Rymättylä

Rymättylä Rimito
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Naantali
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°22′35″N, 21°56′30″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Perustettu	1869
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Merimasku Naantali Velkua Rymättylä
– syntynyt kunta	Naantali
Pinta-ala	334,71 km²  (1.1.2008)
– maa	148,35 km²
– sisävesi	2,74 km²
– meri	183,62 km²
Väkiluku	2 165   (31.12.2008)
– väestötiheys	14,59 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	19,6 %
– 15–64-v.	64,5 %
– yli 64-v.	15,9 %

Rymättylän saaristoon kuuluu satoja saaria. Yksi suurimmista on kuvassa näkyvä Rymättylän eteläosassa sijaitseva Aaslaluoto.

Rymättylä (ruots. Rimito) on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Siihen kuului suurin osa Otavan saaresta sekä joukko pienempiä saaria Turun saaristossa. Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi säilyi ennallaan, ja asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.

Rymättylän naapurikunnat olivat Korppoo, Merimasku, Naantali, Nauvo, Parainen, Turku ja Velkua.

Merkittäviä elinkeinoja Rymättylässä on varhaisperunan viljelyn lisäksi myös sillituotteiden valmistus, jota tehdään Boyfoodin tehtaalla Röölän kylässä ja pienveneiden valmistus Rymättylän kirkonkylällä Terhi Oy:n tehtaalla.

Rymättylä oli tunnettu talvinuotan vedostaan aiemmin, mutta nykyään ammattikalastuksen merkitys on pienentynyt huomattavasti. Kunnassa on kuitenkin useita kalanviljelylaitoksia.

Historia

Rymättylän-Merimaskun maamies- ja kalastajaseura perustettiin vuonna 1897. Toiminta oli alkuvuosista lähtien vilkasta, vaikka pitkät etäisyydet haittasivat toimintaa. Osittain tämän takia merimaskulaiset erosivat seurasta ja perustivat oman maamiesseuran vuonna 1918. Alkuaikoina tärkein toiminta oli hevosjalostus, toinen tärkeä asia maanviljelyksen koneellistuminen ja siihen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen.

Suomen käymään toiseen maailmansotaan liittynyt Moskovan rauhansopimus pakotti asukkaat muuttamaan pois Suomenlahden ulkosaarilta niiden tultua luovutetuksi Neuvostoliitolle maaliskuussa 1940. Seiskarin saaresta joutui lähtemään noin 700 ihmistä, ja heistä suurin osa sijoitettiin lounaissaaristoon, Rymättylään, Merimaskuun ja Kustaviin. Rymättylään muutti kymmensiä perheitä. Seiskarilaisten lisäksi Rymättylään muutti muun muassa Koivistolaisia, joista kymmenen perhettä osti kokonaisen Pakinaisten saaren. Sota-aikana Rymättylässä oli kuusi kansakoulua. Evakkoon saapuneet ihmiset hankkivat elantonsa kalastamalla ja siihen aikaan Rymättylässä oli yhdeksän suurta nuottakuntaa. Sodan päätyttyä suurin osa evakoista muutti lähemmäs kotiseutujaan ja vain pieni osa heistä jäi asumaan sijoituspaikalleen.

Elinkeinot

• kalateollisuus – Boyfood
• veneteollisuus – Terhi
• huonekaluteollisuus – Bistro-Tuote
• uusiomuovihuonekaluteollisuus Tonester
• sähkötekninen teollisuus Kine Robot Solutions

Matkailu

Rymättylän kautta kulkee Saariston rengastie.

Rymättylän saaristoon kuuluu noin 400 saarta. Rymättylän pääsaarella Otavalla sijaitsee Rymättylän kirkko, joka on todennäköisesti 1510-luvulla rakennettu kivikirkko. Rymättylän Röölä on maankuulun Saukko-sillilaivaston kotisatama. Merenkulkulaitoksen yhteysalus M/S Kaidalla, jonka kotisatama on Haapalassa, pääsee tutustumaan Rymättylän ulkosaaristoon, kuten Turun kaupungin omistamaan ulkoilualueeseen Maisaareen, Ruotsalaiseen, Pakinaisiin, Pähkinäisiin, Korvenmaahan ja Samsaareen, sekä Paraisilla sijaitseviin Ahvensaareen, Maskinnamoon ja Houtsalaan.

• Rymättylän kirkko – yksilaivainen pitkäkirkko.
• Maskulaisten kotiseutumuseo – esittelee saaristolaisasutusta, kalastus- ja eränkäyntivälineitä; ympäristössä muita vanhoja rakennuksia.
• Nuotanvetäjäpatsas – taiteilija Raimo Äijälän tekemä patsas vuodelta 1977 sijaitsee kunnantalon mäellä.
• Veteraanipatsas – seppämestari Renny Terän 1992 veistämä patsas kunnantalon mäellä.
• Karhuvuoren ilmavalvontatorni
• Herrankukkaro - ryhmille tarkoitettu matkailukohde, joka on rakentunut vanhan kalastajatilan ympärille.

Kyliä

Rymättylän kyliä ovat Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivanen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Poikko, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röölä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen ja Äijälä.

Poikon kylässä sijaitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kurssi- ja leirikeskus Kunstenniemi.

Tunnettuja rymättyläläisiä

• Tapio Laakso, jääkiekkoilija
• Zefanias Suutarla (1834–1908), talonpoika ja valtiopäivämies

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rymättylä Wikimedia Commonsissa

Varsinais-Suomen maakunnan kunnat

Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Parainen - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa

Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne