Paintball

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paintball -pelaajia

Paintball eli värikuulapeli on urheilulaji. Paintballissa käytetään merkkainta, jolla ammutaan värikuulia. Vastustajat pyritään eliminoimaan pelistä merkkaamalla heidät värikuulan osumalla.

Paintball voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

  • speedball joka tarkoittaa sup-air -kentillä pelattavaa turnausmuotoista peliä
  • woodsball joka on metsäkentällä pelattavaa peliä.

Peliformaatteja on useita: juonellisia eli niinsanottuja skenaariopelejä, erilaisia lipunryöstöpelejä, kilpailumuoto/turnauksia. Jokaisessa pelaajat joutuvat juoksemaan, liikkumaan ja väistelemään pysyäkseen merkkaamattomana, samalla kun tarkoituksena on joko suorittaa pelin tavoite tai merkitä vastustajan pelaajat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paintball sai alkunsa 1970-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset värikuulamerkkaimet. Merkkaimet oli suunniteltu metsureiden ja karjankasvattajien avuksi puiden ja eläimien merkkaamiseen. Ensimmäinen paintballissa käytetty merkkain oli James Halen keksimä sekä kehittämä.

Ensimmäinen paintball-peli syntyi vuonna 1981, jolloin Hayes Noel ja Charles Gaines ideoivat miten pystyttäisiin mittaamaan kenellä on paras taistelutilanteessa tarvittava hiiviskely- ja paineensietokyky sekä tiukassa paikassa tarvittava kylmähermoisuus. Heidän kaverinsa George Butler näki eräässä maatalouslehdessä Nelspot 007 -merkkaimen mainoksen ja kolmikko päätti heti, että näillä pystytään mittaamaan erilaisten ihmisten selviytymiskykyä.

Suomen paintball saavutti 80-luvun puolessa välissä, jolloin 12 gramman hiilidioksidikapseleilla toimivia merkkaimia tuotiin Suomeen ulkomailta. Ensimmäinen suomenmestaruus (Survival Game -nimen alla) ratkottiin vuonna 1988 Imatralla 15-henkisin joukkuein. Turnauksen voitti Jyväskylän joukkue, joka voitti loppuottelussa Helsingin joukkueen.

Nykyaikainen kilpapaintball[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikainen kilpapaintball poikkeaa voimakkaasti metsäpeleistä, vaikka kisapuolenkin juuret ovat alun perin olleet myös metsäkentillä. Turnausmuotoinen pelaaminen on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti ja nyt voidaankin puhua urheilulajista.

Nykyisin lähes kaikki turnaukset järjestetään tasaisella nurmella, jolle kootaan yleensä ilmatäytteisistä suojista (ns. Sup Air) erimuotoisia kenttiä. Kenttien koko on myös pienentynyt kovasti, nykyisin normaalia on että käytännössä kaikista suojista voi ampua kaikkiin suojiin etäisyyden puolesta, eli kentällä ei ole "rauhallisia" paikkoja lainkaan.

Ulkoisista eroista huolimatta pelin perusidea on kuitenkin sama, eli vastustajat pyritään poistamaan pelistä eliminoimalla heidät siten että osuneesta värikuulasta jää jälki. Tämän lisäksi käytetään myös edelleen lippuja, vaikkakin niiden pelillinen merkitys on pienentynyt huomattavasti. Kisapeleissä lippuihin kosketaan harvoin, ellei kaikkia vastustajia ole jo saatu ulos kentältä, jolloin ottelu on käytännössä ratkennut.

Kisoissa pelit ovat huomattavasti nopeatempoisempia kuin harrastepuolella, esimerkiksi SM-liigassa yhden erän pituus on yleensä vain muutamia minuutteja.

Vuoden 2008 alusta alkaen SM-liiga ja 1. ja 2. divisioonan ottelut on pelattu ns. X-Ball monieräformaatilla. Aikaisemmin käytössä olleesta yhden erän ottelusta on siirrytty viiden minuutin ajalla ja kolmen pisteen rajoittamaan monieräotteluun.

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkkaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkkain eli värikuula-ase toimii joko paineilmalla tai hiilidioksidilla. Varhaisimmat merkkaimet, joilla lajia USA:ssa pelattiin, oli tarkoitettu puiden ja lehmien merkaamiseen, kunnes maajussit alkoivat pelata toisiaan vastaan. Nykyiset merkkaimet ovat erityisesti lajia varten suunniteltuja, ja markkinoilla on runsaasti merkkejä ja malleja.

Merkkaimet jakaantuvat pumpputoimisiin, mekaanisiin puoliautomaatteihin ja sähkötoimisiin.

Pumppumerkkaimissa latausliike suoritetaan erillisellä kahvalla jonka jälkeen merkkain on valmis laukaistavaksi. Ensimmäiset merkkaimet olivat pumpputoimisia mutta ne vähenivät paljon puoliautomaattien tullessa kentille. Nykyisin pumpputoimiset merkkaimet ovat tulossa taas kentille, erityisesti metsäpeleissä niitä näkee.

Mekaaniset puoliautomaatit lataavat itsensä laukaisun jälkeen ja ovat sen jälkeen uudelleen laukaistavissa.

Elektropneumaattisissa laukaisu tapahtuu sähköllä toimivan pneumaattisen solenoidin avulla. Koska elektroniikka ohjaa toimintaa, voidaan laukaisuun lisätä erilaisia toimintoja, kuten kauden 2009 alkaessa kilpailuissa käytössä oleva 10 bps (balls per second, palloa sekunnissa) katto. Edellisenä vuonna se oli vielä 12 bps.

Kilpailuissa käytettävistä merkkaimista käytännössä kaikki ovat elektropneumaattisia, eikä pumpputoimisia tai puoliautomaattisia merkkaimia näe kuin niinsanotuissa metsäpeleissä.

Värikuulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytettyjä värikuulia

Värikuulat ovat värikuula-merkkaimen ammuksia. Ne koostuvat elintarvikeväristä, limettihedelmästä, liivatteesta, PEG:istä (polyetyleeniglygolista) ja vedestä. Kuulat ovat täten periaatteessa jopa syömäkelpoisia, ne eivät vain ole erityisen hyvänmakuisia. Kuula on halkaisijaltaan n. 17 mm eli kaliiperi on .68. Haljennut värikuula hajoaa kokonaan luonnossa noin kuukaudessa. Ehjäksi jäänyt kuula voi sitä vastoin säilyä luonnossa jopa puoli vuotta. Värikuulan "maali" on vesiliukoista ja lähtee pesussa pois vaatteista. Osa edullisemmista, lähinnä Aasiassa valmistetuista kuulista on myös niinsanottuja öljypohjaisia.

Kuulavaihtoehtoja on useita erikokoisia, joista kannattaa valita omalle merkkaimen piipulle parhaiten sopiva koko eli bore. Jos piipun ja kuulan boren sopivuutta ei tiedetä voi sen todeta helpolla puhalluskokeella. Kokeessa kuula pudotetaan irrotettuun piippuun. Jos kuulan bore on liian pieni, kuula tipahtaa suoraan piipun läpi. Boren ollessa liian suuri kuula ei tule piipusta läpi edes puhaltamalla piippuun. Kuulien laadussa on eroja, ja yleensä laadukkaimmissa kuulissa kokoerot ovat mahdollisimman pieniä.

Linkin takana video, jossa kerrotaan seikkaperäisesti värikuulien valmistuksesta. Video on englanninkielinen ja noin 10 vuotta vanha, mutta itse tekniikka ei ole juurikaan muuttunut. Making paintballs

Suojavarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojamaski

Tärkein ja pakollinen suojavaruste on maski. Maski suojaa silmät, kasvot ja korvat. Maskia pidetään aina päässä kentällä ollessa, eikä sitä saa ottaa pois missään tilanteessa. Maskeina ei saa käyttää aurinkolaseja, suojalaseja, motocrosslaseja, taktisia laseja tai muitakaan kasvosuojia, jotka eivät ole varta vasten suunniteltu paintball-käyttöön. Aina ennen peliä on hyvä tarkistaa linssin kunto, maskin kireys sekä suoritettava mahdollinen huurteenesto. Jos on syytä epäillä maskin soveltuvuutta paintball-käyttöön, voi tarkistaa standardin ASTM F-1776 mukaan hyväksytyt tuotteet tai kysyä paintball-kauppiailta.

Paintball-käyttöön on tarjolla myös muita suojavarusteita. Näitä ovat muun muassa alasuoja, kaulasuoja, kengät, hansikkaat, kyynärsuojat, polvisuojat, alussortsit (sliding pants), rintasuojukset sekä erilaiset päähineet. Alasuoja, kaulasuoja sekä hansikkaat suojaavat tehokkaasti kehon arkoja paikkoja. Polvisuojat, kyynärsuojat ja kengät suojaavat iskuilta, ruhjeilta sekä naarmuilta. Alussortsit suojaavat pesäpallosyöksyissä lonkkaa ja ulkoreittä kevyillä toppauksilla. Rintasuojuksilla taas pyritään suojaamaan rinta ja selkä mustelmilta. Suojat tuovat paintball-lajiin mukavuutta sekä vähentävät pelissä syntyvien mustelmien ja naarmujen määrää.

Pelityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelityyppejä on monenlaisia. Peruspelissä yritetään eliminoida kaikki vastakkaisen joukkueen pelaajat merkkaamalla heidät värikuulalla. Lipunryöstössä yritetään hakea lippu vastustajan päädystä ja tuoda se omaan päätyyn. Keskilipussa lippu pitää hakea kentän keskeltä ja viedä vihollisjoukkueen päätyyn. Päätylippupelissä pyritään pääsemään vastustajan päätyyn lippulle. Ensin lipulle pääsyt voittaa erän.

Viime vuosina Suomeenkin on tullut sisäpeliareenoita joissa pelataan kiinteällä ns. reball-kuulalla. Kiinteästä kuulasta ei tule maalia rakenteisiin ei lattiaan jolloin hallin ylläpito helpottuu huomattavasti. Osuman rekisteröinti tosin jää pelaajan varaan. Reball-hallit mahdollistavat pelaamisen ympäri vuoden, Suomen ilmasto kun ei ole paras mahdollinen talvella ulkona pelaamiseen.

Suomen suurin Paintball ja Pohjoismaiden suurin pelitapahtuma Suurpeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurin pelialue, joka sisältää 12 ha erilaisia maastoja ja yhdeksän (9) pelialuetta, sijaitsee Jämsässä Keski-Suomessa. Yhdeksällä pelialueella saadaan aikaiseksi kymmeniä erilaisia pelivariaatioita. Yksi kentistä on kilpakenttä (ks. kappale "Nykyaikainen kilpapaintball"). Jämsän Paintballista löytyy rakennettu kaupunki, Isometsä, Röllikylä, Lentokenttä, Alametsä, Välimetsä, Konttikenttä, Vajanmäki ja Kuivurin Lehto. Koko pelialue otetaan käyttöön joka vuosi Suomen ja Pohjoismaiden suurimmassa pelitapahtumassa "Suurpelissä", joka pelataan aina elokuussa. Jämsän Paintball on kehittänyt peliä jo vuodesta 2003 eli koko toimintansa ajan. Suurpeliin tulee osallistujia Pohjoismaista, Virosta, Venäjältä ja Euroopasta. Pelaajia on satoja ja pelaajamäärä mahdollistaa pelin, jossa eri joukkueilla on rintaman takana omat kapteenit ja pelinjohtaja sekä kentällä joukkueita vetämässä joukkuejohtajat. Peli kestää koko päivän ja siinä kerätään pisteitä. Eniten pisteistä saanut joukkue voittaa Suurpelin ja palkitaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paintball.