25 metrin isopistooli
Isopistooli on Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) sääntöjen mukaan ammuttava urheiluammuntalaji. Isopistooliammunta ei ole olympialaji. Laji muistuttaa naisten ja nuorten ampumaa 25 metrin urheilupistoolia, sekä kansallista 25 metrin pienoispistoolia.
Sisällysluettelo |
Käytettävä ase [muokkaa]
Isopistooliammunnassa käytetään itselataavaa pistoolia tai revolveria, jonka sallittu kaliiperi on välillä 7,62 mm - 9,65 mm. Nykyisin eniten käytetty kaliiperi on kuitenkin .32 S&W Long. Ampumamatka on 25 metriä.
Käytettävän aseen tulee sopia laatikkoon, jonka mitat ovat: pituus 30cm, leveys 15 cm ja korkeus 5 cm. Vuoden 2009 alusta lähtien minimi laukaisuvastus 1 360 gramman sijaan 1 000 grammaa[1]. Ase on tyypillisesti kilpa-ammuntaan rakennettu erikoisase, tosin esimerkiksi sotilasammunnoissa saatetaan käyttää myös palveluspistooleja. Myös harjoittelussa saatetaan käyttää muita kuin varsinaisia kilpailuaseita. Esimerkiksi .357 Magnum -kaliiperinen revolveri, jolla ammutaan wadcutter -luotisia .38 Special -patruunoita on erittäin yleinen isopistooliammunnan harjoitteluase. Nykyinen de facto-standardikaliiperi huippuampujien aseissa on .32 S&W Long ja aseena puoliautomaattinen, itselataava pistooli.
Yleisiä kilpailuaseita isopistooliammunnassa ovat mm:
Kilpailun kulku [muokkaa]
Kilpailu muodostuu kahdesta osasta, tarkkuusosiosta ja pikaosiosta. Suuremmissa kilpailuissa osiot ammutaan tyypillisesti peräkkäisinä päivinä. Tarkkuusosuus ensimmäisenä päivänä ja pika-osuus toisena.
- Tarkkuusosiossa ammutaan kuusi viiden laukauksen sarjaa. Sarjaa kohden aikaa on käytettävissä viisi minuuttia. Käytettävän 10-renkaisen taulun kympin halkaisija on 50 mm. Taulu on ns. perinteinen koulutaulu.
- Pikaosiossa ammutaan niin ikään kuusi viiden laukauksen sarjaa siten, että taulu on näkyvissä kolme sekuntia kutakin laukausta kohden ja piilossa 7 sekuntia. Käytettävän 10-renkaisen taulun kympin halkaisija on 100 mm. Samanlaista taulua käytetään myös miesten 25 metrin olympiapistoolissa.
- Kummankin osuuden maksimitulos on 300. Yhteismaksimitulos on siten 600. Nykyinen maailmanennätys on venäläisen Mihail Nestrujevin nimissä oleva 594.
- Ennen kumpaakin osuutta ampujalla on oikeus ampua yksi viiden laukauksen koesarja.
Muuta [muokkaa]
Suomalainen, Turun Seudun Ampujia edustava Seppo Mäkinen on voittanut lajissa maailmanmestaruuden vuonna 1978 Etelä-Korean Soulissa pidetyissä kisoissa.
Luettelo isopistoolin maailmanmestareista [muokkaa]
| Vuosi | Nimi | Joukkuemestari | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 1947 Tukholma | |||||
| 1949 Buenos Aires | |||||
| 1952 Oslo | |||||
| 1954 Caracas | |||||
| 1958 Moskova | |||||
| 1962 Kairo | |||||
| 1966 Wiesbaden | |||||
| 1970 Phoenix | |||||
| 1974 Thun | |||||
| 1978 Soul | |||||
| 1982 Caracas | |||||
| 1986 Suhl | |||||
| 1990 Moskova | |||||
| 1994 Milano | |||||
| 1998 Barcelona | |||||
| 2002 Lahti | |||||
| 2006 Zagreb | |||||
| 2010 München | |||||
Lähteet [muokkaa]
- Rules 2009 Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
- Historical Results Viitattu 16.4.2009. (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ *Sääntömuutos isopistoolin liipaisuvastukseen voimaan heti Viitattu 16.4.2009.
10 metrin ilmapistooli • 25 metrin isopistooli • 25 metrin olympiapistooli • 25 metrin urheilupistooli • 25 metrin vakiopistooli • 50 metrin pistooli
10 metrin ilmakivääri • 50 metrin pienoiskiväärin makuu • 50 metrin pienoiskiväärin asennot • 300 metrin kiväärin makuu • 300 metrin kiväärin asennot • 300 metrin vakiokiväärin asennot
10 metrin liikkuvan maalin normaalijuoksut • 10 metrin liikkuvan maalin sekajuoksut • 50 metrin liikkuvan maalin normaalijuoksut • 50 metrin liikkuvan maalin sekajuoksut
Skeet • Trap • Kaksoistrap
Sivulta puuttuu