Uudenkaupungin maalaiskunta
Sivulta puuttuu |
Nystads landskommun |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Uusikaupunki |
|
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Perustettu | 1869 |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat | Uusikaupunki Uudenkaupungin maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Uusikaupunki |
| Pinta-ala | 87,0 km² [1] (1963) |
| Väkiluku | 921 (1969) |
| – väestötiheys | 10,59 as/km² |
|
1 Ei vaakunaa |
|
Uudenkaupungin maalaiskunta (lyh. Uudenkaupungin mlk, ruots. Nystads landskommun) oli Varsinais-Suomessa sijainnut Suomen kunta. Kuntaan kuuluivat useimmat Uudenkaupungin edustalla olevat saaret sekä mantereen puolelta Vohdensaaren ja Sundholman alueet.[2][3]
Uudenkaupungin maalaiskunta oli pitkään väkiluvultaan pienin kunta, joka käytti nimessään sanaa maalaiskunta. [4]
Sisällysluettelo |
Väestö [muokkaa]
Väestö asui hajallaan laajalla alueella, jonka kaupunki jakoi kahtia pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Kaupunkiin maalaiskunta rajoittui etelässä Velluanjoen kohdalla ja pohjoisessa Hiun kohdalla. [2]
Kunnan tärkein teollisuudenala oli kiviteollisuus, jota harjoitettiin eritoten Lepäisissä. Myös laivanrakennusta harjoitettiin, mutta lähinnä vain omiin tarpeisiin. Kaupankäynti oli hyvin vähäistä, ja kuntalaiset menivät yleensä kaupungin puolelle tekemään ostoksia. Kirkossa maalaiskuntalaiset kävivät Uudessakaupungissa. [2]
Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi kaupungin puolella.[2] Kunta teki kaupungin ja Kalannin kanssa yhteistyötä monella saralla, esimerkiksi lääkäripalveluissa.[2] Uudenkaupungin maalaiskunnalla ei ollut omaa vahvistettua vaakunaa.
Historia [muokkaa]
Kun Uusikaupunki perustettiin, sen saaristo oli edelleen Kalannin seurakunnan alainen. Koska oli vaivalloista mennä asioimaan kirkkoon kauas sisämaahan asti, Turun piispa määräsi vuonna 1630 nämä alueet liitettäväksi Uudenkaupungin seurakuntaan. Alueesta tuli oma kuntansa vuonna 1869, kun Suomen paikallishallinto erotettiin kirkosta. [2][5]
Aluksi maalaiskunnan pinta-ala oli pienempi, mutta Sundholman alue liitettiin siihen Kalannista vuonna 1924. Asukkaat olivat ajaneet asiaa jo 1800-luvulta lähtien, mutta liitos toteutui vasta tuolloin. [2]
1950-luvulta lähtien laki alkoi vaatia kunnilta aiempaa enemmän erilaisia peruspalveluita, minkä seurauksena pieni kunta ei tullutkaan enää taloudellisesti toimeen. Uudet hankkeet kuten Velhonveden–Ruotsinveden makeavesiallas olivat liian suuria panostuksia kunnalle. Maalaiskunta kärsi lisäksi muuttotappiosta nuorten muuttaessa kaupunkiin. Lopulta Uudenkaupungin maalaiskunta liittyi 1. tammikuuta 1969 Uuteenkaupunkiin. [2]
Kylät [muokkaa]
Arvassalo, Haimio, Halola, Hiu, Kittamaa, Lepäinen, Lyökki, Oksalanpää, Perkko, Saarnisto, Salmi, Sundholma, Vaakua, Vohdensaari
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 16.1.2013.
- ↑ a b c d e f g h Paasio, Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uudenkaupungin kaupunki, 1973.
- ↑ Taloudellinen kartta Rauma–Uusikaupunki 1 : 100 000. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953–1955.
- ↑ Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 16.1.2013.
- ↑ Päivi Mikola: Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |
