Ammunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tuliaseilla harjoitettavaa urheilua. Ammunta tarkoittaa myös joidenkin sorkkaeläinten, lähinnä naudan, ääntelyä.
Kilpa-ampuja tähtää ilmakiväärillä.

Ammunta (rinnakkaisnimenä ampumaurheilu tai joskus myös ampuminen) on yleisnimitys joukolle kilpaurheilulajeja, joissa on tarkoitus lajikohtaisten sääntöjen puitteissa ampuma-aseella ampumalla osua ennalta määriteltyyn maaliin tai maaleihin. Paremmuuden voi ratkaista osumien tarkkuus, lukumäärä, niihin käytetty aika tai näiden eri yhdistelmät. Kaikissa ampumalajeissa on tarkat määräykset käytettävien aseiden ja varusteiden suhteen sekä tiukat turvallisuusmääräykset.

Ampumalajit voidaan jaotella seuraavasti:

(Olympiakisojen ampumalajit sisältyvät pistoolin, kiväärin ja haulikon lajiryhmään. Riistamaalilajit (ns. olympiakivääri) esiintyivät olympialaisissa viimeisen kerran Ateenan kisoissa 2004)

Ammunta kuuluu osana myös ampumahiihtoon ja -juoksuun, nykyaikaiseen viisiotteluun sekä moniin sotilasmoniotteluihin. Lisäksi se on kiinteä osa sotilas- ja poliisikoulutusta sekä vähäisessä määrin myös vartijakoulutusta.

Ampumaurheilu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ammuntaa voi harrastaa ampuma- ja metsästysseuroissa sekä reserviläisjärjestöissä. Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu 312 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 34 000 jäsentä; näistä aktiiviharrastajia on noin 15 000. Ampumaratoja on Suomessa yli 2 000. Suomessa ruutiaseen hankinta ja omistaminen edellyttää aina poliisiviranomaisen myöntämää aseen hallussapitolupaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]