Paimio
|
Pemar |
|
|---|---|
|
vaakuna |
sijainti |
| www.paimio.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Perustettu | 1997 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 240,05 km² 268:nneksi suurin 2010 |
| Kokonaispinta-ala | 242,28 km² 293:nneksi suurin 2010 [1] |
| – maa | 238,38 km² |
| – sisävesi | 1,67 km² |
| – meri | 2,23 km² |
| Väkiluku | 10 398 102:nneksi suurin 31.7.2010 [2] |
| – väestötiheys | 43,62 as/km² (31.7.2010) |
| Ikäjakauma | 2009 [3] |
| – 0–14-v. | 18,0 % |
| – 15–64-v. | 66,5 % |
| – yli 64-v. | 15,5 % |
| Äidinkieli | 2009 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – muut | 0,9 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 183:nneksi suurin 2010 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Jari Jussinmäki |
Paimio (ruots. Pemar) on Suomen kaupunki (vuodesta 1997), joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Se sijaitsee suhteellisen tarkkaan Turun ja Salon puolivälissä, Valtatie 1:n varrella.
Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo, Sauvo ja Tarvasjoki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nähtävyydet
Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion sairaala, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi[6] ja on nimetty myös Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Paimiossa ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.[7] Lisäksi Paimionjokilaakso Paimiosta Tarvasjoelle on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.[8]
Paimiossa on kaksi kirkkoa, Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä.
Paimion alueella on kaksi yhä toimivaa voimalaitosta, Juntolan ja Askalan voimalaitokset.[6] Näistä Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Paimiossa toimivat myös elokuvateatteri Paimion Kino ja Paimion sähkömuseo.[9]
[muokkaa] Tapahtumia
Viva Vista on koko perheen kaupunkitapahtuma Paimiossa. Tapahtuma järjestetään perinteisesti kesäkuussa.
[muokkaa] Elinkeinot
Palvelualat ovat merkittävimpiä elinkeinoja paimiolaisille. Niiden osuus on 62 prosenttia teollisuuden ja rakentamisen ollessa 32 prosenttia sekä maa- ja metsätalouden 6 prosenttia.
Paimioon avattiin vastaanottokeskus marraskuussa 2009.[10]
[muokkaa] Historia
Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa.[11]
Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore)-suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on Paimion kunnan vaakuna, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään (nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.
Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.
[muokkaa] Vapaa-aika
Liikuntamahdollisuuksia Paimiossa tarjoavat muiden muassa seuraavat kohteet:
- Varasvuoren hyppyrimäet (K-58, K-29, K-15 sekä K-8)
- Paimion Urheilupuisto (400m juoksurata + nurmikenttä, KHT Soikka tekonurmi, tenniskentät, jäähalli OP-Areena, valaistut hiihtoladut/pururadat)
- Hiihtoputki Paippi
- Salibandy Center
- Taekwondo Center
- Uimahalli Solina
- Peimarin keilahalli
- Vista Wellness- hyvinvointikeskus
- Ankkalampi
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
- Audru (Viro)
- Ljungby (Ruotsi)
- Terijoki (Venäjä)
- Tølløse (Tanska)[12]
- Ås (Norja)
- Öckerö (Ruotsi) [13] [14]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
- ↑ Kuntien asukasluvut kuukausittain aakkosjärjestyksessä 31.7.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 13.8.2010.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2009. Tilastokeskus: demography. Viitattu 3.7.2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2009. Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2010.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2010 24.11.2009. Verohallinto. Viitattu 9.1.2010.
- ↑ 6,0 6,1 Paimion kaupunki
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2010.
- ↑ Paimionjokilaakso Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 7.2.2010.
- ↑ Paimion sähkömuseo Paimion kaupunki. Viitattu 7.2.2010.
- ↑ Paimion vastaanottokeskus avautui, Kunnallislehti, 17.11.2009
- ↑ Paimiosta löytyi 3 000 vuotta vanha pronssikirves
- ↑ http://tollose.tollosenet.dk/
- ↑ http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Paimio/
- ↑ http://213.138.147.170/netcomm/mainframes.asp?article=949&language=FI
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Aura - Kaarina - Kemiönsaari - Koski Tl - Kustavi - Laitila - Lieto - Loimaa - Länsi-Turunmaa - Marttila - Masku - Mynämäki - Naantali - Nousiainen - Oripää - Paimio - Pyhäranta - Pöytyä - Raisio - Rusko - Salo - Sauvo - Somero - Taivassalo - Tarvasjoki - Turku - Uusikaupunki - Vehmaa |
| Entiset kunnat Alastaro - Angelniemi - Askainen - Dragsfjärd - Halikko - Hiittinen - Houtskari - Iniö - Kakskerta - Kalanti - Karinainen - Karjala - Karuna - Kemiö - Kiikala - Kisko - Korppoo - Kuusisto - Kuusjoki - Lemu - Loimaan kunta - Lokalahti - Maaria - Mellilä - Merimasku - Metsämaa - Mietoinen - Muurla - Naantalin mlk - Nauvo - Paattinen - Parainen - Paraisten mlk - Perniö - Pertteli - Piikkiö - Pyhämaa - Rymättylä - Somerniemi - Suomusjärvi - Särkisalo - Uskela - Uudenkaupungin mlk - Vahto - Velkua - Västanfjärd - Yläne |