Paimio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paimio
Pemar
Paimio vaakuna.svg Paimio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.paimio.fi
Sijainti 60°27′25″N, 22°41′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Perustettu 1325[1][2]
(kaupungiksi 1997)
Pinta-ala ilman merialueita 240,03 km²
256:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 242,26 km²
278:nneksi suurin 2014 [3]
– maa 238,36 km²
– sisävesi 1,67 km²
– meri 2,23 km²
Väkiluku 10 619
97:nneksi suurin 30.4.2014 [4]
– väestötiheys 44,55 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [5]
– 0–14-v. 18,8 %
– 15–64-v. 63,3 %
– yli 64-v. 17,8 %
Äidinkieli 2012 [5]
suomenkielisiä 97,7 %
ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [6]
Työttömyysaste 6,5 % (2013) [7]
Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[8]
Kokoomus
Keskusta
SDP
PS
KD
Vasemmistoliitto
Vihreät

10
9
8
2
2
2
2
Paimion maaseutua talvella kuvattuna Varasvuoren suurimman hyppyrimäen tornista.

Paimio (ruots. Pemar) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun ja Salon puolivälissä Valtatie 1:n varrella. Kaupunkinimityksen Paimio otti käyttöönsä 1997. Paimion naapurikunnat ovat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo, Sauvo ja Tarvasjoki.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimion läpi virtaavaa Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Joki laskee Paimionlahteen, joka on kapea, pitkä ja syvälle sisämaahan ulottuva merenlahti.[9] Lahden perukka eli pohjoisosa johon Paimionjoki laskee on Natura 2000 -aluetta 221 hehtaarin laajuudelta ja se kuuluu siihen lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena. Valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelmassa Paimionlahti on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.[10] Paimionlahti on ruovikoitunut, mutta umpeenkasvavia rantaniittyjä löytyy vielä. Lahtea ympäröivät metsäsaarekkeet ja laajat pellot. Lahdella on runsas pesimälinnusto ja se on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue.[9]

Paimionjoen alaosan varrella Paimion keskustan pohjoispuolella sijaitsee Paimionjokilaakso, joka on lounaisen viljelyseudun jokilaakso. Paimionjokilaakso on 156 hehtaarin natura 2000 -alue ja se muodostaa ydinosan Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.[11] Jokilaakso on noin seitsemän kilometriä pitkä ja siihen kuuluu myös Askalan vesivoimalaitos eli Askalankoski.[12] Laaksossa on edustavia rinneniittyjä, joista tärkeimmät sijaitsevat Askalan voimalaitoksen kohdalla kummallakin puolella jokea. Paimionjokilaakso otettiin aikoinaan viljelyskäyttöön ja kasvillisuuteen onkin vaikuttanut suuresti pitkään jatkunut laidunnus. Laidunnuksen ansiosta esimerkiksi kuusi ei ole päässyt leviämään, vaan maisema on pysynyt avoimena. Laidunnus alueella loppui kuitenkin 1950-luvulla jolloin alue alkoi kasvamaan umpeen. 1990-luvun alussa alueella aloitettiin hoitotoimenpiteet. Paimionjokilaakson viljelysmaisema on suomen vanhimpia kulttuurimaisemia.[11][12]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimiossa on vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen Paimion sairaala, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi[13] ja on nimetty myös Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Muita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Paimiossa ovat Paimion kirkko ja vanha pappila, Paimion rautatieasema, Suuri Rantatie sekä Wiksbergin kartano.[14]

Paimiossa on kaksi kirkkoa, Pyhän Mikaelin kirkko keskustassa ja Pyhän Jaakobin kirkko Paimionlahden rannalla Hevonpäässä.

Paimion alueella on kaksi yhä toimivaa voimalaitosta, Juntolan ja Askalan voimalaitokset.[13] Näistä Askalankoski on ympäristöyhdistyksen ylläpitämä kulttuuri- ja luontokohde perinnemaisemineen. Paimiossa toimivat myös elokuvateatteri Paimion Kino ja Paimion sähkömuseo.[15]

Kalevalla, Paimiossa on myös Metsäkoulu.lähde?

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viva Vista on koko perheen kaupunkitapahtuma Paimiossa. Tapahtuma järjestetään perinteisesti kesäkuussa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimioon avattiin vastaanottokeskus marraskuussa 2009, mutta se suljettiin vuonna 2012[16]

Entisessä Hotelli valtatie 1:n majoitusrakennuksessa on kuvattu pätkä Reijo Mäen romaaniin perustuvasta elokuvasta Vares – yksityisetsivä (2004).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimiosta tunnetaan suuri määrä pronssi- ja rautakauden muinaisjäännöksiä. Vuonna 2009 uutisoitiin maanlaajuisesti Paimiosta löydetystä 3 500 vuotta vanhasta pronssikirveestä, jota säilytetään Paimion kotiseutumuseossa.[17]

Keskiajalla alueella vaikuttivat muun muassa Pora (Spore)-suku, jonka oletettu napakairaa esittävä sukuvaakuna on antanut aiheen Paimion kaupungin vaakunalle, ja Jägerhorn af Spurila -suku. Paimiossa oli jo keskiajalla monta kartanoa, muun muassa Hevonpään (nykyään Viksberg) ja Spurilan kartanot.

Askalankoskella on ollut 1930-luvulta asti vesivoimala. Sähkö on myös yksi Paimion suurista teollisuudenaloista ja paikkakunnalla on ollut sähköalan jakelu-, tehdas- ja asennuslaitoksia. Turun ja Helsingin väliset junat ovat aiemmin pysähtyneet Paimiossa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Paimion väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 366
1985
  
9 020
1990
  
9 614
1995
  
9 832
2000
  
9 815
2005
  
9 876
2010
  
10 402
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimiossa toimii evankelisluterilainen Paimion seurakunta[19]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[20].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Suomen Helluntaikirkon jäsenseurakunta Paimion Asemaseurakunta. Paimiossa on myös Jehovan todistajien valtakunnansali. [21]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntamahdollisuuksia Paimiossa tarjoavat muiden muassa seuraavat kohteet:

  • Varasvuoren hyppyrimäet (K-58, K-29, K-15 sekä K-8)
  • Paimion Urheilupuisto (400m juoksurata + nurmikenttä, KHT Soikka tekonurmi, tenniskentät, jäähalli OP-Areena, valaistut hiihtoladut/pururadat)
  • Taekwondo Center
  • Uimahalli Solina
  • Vista Wellness- hyvinvointikeskus
  • Ankkalampi
  • Hiekkahelmi
  • Kartingrata
  • Motocrossrata

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia paimiolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pemar (Uppslagsverket Finland)
  2. Paimio (Pemar) (Biografiakeskus)
  3. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  4. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  5. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  7. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  8. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  9. a b Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: ”Luku 4. Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa: Paimionlahti”, Suomen 100: Lintukohteet, s. 51. Karttakeskus Oy, 2011. ISBN 978-951-593-438-3.
  10. VELHO: Paimionlahti ymparisto.fi. 27.1.2012. Varsinais-Suomen ELY. Viitattu 10.3.2012.
  11. a b Natura 2000 -alueet: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 14.8.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014.
  12. a b VELHO: Paimionjokilaakso ymparisto.fi. 18.10.2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.1.2014. (suomeksi) (ruotsiksi)
  13. a b Paimion kaupunki
  14. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto. Viitattu 31.1.2010.
  15. Paimion sähkömuseo Paimion kaupunki. Viitattu 7.2.2010.
  16. Paimion vastaanottokeskus avautui, Kunnallislehti, 17.11.2009
  17. Paimiosta löytyi 3 000 vuotta vanha pronssikirves
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  19. Paimion seurakunta Paimion seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  20. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  21. AsemaSeurakunta AsemaSeurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  22. http://tollose.tollosenet.dk/
  23. http://www.kaupunkiopas.com/kaupunki/Paimio/
  24. http://213.138.147.170/netcomm/mainframes.asp?article=949&language=FI

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]