Varissuo
| Varissuo | |
|---|---|
| Kråkkärret | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Varissuo korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Varissuo-Lauste |
| Väkiluku | 9 008[1] (2019) |
| Postinumero(t) | 20610 |
Varissuo (ruots. Kråkkärret) on kaupunginosa ja lähiö Turun itäosassa, Kaarinan rajalla vajaa seitsemän kilometriä, kuusi kilometriä linnuntietä, Turun keskustasta. Se on Turun nuorimpia lähiöitä. Varissuo on rakennettu pääosin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Vielä 1970-luvun alussa alue oli suota.[2][3]
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuon nimen alkuperästä ei Varissuo-Seuran mukaan ole varmuutta, mutta variksiin se ei välttämättä liity. Nimi on saattanut tulla paikallisesta suosta tai asuntotilasta. On myös mahdollista, että nimi perustuu vanhahtavaan vari-sanaan, joka on turkulainen väännös ruotsin kielen varm-sanasta. Kertoman mukaan alueen isot kivet säilyivät kesän jälkeen pitkään lämpiminä.[4] Varissuo-nimi on vanha paikallinen nimi, jolla on tarkoitettu Nummenkylän talojen yhteisliittymää. Vanhoissa asiakirjoissa nimi on esiintynyt muodossa Faris-suo, joka 1940-luvulla suomennettiin nykymuotoonsa.[5]
Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuolla sijaitsee yhdeksän taideteoksilla koristeltua sähkökaappia. Niitä on Turussa yhteensä noin 130. Kaappien koristelu maalauksilla alkoi juuri Varissuolta vuonna 2004, jolloin ne toteutti Minna Maija Lappalaisen ohjaama suomalais-senegalilainen Taf taf -projekti.[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuon alueelta tiloja omistaneet Turun evankelilais-luterilaiset seurakunnat laittoivat alueen kaavoituksen vireille 1960-luvun alussa. Jotta rakentaminen olisi ollut mahdollista, asemakaava-alueen piti olla pääosiltaan rakentajan hallussa. Kaupunki hankki alueelta tiloja haltuunsa, ja aloitti seurakuntien kanssa maanvaihto- ja asemakaavoitussopimusneuvottelut 1970–1971. Vuoden 1971 marraskuussa allekirjoitetun sopimuksen myötä kaupunki antoi alueelta 55 hehtaaria seurakunnille. Vastineeksi kaupunki sai 160 hehtaaria maata muualta Turusta, kuten Runosmäestä ja nykyisen ylioppilaskylän alueelta. [7]
Maanvaihto- ja asemakaavoitussopimuksessa alueen kooksi määriteltiin 135 hehtaaria. Seurakuntien omistukseen jäi 75 hehtaaria asuintontteja, kaupunki sai puistot, katumaat ja suurimman osan yleisten rakennusten tonteista.[7]
Asuinalueen suunnitteluksi julistettiin asemakaavakilpailu, johon jätettiin toukokuuhun 1972 mennessä 27 ehdotusta. Palkintoluokkaan niistä valittiin seitsemän, joista kolmen parhaan välillä järjestettiin jatkokilpailu. Parhaaksi valittiin artkkitehti Raimo Savolaisen työ ”720423”. Anja ja Raimo Savolaisen arkkitehtitoimiston laatima osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa 1974, ja asemakaava vahvistettiin sisäministeriössä helmikuussa 1976.[7] Asemakaava on ”kompaktikaupunki”-tyylinen, ja sen keskeinen ajatus on porrastetusti nousevista kerrostaloista muodostuvat suurkorttelit. Pysäköintiä varten jokaiseen kortteliin rakennettiin kaksikerroksinen pysäköintirakennus. Alueen keskusakselin läpi kulkee kävelyreitti päästä päähän. Kaavassa rakennuksilta edellytettiin ainutlaatuisuutta, mutta pääosin rakennukset ovat Turulle tyypillisiä talotyyppejä.[8]
Rakentaminen alkoi jo syksyllä 1975, ja ensimmäiset talot valmistuivat keväällä 1976 Hintsankujalle. Päätoiminen rakentaminen jatkui vuoteen 1987. Itäkeskuksen tornitalo valmistui 1988. Turun asuntotuotanto Oy:n ja seurakuntien tekemän sopimuksen mukaan tontit jaettiin perustettaville asunto- ja kiinteistöyhtiöille. Kuuden turkulaisen rakennusliikkeen kanssa tehtiin kehyssopimus, jossa rakennusliikkeet vastasivat asuintalojen rakentamisesta ja Taso puolestaan kunnallistekniikasta, puistoista ja yleisistä rakennuksista. Rakennusliikkeet olivat R. Järvinen Oy, Kivikartio Oy, Puolimatka Oy, Rakennus Oy, Ruola Oy ja Urakoitsijat Oy.[7]
Liikekeskustan rakennussuunnitelma valmistui 1977, mutta talouden laskusuhdanne viivästytti rakennustyön aloittamisen vuoteen 1980. Laskusuhdanne vaikutti myös siten, että Varissuolle rakennettiin suunniteltua enemmän vuokra- ja Arava-asuntoja. Alun perin tarkoitus oli, että noin puolet rakennuskannasta olisi ollut vapaarahoitteista. Seurauksena myös lapsiperheiden suhteellinen osuus oli kaavailtua suurempi. Alkuvuosien palvelut toteutettiin parakeilla. Vuonna 1979 alueelle valmistui terveyskeskus ja liikekeskus Itäkeskus vuonna 1981.[9]
Varissuon rakennussuunnitelmia alettiin kritisoida 1980-luvun alussa. Osa asukkaista vastusti liian tiheäksi kokemaansa kaavoitusta ja halusi alueelle enemmän viheralueita. Valtuusto päättikin vuonna 1982 jättää kaksi tonttia rakentamatta, ja myöhemmin korvauksena seurakunnille annettiin tontteja muualta.[10]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuon asukasluku oli 9 008 ihmistä vuonna 2019. Varissuon alueella puhutaan yli 60 eri kieltä.[11] Alueen väestöstä 52 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea vuonna 2019. 47% puhui suomea ja 1% ruotsia.[1] Postinumeroalueita tarkasteltaessa vain eräillä pääkaupunseudun postinumeroalueilla asui vuoden 2022 lopussa enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin Varissuolla, jonka postinumeroalueeseen kuuluu myös Pääskyvuori.[12]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2018 Varissuon ala-asteen koulujen ensimmäisten luokkien oppilaista lähes 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.[13] Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia. Asuinalueen toisessa koulussa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksena toimivassa ja valtio-omisteisessa Turun Normaalikoulussa, äidinkielen merkitystä korostetaan. Sen johdosta koulu haluaa tehdä oppilaiden vanhempien kanssa yhteistyötä.[14]
Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.[15] Koulun opettajat ovat olleet huolissaan, miten se vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen.[15] Koulussa ollaan tilanteessa, jossa suomen vertaisoppiminen jää pois, koska lapset eivät puhu keskenään suomea.[15] Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvien suomen kielen taito on taantunut maahanmuuttajaoppilaiden vaikutuksesta.[15] Samana syksynä koulussa on nähty myös uusi ilmiö: oppilaat puhuvat keskenään englantia, koska osaavat sitä paremmin.[15] Tuolloinen opetusministeri Li Andersson ilmaisi huolensa tilanteesta.[15] Myös koulun oppilaat haluaisivat, että koulussa olisi enemmän suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita.[15] Nykyisin luokissa voi olla 25 oppilaan joukossa vain kolme suomea äidinkielenään puhuvia.[15] Varissuolla on jo päiväkotiryhmiä, joissa ei ole ainuttakaan suomea äidinkielenään puhuvaa lasta.[16]
Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maahanmuuttajaväestön muutto Turkuun kohdistuu voimakkaiten Varissuolle, minkä takia lähiötä on kutsuttu maahanmuuttajien sisäänmuuttoalueeksi kaupungissa. Varissuolle hakeutumiseen vaikuttavat henkilökohtaiset kontaktit sekä alueen tunnettuus muualla Suomessa. Varissuo ei kuitenkaan ole pelkästään sisäänmuuttoalue, sillä monesti myös maahanmuuttajat hankkivat seuraavan asuntonsa Varissuolta: muut kuin suomenkieliset muuttavat selkeästi useammin alueen sisäisesti. Maahanmuuttajat pitävät Varissuon palvelutasosta, ja alueella on myös paljon etnisiä liikkeitä, maahanmuuttajayhdistyksiä ja uskonnollisia kokoontumistiloja. Monikulttuurisuuden lisääntymisen seurauksena suvaitsevaisuus on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa.[17]
Marko Juntusen vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Varissuolla kasvaneet maahanmuuttajanuoret kokevat toisiaan kohtaan voimakasta solidaarisuuden tunnetta, jota he kutsuvat ”vakkelaisuudeksi” Varissuon (”Vakke”) mukaan. Varissuolla on nuorisotalo, jossa eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat. Sen 230 jäsenestä alle kymmenen molemmat vanhemmat ovat Suomessa syntyneitä. Nuoret pitävät lähiötä turvallisena ja viihtyisänä alueena eivätkä koe sitä muukalaisvihamieliseksi. Vaikka julkisessa keskustelussa lähiön ongelmia korostetaan, nuorisotyöntekijät ja vartiointiliikkeiden edustajat ovat sanoneet alueen rauhoittuneen huomattavasti 1990-luvun lamavuosista.[13]
Työttömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuon työttömyysaste oli vuonna 2014 Turun kaupunginosista toiseksi suurin.[18] Poliisin mukaan alueen suurin huolenaihe on sosiaalinen syrjäytyminen. Varissuolla pitkään asuneistakaan kaikki eivät osaa asioida suomen kielellä.[19] Varissuolla 12 vuotta aluepoliisina toiminut Vesa Jauhiainen pyrkii kiertämään lähiön jokaisella työvuorollaan. Hän tekee yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, ja toimii Turun normaalikoulun rehtorin mukaan ”kasvatuskumppanina” pelkän kurin- ja järjestyksenpidon lisäksi. Varissuon positiivisten tulosten takia sisäministeriö haluaa tuoda Turun aluepoliisin mallin muuallekin Suomeen ennaltaehkäisevän työn kehittämiseksi.[20][19]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varissuolla alueen eri sektorien toimijat ovat tehneet jo pitkään aktiivista aluetyötä kaupunginosan kehittämiseksi. Turun lähiöistä Varissuolla on monipuolisimmat palvelut.[3] Varissuon liikekeskuksessa toimii päivittäistavarakauppoja, kirjasto, sosiaalitoimisto, Varissuon kirkko, nuorisotalo, kioski, ravintoloita, postin asiamiespiste, apteekki ja muita liikkeitä. Muita palveluita ovat kaksi peruskoulua, lukio, kuntorata, jalkapallokentät, tenniskentät ja jäähalli. Tosin Varissuon peruskoulu aiotaan sulkea kevätlukukauden 2023 päätteeksi.
Toisaalta pankkipalveluiden lisäksi Varissuolta on lakkautettu esimerkiksi Kelan toimipiste.[19]
Varissuolta pääsee useilla linja-autoyhteyksillä ydinkeskustaan alle puolessa tunnissa, arkipäivisin vuoroja on jopa alle kymmenen minuutin välein. Vuodesta 2012 on julkisesti keskusteltu raitiovaunu- tai kevytrautatieyhteyden rakentamisesta Varissuolle.
Majanummen koulu suljettiin 2000-luvun alussa homevaurioiden vuoksi, mutta se otettiin taas käyttöön monitoimitalona vuonna 2005.[21][22]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015 (pdf) 2016. Turun kaupungin konsernihallinto. Viitattu 11.8.2016.
- Laitinen, Marjukka & Rasinkangas, Jarkko (toim.): Varissuon 30 vuotta – tavoitteista todeksi. Kirja-Aurora, 2006. ISBN 951-29-3015-3.
- Kauppi, Sanna: ”Tuliko Varissuosta hyvä lähiö?”. s.15–61.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiMTZlZWY2NTItOGM4Yy00MTlhLTk5YTAtNzRlNWNiZDMzNTU2IiwidCI6IjZjNWUyYzhhLWQzZjAtNGEwYi05NjU4LTQyNTAyYzczZTE3YiIsImMiOjl9
- ↑ Varissuo-tietolaatikko (Arkistoitu linkki) Turun Sanomat. TS-Yhtymä. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 9.9.2016.
- ↑ a b Miettunen, Sari: Varissuo, kirosanasta normilähiöksi Turun Sanomat. 16.11.2009. Arkistoitu 4.2.2016. Viitattu 11.8.2016.
- ↑ Vilen, Janica: Varissuo-Seuran puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kavén muistelee 40-vuotiaan Varissuon alkuaikoja Turun Seutusanomat. 20.1.2016. Viitattu 3.9.2016.
- ↑ Varissuon historiaa Varissuo-Seura Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Turku Energian ympäristötaideteokset kaunistavat katukuvaa Turku Energia. Viitattu 26.10.2018.
- ↑ a b c d Kauppi, s. 20–22
- ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 242. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-55-0.
- ↑ Kauppi, s. 27
- ↑ Kauppi, s. 28−29
- ↑ Millainen päivä on Varissuon terveysasemalla, Turun monikulttuurisimmassa lähiössä? turku.fi.
- ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ a b Juntunen, Marko: Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa (s. 76-77) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 30.8.2016. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 2.9.2016.
- ↑ Turun Varissuolla panostetaan maahanmuuttajaoppilaisiin mtv3.fi.
- ↑ a b c d e f g h Opetusministeri Li Andersson vieraili monikulttuurisessa Varissuon koulussa – oppilaat toivoivat suomenkielisiä kavereita ja lisää aikuisia Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Maahanmuutto | Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia lähiöitä, ja tuore kirja kertoo, että sen asukkaat suojautuvat rasismilta rajun huumorin avulla: ”Tässä on tulevia terroristeja!” Helsingin Sanomat. 10.8.2020. Viitattu 11.8.2020.
- ↑ Rasinkangas, Jarkko: Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa (pdf) Tutkimuskatsauksia 3/2014. Turun kaupunki. Viitattu 3.9.2016.
- ↑ Työttömyysasteet Turun pienalueilla joulukuussa 2014 äidinkielen mukaan Turun kaupunki. Viitattu 11.9.2016.
- ↑ a b c Ristola, Petra: Lisää poliiseja suuriin lähiöihin? – Seurasimme aluepoliisin työpäivää Turun Varissuolla: "Tämä on yhteisö, jota voisi verrata entisaikojen kylään" Yle Uutiset. 27.9.2018. Viitattu 27.9.2018.
- ↑ Ristola, Petra: Ongelmien ehkäisy ennalta on tuottanut hyviä tuloksia Varissuon monikulttuurisessa lähiössä – mallia halutaan hyödyntää muuallakin Yle Uutiset. 10.8.2018. Viitattu 10.10.2018.
- ↑ Turun kaupungin tilinpäätös 2004 (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 12.10.2015.
- ↑ Varissuo-Littoinen elämyksellinen liikkumis- ja palvelukartta (pdf) Varsinais-Suomen Liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.10.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varissuo Wikimedia Commonsissa
- Turun karttapalvelu: Varissuo (turku.fi)