Cheerleading

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cheerleadereiden muodostama pyramidi.
Penn State -yliopiston amerikkalaisen jalkapallon joukkueen Nittany Lionsin cheerleadingryhmä ottelussa. Etualalla kannustushuutoa johtavat joukkueen miesjäsenet.

Cheerleading on monipuolinen tanssia, hyppyjä, akrobatiaa ja stuntteja (eli nostoja) sekä kannustushuutoja yhdistelevä liikuntamuoto, jonka harrastajaa kutsutaan termillä cheerleader.

Cheerleading jakautuu kilpailumuotona kahteen toisistaan hieman poikkeavaan lajiin: cheeriin ja cheer-tanssiin. Cheerjoukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset rakennelmat, kuten stuntit, pyramidit ja heitot sekä kannustushuudot, hypyt, tanssi ja akrobatia. Cheertanssijoukkueiden ohjelmissa keskitytään energiseen ja näyttävään showtanssiin, jossa tärkeää on tanssitekniikka, hypyt, piruetit ja notkeusosuudet, vauhdikas koreografia sekä esittämisen puhtaus. Cheerjoukkueilla on usein apunaan erilaista rekvisiittaa, kuten lippuja ja kylttejä; tanssijoukkueiden apuna ovat huiskat eli pom-pomit.

Cheerleadingin huippumaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Japani ja Suomi.[1] Cheerleadingissä järjestetään eritasoisia kisoja. Suomessa järjestetään vuosittain lajin SM-karsintakilpailut, SM-kilpailut sekä harrastajille tarkoitetut May Madness -kilpailut, syyskilpailut ja Super cheer -kilpailut. Lisäksi lajissa kilpaillaan kansainvälisesti EM-ja MM-tasolla.

Cheerleading vaatii lajina voimaa, notkeutta ja koordinaatiokykyä sekä kykyä työskennellä ryhmässä. Cheerleadingin voi Suomessa aloittaa yleisimmin noin seitsemänvuotiaana. Ellei tähtää huippu-urheilijan uralle, voi lajiin tulla myöhemminkin mukaan eri seurojen harrastajaryhmiin.

Wisconsinin osavaltion korkeimman oikeuden päätöksen mukaan cheerleading katsotaan osavaltiossa kontaktilajiksi, vaikkei siinä olla fyysisesti tekemisissä vastustajajoukkueen kanssa. Lajissa kuitenkin tapahtuu "merkittävissä määrin fyysistä kontaktia cheerleaderien välillä".[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cheerleadingin historia alkoi Yhdysvaltojen itärannikon yliopistoissa 1880-luvulla. Yksi tunnetuimmista lajin syntysijoista on Princetonin yliopisto New Jerseyn osavaltiossa, josta toiminta vietiin Minnesotan yliopistoon. Laji alkoi epämuodollisena oman urheilujoukkueen kannustamisena. Urheilukilpailussa katsomossa kannustaneet miehet saattoivat innostua niin, että hyppäsivät katsomon eteen huudattamaan muitakin oman joukkueen puolesta. Stadioneiden kasvun myötä myös cheerleading kehittyi. Suuremmat stadionit ja etäisyydet vaativat harjoittelua ja suunniteltuja kannustushuutoja ja liikkeitä, jotta ne näkyivät katsomoon.

Kaikki cheerleaderit olivat aluksi miehiä. 1920-luvulla tilanne muuttui, kun naisetkin pääsivät yliopistoihin. Toisen maailmansodan aikaan naisten määrä kannustusjoukoissa yleistyi miesten sotiessa. Sodan jälkeen cheerleadingissa tulivat muotiin erilaiset akrobaattiset voimisteluliikkeet ja nostot.

Cheerleadingin kilpailutoiminta yleistyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Kilpailuihin kehiteltiin tiukat säännöt muun muassa turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Aluksi cheerleadingissa kilpailtiin koulujen ja yliopistojen joukkueissa, mutta vähitellen ovat yleistyneet myös all star -joukkueet, jotka toimivat yksityisten liikuntakeskusten yhteydessä.

Cheerleadingista on tullut myös yritystoimintaa, jossa kymmenet eri yrityspohjalla toimivat cheerleadingorganisaatiot tarjoavat harrastajille omia mestaruuskilpailujaan ja leirejään. Cheerleadingin ympärille on rakentunut myös tuottoisa varustebisnes.

Cheerleading Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen laji tuli 1980-luvun alussa Yhdysvalloissa vierailleiden vaihto-oppilaiden ja amerikkalaisten elokuvien mukana. Ensimmäiset cheerleaderit olivat Suomeen perustettujen amerikkalaisen jalkapallon seurojen satunnaisia kannustusryhmiä, jotka koostuivat pelaajien siskoista ja tyttöystävistä. Ensimmäisenä vakituisen toiminnan aloittaneena cheerleading-ryhmänä voidaan pitää Turun Trojansin cheerleadereitä vuonna 1983.[1]

Ensimmäiset cheerleadingin SM-kilpailut järjestettiin toukokuussa 1985 Helsingin Pallokentällä. Voiton jakoivat Turun Trojansin cheerleaderit sekä Tampereen Amerikkalaisen Jalkapalloseura Rocksin tanssiryhmä Rockettes. Kilpailutoiminnan taso kohosi nopeasti, ja lajiin tuotettiin ulkomailta vierailevia valmentajia. Laji laajeni 1990-luvulla myös junioritoimintaan.

Cheerleadingseurat olivat vuoteen 1995 saakka Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton jäseniä, mutta vuonna 1995 lajille perustettiin oma yhdistys Suomen Cheerleadingliitto ry (SCL). SCL:ssä on jäseninä lähes 40 cheerleadingseuraa, joissa on 3 700 jäsentä. Suurin osa harrastajista on tyttöjä ja naisia, mutta lajissa kilpailee naisten ja miesten sekajoukkueita sekä juniori- että aikuisten tasolla. Suomen Cheerleadingliitto kuuluu Suomen Liikunta- ja Urheilu ry:hyn.

Suomessa on lisäksi lukuisia muita urheilulajeja (kuten jääkiekkoa ja jalkapalloa) kannustavia tanssi- ja cheerleadingryhmiä, jotka eivät ole järjestäytyneet lajiliittoon.

Suomen mestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Cheer Naiset Cheer Sekajoukkueet Cheer Tanssi
1985 Rockettes, Tampere / Trojans, Turku - -
1986 Northern Lights, Oulu - -
1987 KILPAILUJA EI JÄRJESTETTY KILPAILUJA EI JÄRJESTETTY KILPAILUJA EI JÄRJESTETTY
1988 Northern Lights, Oulu - -
1989 Trojans, Turku - -
1990 Happy Dancers, Helsinki - -
1991 Crocodiles, Seinäjoki - -
1992 Colts, Helsinki - -
1993 Happy Dancers, Helsinki - -
1994 ECG, Helsinki - -
1995 Colts, Espoo - -
1996 ECG, Helsinki - -
1997 Roosters, Helsinki - -
1998 Golden Spirit, Helsinki - -
1999 Roosters, Helsinki Funky Team, Helsinki Dream Team, Tampere
2000 Funky Team, Helsinki Golden Spirit, Helsinki Funky Team, Helsinki
2001 Roosters Elite, Helsinki Funky Team, Helsinki Funky Team, Helsinki
2002 Roosters Elite, Helsinki Funky Team, Helsinki Funky Team, Helsinki
2003 Golden Spirit Angels, Helsinki Funky Team, Helsinki Funky Dance Team, Helsinki
2004 Golden Spirit Angels, Helsinki Funky Team, Helsinki Funky Dance Team, Helsinki
2005 Golden Spirit Angels, Helsinki Funky Team Silverback Gorillas, Helsinki Dream Team, Tampere
2006 Golden Spirit Angels, Helsinki Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team, Tampere
2007 Northern Lights Diamonds, Oulu Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team Black Cats, Tampere
2008 TCS Smash Dragons, Turku Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team Dancers, Tampere
2009 HAC Elite, Helsinki Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team Dancers, Tampere
2010 Golden Spirit Angels, Helsinki Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team Dancers, Tampere
2011 Northern Lights Diamonds, Oulu Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team Dancers, Tampere
2012 HAC Elite, Helsinki Funky Team Gorillaz, Helsinki Funky Dance Team, Helsinki
2013 HAC Elite, Helsinki Funky Team Gorillaz, Helsinki Funky Dance Team, Helsinki
2014 Funky Team Wild Flyers, Helsinki Funky Team Gorillaz, Helsinki Dream Team Dancers, Tampere

Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Cheerleadingliitto on jäsenenä European Cheerleading Associationissa, jonka jäsenmaat järjestävät vuosittain lajin EM-kilpailut. SCL oli jäsenenä kansainvälisessä cheerleadingliitossa International Federation of Cheerleadingissa (IFC) vuosina 1998 – 2008, mutta on vaihtanut vuonna 2008 kattojärjestöä uuteen International Cheer Unioniin (ICU).[1]

ICU:n ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin huhtikuussa 2009 Orlandossa, Floridassa. Suomea edustivat naisten cheer-sarjassa Northern Lights Diamonds Oulusta, sekajoukkuiden cheer-sarjassa helsinkiläinen Funky Team Gorillaz ja cheer-tanssisarjassa tamperelainen Dream Team Dancers. Northern Lights Diamonds sai kilpailussa MM-hopeaa, Funky Team Gorillaz tuli neljänneksi ja Dream Team Dancers oli Freestyle Cheer Dance sarjassa MM-pronssilla.

Vuoden 2010 MM-kilpailuihin Suomen edustuspaikan saivat naisten cheer-sarjassa Golden Spirit Angels, sekajoukkueiden cheer-sarjassa Funky Team Gorillaz, sekä tanssisarjassa Dream Team Dancers. Dream Team vei jälleen Freestyle-tanssisarjassa pronssia, Golden Spirit oli sarjassaan neljäs. Funky Team Gorillaz ei päässyt kisoihin lainkaan Islannin tuhkapilven aiheuttamien lento-ongelmien vuoksi, kuten ei mikään muukaan eurooppalainen sekajoukkue.

Vuoden 2011 MM-kilpailuissa Orlandossa, USA:ssa Suomi saavutti ensimmäisen MM-kultansa uudessa järjestössä, kun paristunt-sarjan voittivat Mija Schrey ja Mika Pennanen.

Euroopan mestaruuskilpailuissa Suomi on vuosittain menestynyt myös erinomaisesti. Kilpailuja on järjestetty vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 2011 EM-kilpailuissa Ljubljanassa, Sloveniassa Suomi saavutti kaikkiaan 13 mitalia eri sarjoissa, joista peräti kolme oli kaksoisvoittoja.

Vuonna 2010 Eurooppaan on maailmanliitto ICU:n organisoimana perustettu myös toinen Euroopan liitto European Cheer Union.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallonen, Kari: Go, fight, win! Suomalaisen cheerleadingin matka harrastuksesta huippu-urheiluksi. Helsinki: Suomen cheerleadingliitto, 2005. ISBN 952-91-8200-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c SCL.fi Suomen Cheerleadingliitto - SCL
  2. Amerikkalainen oikeusistuin pitää cheerleadingia kontaktilajina HS.fi. 28.1.2009. Viitattu 28.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliset kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajiliittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia seuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]