Marttila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Marttila
S:t Mårtens
Marttila.vaakuna.svg Marttila.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.marttila.fi
Sijainti 60°35′05″N, 22°54′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Perustettu 1409
Kokonaispinta-ala 195,98 km²
303:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 195,27 km²
– sisävesi 0,71 km²
Väkiluku 2 001
291:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 10,25 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 23,2 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 19,25 %
267:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Juhani Tynjälä

Marttila (ruots. S:t Mårtens) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Marttilan naapurikunnat ovat Koski Tl, Loimaa, Paimio, Pöytyä, Salo ja Tarvasjoki.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nähtävyydet

Marttilan kirkon kellotorni
Marttilan kunnantalo. Rakennuksen edustalla on Arto Ali-Eskolan kunnan vaakunaan perustuva veistos.
Marttilan kotiseutumuseo vanhoissa lainamakasiineissa Hämeen Härkätien varrella
Hämeen Härkätie ja Paimionjoki Marttilan Prunkilassa

Marttilan halki kulkee Paimionjokea seuraillen Turusta Hämeenlinnaaan johtava Hämeen Härkätie. Sen varrella sijaitsee Antti Piimäsen suunnittelema, vuonna 1765 valmistunut Marttilan Pyhän Martin kirkko.[6] Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Hämeen Härkätien varressa sijaitsevat Marttilan taistelun muistomerkki, Kirkkomuseo ja Kotiseutumuseo. Marttilassa sijaitsevat myös Suomen viimeisen mestauksen muistomerkki ja Nostalgiamuseo.[7] Vuotuinen tapahtuma Marttilassa on konemusiikin festivaali Konemetsä.

[muokkaa] Luonnonympäristö

Marttilan kunnan läpi virtaa Somerolta alkunsa saava ja Paimioon päättyvä Paimionjoki. Sen varrella on muutama voimalaitospato, mutta se on myös suosittu kanoottireitti.[8] Marttilassa on myös Heikolan korven eräreitistö, joka on Varsinais-Suomen pisimpiä.[9]

[muokkaa] Liikenne

Marttilan kautta kulkevat Turusta Hämeenlinnaan vievä valtatie 10 ja sen kanssa risteävä, Aurasta Saloon johtava seututie 224. Paimionjokea sen pohjoisrannalla noudattelevat valtatien 10 eteläpuolella Hämeen härkätiehen kuuluvat yhdystiet 12307 ja 2264, joista jälkimmäinen kulkee Marttilan keskustaajaman läpi. Valtatieltä 10 Ollilan luona Karinaisten Kyröön johtaa yhdystie 2253.[10]

[muokkaa] Historiaa

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Marttilasta ovat vuodelta 1409.[11]

Historiantutkija Aulis Ojan mukaan Marttila on vanhoja Uskelan seurakunnasta syntyneitä kirkkopitäjiä[12]; esimerkiksi Mäntsälän kylään rakennettiin kirkko 1300-luvulla. Tällöin elettiin vielä katolista aikaa. Mäntsälän kirkko ehti olla paikallaan Paimionjoen varrella 1400-luvun lopulle, jolloin se valui maan­vyörymän mukana jokeen. Paikalla on joessa suvanto, jonka nimenä on "Kellolampi" – siihen kerrotaan upotetun kirkonkellot piiloon vainoojia.[13] Kellolammen keskellä oli ennen saari, joka nyttemmin on kasvanut kiinni rantaan ja erottuu niemenä.

Noin sata vuotta myöhemmin Mäntsälän kirkon paikkeilla käytiin Marttilan taistelu, jota on pidetty nuijasodan loppuhuipentumana. Taistelupaikan maaperästä on löydet­tykin taistelusta peräisin olevia esineitä[14], jotka ovat nähtävillä Suomen Kansallis­museossa. Edellä mainittu "Kellolampi" sijaitsee taistelupaikalle pystytetyn muistomerkin luota kohti joen rantaa.

Kirkon paikalle rakennettiin myöhemmin muistokappeli, joka säilyi paikallaan yli 300 vuotta.[15] Kappelista löydettiin sittemmin 1400-luvulta peräisin oleva muistolaatta, joka on edelleen kiinnitettynä Mäntsälän talon kivijalkaan.

Keskiajalla Marttilaan oli suunnitteilla kivikirkko, josta ehti valmistua vain sakaristo. Sittemmin tuhoutuneen Marttilan sakariston rauniot löytyivät vuonna 1937.[16]

Marttilan kappeliseurakuntia ovat aiemmin olleet sen nykyiset naapurikunnat Tarvasjoki ja Koski Tl sekä Karinainen[17], joka vuonna 2005 liitettiin Pöytyään.

[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt

Marttilassa toimii evankelisluterilainen Marttilan seurakunta[18]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[19]. Evankelisuus tuli paikkakunnalle Kaarle Isak Nordlundin ollessa siellä pitäjänapulaisena 1841-1853 ja sillä oli huomattava vaikutus paikkakunnan uskonnolliseen elämään. Vuonna 1908 perustettiin liikkeen paikallisosasto Marttilan nuorisoliitto ja sen rinnalle vuonna 1924 Marttilan yläpään nuorisoliitto. Kummankin toiminta oli niin aktiivista, että ne rakennuttivat omat rukoushuoneensa, yläpään nuorisoliitto 1929 Loven kylään ja alapään nuorisoliitto Vättilän kylään 1933.[20]

Muita luterilaisia kirkkokuntia edustaa Suomen vapaan evankelisluterilaisen seurakuntaliiton Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta[21].

[muokkaa] Kylät

Heikola, Hirvas, Huovaristo, Juutila, Karvela, Krouvi, Laurila, Lovi, Maunula, Mäntsälä, Ollila, Palainen, Pappila, Prunkila, Purhala, Rekoinen, Ruskolainen, Simala, Siutila, Tiipilä, Vättilä.

Paimionjoki jakaa kylät eteläisiin ja pohjoispuolen kyliin. Joen pohjoispuoleisia kyliä ovat Karvela, Juutila, Vättilä, Tiipilä, Pappila, Mäntsälä, Krouvi, Purhala, Huovaristo, Lovi, Ollila, Hirvas ja Siutila. Joen eteläpuolella ovat Laurila, Prunkila, Rekoinen, Heikola, Palainen, Ruskolainen, Simala ja Maunula.

[muokkaa] Kuuluisia marttilalaisia

[muokkaa] Lähteet

  • Oja, Aulis: ”Marttilan kirkkopitäjä”, Marttilan pitäjän historia. Forssa: Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Marttilan kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 20.6.2009.
  7. ↑ Muut nähtävyydet Marttilan kunta. Viitattu 20.6.2009.
  8. ↑ Luonto- ja virkistyskohteet Marttilan kunta. Viitattu 20.6.2009.
  9. ↑ Marttilan Korven eräreitistö Heikolan kyläseura. Viitattu 20.6.2009.
  10. ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010).
  11. ↑ Oja 1959: 51.
  12. ↑ Oja 1959: 55.
  13. ↑ Oja 1959: 72-75.
  14. ↑ Oja 1959: 255-257.
  15. ↑ Oja 1959: 75.
  16. ↑ Oja 1959: 75-77.
  17. ↑ Oja 1959: 269.
  18. ↑ Marttilan seurakunta Marttilan seurakunta. Viitattu 9.7.2011.
  19. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 9.7.2011.
  20. ↑ Oja 1959: 385.
  21. ↑ Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto. Viitattu 9.7.2011.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Karttoja

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat
Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa
Entiset kunnat
Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marttila&oldid=11059271
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä