Kaarina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Broom icon.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Linkki/linkit väestörekisterikeskuksen sivuille vanhentunut.
Tämä artikkeli kertoo Kaarinan kaupungista. Kaarina on myös suomalainen naisen nimi.
Kaarina
S:t Karins
Piikkiö.vaakuna.svg Kaarina.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti
www.kaarina.fi
Sijainti 60°24′25″N, 22°22′20″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1869
Kuntaliitokset Kuusisto (1946)
Piikkiö (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 151,35 km²
284:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 179,50 km²
300:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 150,35 km²
– sisävesi 1,00 km²
– meri 28,15 km²
Väkiluku 31 401
35:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 208,9 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 19,6 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 16,3 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 93,3 %
– ruotsinkielisiä 3,8 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 19,00 %
276:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Harri Virta
Kaarinan vaakuna vuoden 2008 loppuun asti.

Kaarina (ruots. S:t Karins) (entinen nimiselvennä Nummi[5]) on Suomen kaupunki. Kunnassa asuu 31 401 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 179,50 km2, josta 1,00 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 208,85 asukasta/km2.

Kaarinan rajanaapurit ovat Lieto, Parainen, Paimio, Sauvo ja Turku.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Pyhän Katariinan kirkko sijaitsee nykyään Turussa.

Varhaishistoria [muokkaa]

Kaarinan Ravattulassa Muikunvuorella on esihistoriallinen kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, jossa on polttokenttäkalmisto, kaksi uhrikiveä sekä rautakautinen röykkiöhauta. Keetterinmäellä on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, josta toisesta on löydetty kolmen vainajan poltetut luut.[6]

Kaarina-niminen alue Turun vieressä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1309.[7] Tuolloin Kaarina oli vielä pitäjä. Sen nimi johtuu pitäjän entisellä alueella sijaitsevasta Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko kuuluu nykyisin Turkuun, mutta Kaarinan vanha vaakuna esitti edelleen Pyhää Katariina Aleksandrialaista ja teilipyörää (eli katariinanpyörää).

Pitäjää kutsuttiin aluksi myös Nummeksi sen silloisen keskuskylän mukaisesti. Vaikka kirkon nimeen perustuva Kaarina vakiintui pitäjän nimeksi, Nummi säilyi vielä pitkään sen rinnalla. Vielä vuodelta 1916 on tieto, jonka mukaan kunnan kansanomainen nimi olisi Nummi. [8]

Kuusiston linna [muokkaa]

Kuusiston saarella sijaitsee 1300-luvulta peräisin olevan piispanlinnan rauniot, joista on vielä mahdollista tunnistaa, minkälaisessa linnoituksessa Suomen katolisen kirkon piispat olivat turvassa uskonpuhdistukseen asti. 1528 linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä.[9]

Kuusiston linnanraunioiden lähistöllä sijaitsee vuonna 1738 rakennettu Kuusiston kartano, joka toimi Turun jalkaväkirykmentin everstin virkatalona. Ennen kartanoa keskiajalla siinä oli Kuusiston latokartano, joka huolehti piispanlinnan maanviljelystä ja karjanhoidosta.[10] Nykyisin tiloissa toimii kartanon ja Kuusiston historiaa käsittelevä museo.

Historiallisia tapahtumia [muokkaa]

19. kesäkuuta 1808 ruotsalaisjoukot nousivat Kaarinan Lemunniemeen. 21. kesäkuuta 1808 Alkoi Suomen sota, koska Venäjä ylitti Suomen rajan saadakseen pakotettua Ruotsin liittymään yhteiseen kauppasaartoon Britanniaa kohtaan Ranskan aseman vahvistamiseksi. 200 vuotta sitten käydyn Lemun taistelun kunniaksi 14. kesäkuuta 2008 Kaarinaan julkistetaan taiteilija Heidi Limnellin tekemä muistomerkki.[11]

6. helmikuuta 1869 Kaarina julistettiin kunnaksi. Tätä vuotta pidetään Kaarinan virallisena perustamisvuotena.[7][12] Alkujaan Kaarina käsitti nykyisten alueidensa lisäksi pääosan nykyisin Turkuun kuuluvista, kantakaupungin ulkopuolisista Aurajoen etelä- tai itäpuolisista alueista.

Kaarinan puolella Littoisten kylässä sijaitsevassa vanhan rautatieasemarakennuksen seinässä on pitkään pidetty muistolaattaa sen kunniaksi, että V.I. Lenin pakeni Venäjältä ja jäi junasta pois Littoisissa vuonna 1907. Nykyisin muistolaatta on kiinnitetty suureen muistokiveen asemarakennuksen viereen.

Nyky-Kaarina [muokkaa]

Vuonna 1939 Pyhän Katariinan kirkkoa ympäröinyt Nummi liitettiin Turkuun. Tämä tapahtui Kaarinan omasta aloitteesta, koska Turun rajalla sijainneen työläiskaupunginosan ylläpito tuli kunnalle kalliiksi. Kaarina sai kuitenkin tälle käytännössä hyvitystä, kun Kaarinaan liitettiin vuonna 1946 Kuusiston kunta.[13] [14]

Littoinen oli vielä vuoden 1960 tienoilla Kaarinan suurin taajama, mutta sijaintinsa vuoksi se ei soveltunut uudeksi keskustaajamaksi. Niinpä Ylikylään rakennettiin kaupunkimainen keskusta. Tämän myötä kunnan painopiste siirtyi enemmän Paraisille vievän tien risteyksen seudulle. [14]

Vuonna 1993 Kaarina katsoi täyttävänsä kaupungilta vaadittavat edellytykset ja julisti itsensä kaupungiksi.[7]

17. joulukuuta 2007 Kaarinan ja Piikkiön kunnanvaltuustot pääsivät sopimukseen, jonka mukaan Piikkiö liitetään Kaarinaan. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Laajenevan kaupungin nimi pysyi Kaarinana, mutta vaakunaksi otettiin Piikkiön vaakuna.[15]

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kaarinan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 19 351
1985
  
 21 981
1990
  
 24 390
1995
  
 25 457
2000
  
 26 746
2005
  
 28 967
2010
  
 30 911
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Kaupunginosat [muokkaa]

  • Kantakaupungin suuralue
    • I Auranlaakso
    • II Littoinen
    • III Piispanristi
    • IV Kesämäki
    • V Keskusta
    • VI Voivala
  • Kuusiston suuralue
    • VII Kuusisto
  • Piikkiön suuralue
    • VIII Nunna
    • IX Hepojoki
    • X Piikkiön kirkonkylä
    • XI Makarla
    • XII Piikkiönlahti
    • XIII Heernummi
    • XIV Harvaluoto

Talous [muokkaa]

Elinkeinorakenne 2002*
 %-osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta
* ennakkotieto
Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kaupallinen ala Kuljetusala Liike-elämänpalvelut Muut palvelut Elinkeino tuntem.
Kaarina 0,8 % 20,9 % 6,1 % 15,7 % 7,4 % 15,2 % 33,0 % 0,9 %
Turun seutuk. 1,6 % 20,3 % 6,4 % 15,3 % 8,1 % 14,6 % 32,5 % 1,2 %
Lähde: Tilastokeskus[17]

Väestö [muokkaa]

Kerrostaloja Kaarinan keskustasta
Kaarinan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1950 6 054
1960 8 895
1970 10 064
1980 13 860
1990 18 213
2000 20 179
2005 21 943
2008 22 526
2009 30 403
Lähteinä Kaarinan Strategia 2004-2008,[18] Kaarinan väestö[19], Kaarinan Talousarvio 2008[20] ja Väestörekisterikeskus [21] [2]

Vuonna 2007 Kaarinan kotimainen ja ulkomainen nettomuutto oli 187 henkeä, mikä oli Varsinais-Suomen toiseksi suurin luku.[22]

1. tammikuuta 2009 yhdistyi Piikkiön kunta Kaarinaan kasvattaen asukkaiden määrän noin 22 000:sta 30 000:een asukkaaseen.

Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]

Kaarinassa toimivat evankelisluterilaiset Kaarinan seurakunta[23] ja Piikkiön seurakunta[24], jotka kuuluvat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään[25]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[26].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen Adventtikirkon Piikkiön adventtiseurakunta[27] ja Toivonlinnan adventtiseurakunta[28] sekä helluntaiherätykseen kuuluva Kaarinan Kotikirkko[29].

Urheilu [muokkaa]

Kaarinassa on monia urheiluseuroja. Piikkiön Palloseura (Pips), Piikkiön Karhu ja Piikkiön Kehitys.

Palloilulajit [muokkaa]

Kaarinassa on kaksi vuonna 1958 perustettua jalkapalloseuraa, Kaarinan keskustasta lähtöisin oleva Kaarinan Pojat ja kauselalainen Kaarinan Reipas. Kaarinan Pojat on pelannut pitkään jalkapallon toisessa divisioonassa. Seuran naisten edustusjoukkue pelaa ykkösdivisioonassa. Lisäksi Kaarinassa toimii vuonna 1976 perustettu juniorijalkapalloseura Kaarinan Nappulat.

Yleisseura Kaarinan URAssa (perustettiin 1932) pelattiin koripalloa vuodesta 1957 asti. Seuran koripallon edustusjoukkue yhdistyi Turun NMKY:n kanssa vuonna 2004 muodostaen nyttemmin toimintansa jo lopettaneen Aura Basketin.

Vuonna 2005 Kaarinan Uran koripallojaosto erosi omaksi erikoisseurakseen Ura Basket ry:ksi. Ura Basket ry on koripalloilun erikoisseura ja sen edustusjoukkue pelaa miesten I-divisioonassa. Ura Basket on suurin kaarinalaisista urheiluseuroista, harrastajamäärän ollessa yli 800 henkilöä.

Kaarinan salibandyseurana toimii West Coast Sheriffs, jolla on pelaajia aina ala-asteikäisistä naisten 1. divisioonassa pelaavaan joukkueeseen.

Littoisissa, Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla toimii puolestaan jo vuonna 1932 perustettu Littoisten Työväen Urheilijat. Vahvan jalkapallotoiminnan lisäksi seuralla on lentopallojoukkue ja hiihtojaosto.

Yleisurheilu [muokkaa]

Kaarinan Urheilijoiden puitteissa on mahdollistaa harrastaa ammuntaa, hiihtoa, erilaisia itämaisia taistelulajeja, kuntoilua, lentopalloa, salibandyä sekä soutamista.

Kulttuuri [muokkaa]

Oma nimikkokasvi ja -eläin [muokkaa]

Kaarinan nimikkokasvi keltavuokko
Kaarinan nimikkoeläin tikli

26. toukokuuta 1997 Kaarinan kaupunginvaltuusto nimesi Kaarina-seuran esityksestä nimikkokasviksi Kuusiston kartanon pihalla ja Kappelinmäen rinteessä esiintyvän keltavuokon (Anemone ranunculoides) ja nimikkoeläimeksi Kuusiston linnanraunioilla viihtyvän tiklin (Carduelis carduelis).

Kaarinan laulu [muokkaa]

Urho Sipponen on säveltänyt ja Emil Vihanto sanoittanut oman laulun Kaarinan kunnalle, jonka Turun Kaupunginorkesteri ja Varsinais-Suomen musiikkioppilaitoksen nuorisokuoro ovat molemmat erikseen äänittäneet vuonna 1980.[30]

Valtakunnallinen Runo-Kaarina -kilpailu [muokkaa]

Vuodesta 1994 asti on Kaarinassa järjestetty vuosittain valtakunnallinen Runo-Kaarina runokilpailu, joka on avoin kaikille esikoisrunoilijoille. Voittaja julkistetaan Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla ja Kaarinan kaupunki palkitsee voittajan kustantamalla hänen teoksensa ja suorittaa siitä tekijälle normaalin tekijänpalkkion.[31]

Nähtävyydet [muokkaa]

Kaarinan kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat Kuusiston kirkko, kartanomuseo ja Kuusiston linnan rauniot, Pukkilan kartanomuseo sekä Tuorlan planetaario. Lisäksi Kaarinan alueelta löytyy monta majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoavaa kartano- tai maaseutumatkailukohdetta. Historiallisista teistä Kaarinan kautta kulkevat sekä Uudellemaalle Suomenlahden rannikon läheisyydessä johtava Kuninkaantie että Aurajokea alkuosaltaan seuraileva, Hämeeseen vievä Hämeen Härkätie.

Kaarinan historiallisista kohteista Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat varsinaisen Kaarinan alueella Suuri rantatie[32], Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue[33]; Kuusistossa Bryggmanin huvilat[34], Kuusiston kirkkomaisema[35], Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano[36]; sekä Piikkiössä Piikkiön kirkko ja pappila[37], Tuorlan maatalousoppilaitos[38] ja Pukkilan kartano[39].

Kaarinan keskusta

Ystävyyskunnat [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ a b c Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  6. ↑ Harvinainen kalmisto löytyi Kaarinasta, viitattu 23.9.2010
  7. ↑ a b c Kaarina info 13.6.2007. Kaarinan kaupunki. Viitattu 29.1.2008.
  8. ↑ Suomalainen paikannimikirja, s. 294. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147. Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
  9. ↑ Kuusiston piispanlinna 13.9.2004. Museovirasto. Viitattu 24.5.2008.
  10. ↑ Kuusiston kartano 20.12.2007. Museovirasto. Viitattu 24.5.2008.
  11. ↑ Ruotsalaisten maihinnoususta 200 vuotta - Lemun taistelu saa muistomerkin kesäkuussa 6.5.2008. Kaarinan kaupunki. Viitattu 24.5.2008.
  12. ↑ Oy Botnia-Foto Ab: Kotiseutumme Kaarina 2004, s. 5. Vaasa: Botnia-Foto, 2004.
  13. ↑ Kuntajaon muutokset (pdf) 1.1.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 3.2.2008.
  14. ↑ a b Kaarina heräteltiin henkiin 20.9.2010. Turun Sanomat. Viitattu 20.9.2010.
  15. ↑ Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitos toteutuu 18.12.2007. Kaarinan kaupunki. Viitattu 29.1.2008.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  17. ↑ Kaarina-strategia 2004-2008 (pdf) 31.5.2004. Kaarinan kaupunki. Viitattu 24.5.2008.
  18. ↑ Kaarina-strategia 2004-2008 (pdf) 31.5.2004. Kaarinan kaupunki. Viitattu 24.5.2008.
  19. ↑ Kaarinan väkimäärä kasvaa tasaisesti 30.3.2007. Kaarinan kaupunki. Viitattu 25.5.2008.
  20. ↑ Kaarinan kaupunki talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2008 - 2010 (pdf) 25.2.2008. Kaarinan kaupunki. Viitattu 25.5.2008.
  21. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien askuluslukutiedot kuukausittain 25.2.2008. Kaarinan kaupunki. Viitattu 21.3.2009.
  22. ↑ Kaikki väestönmuutokset alueittain 1987 - 2007. Tilastokeskus
  23. ↑ Kaarinan seurakunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 24.1.2012.
  24. ↑ Piikkiön seurakunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 24.1.2012.
  25. ↑ Seurakunnat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 24.1.2012.
  26. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  27. ↑ Piikkiön adventtiseurakunta Piikkiön adventtiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  28. ↑ Suomenkieliset seurakunnat - Piikkiö Toivonlinna Suomen Adventtikirkko. Viitattu 24.1.2012.
  29. ↑ Kaarinan Kotikirkko Kaarinan Kotikirkko. Viitattu 24.1.2012.
  30. ↑ Oy Botnia-Foto Ab: Kotiseutumme Kaarina 2004. Vaasa: Botnia-Foto, 2004.
  31. ↑ Runo-Kaarina Kaarinan kaupunki. Viitattu 10.5.2008.
  32. ↑ Suuri Rantatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  33. ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  34. ↑ Bryggmain huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  35. ↑ Kuusiston Kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  36. ↑ Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  37. ↑ Piikkiön kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  38. ↑ Tuorlan maatalousoppilaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  39. ↑ Pukkilan kartanomuseo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarina.


Varsinais-Suomen maakunnan kunnat
Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa
Entiset kunnat
Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarina&oldid=13240900