on sammutusauto ja miehistönkuljetusauto käytössään.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hiittisten väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Hiittisten väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 461
1890
  
1 579
1900
  
1 782
1910
  
1 801
1920
  
1 606
1930
  
1 433
1940
  
1 331
1950
  
1 134
1960
  
901
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c http://www.toti.eu.com/nordic.municipalities/kunta.asp?id=68
  2. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 34. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.
  3. Riimukivet – Rosalan viikinkikeskus
  4. Viikinkisaaret - Historia Rosalan viikinkikeskus. Viitattu 19.6.2014.
  5. Hiittinen Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.6.2014.
  6. Tervetuloa viikinkisaarille! Rosalan viikinkikeskus. Viitattu 19.6.2014.
  7. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]