Cheerleading
Wikipedia
Cheerleading on monipuolinen tanssia, akrobatiaa ja kannustushuutoja yhdistelevä urheilulaji, jonka harrastajaa kutsutaan termillä cheerleader.
Cheerleading kilpailumuotona jakautuu kahteen toisistaan hieman poikkeavaan lajiin: cheeriin ja cheer-tanssiin. Cheerjoukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset rakennelmat, kuten stuntit, pyramidit ja heitot sekä kannustushuudot, hypyt, tanssi ja permantoakrobatia. Cheertanssijoukkueiden ohjelmissa keskitytään energiseen ja näyttävään showtanssiin, jossa tärkeätä on tanssitekniikka, hypyt, piruetit ja notkeuselementit, vauhdikas koregrafia sekä esittämisen puhtaus. Cheerjoukkueilla on usein apunaan erilaista rekvisiittaa, kuten lippuja ja kylttejä; tanssijoukkueiden apuna ovat huiskat eli engl. pom pomit.
Cheerleadingin huippumaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Japani ja Suomi.[1] Cheerleading-kisoja on eritasoisia. Suomessa järjestetään vuosittain lajin SM-kilpailut sekä harrastajille ja junioreille tarkoitettuja erilaisia kisoja. Lisäksi kansainvälisesti lajissa kilpaillaan EM-ja MM-tasolla.
Cheerleading vaatii lajina voimaa, notkeutta ja koordinaatiokykyä sekä tiimityöskentelytaitoja. Cheerleadingin voi Suomessa aloittaa yleisimmin noin 7-vuotiaana. Mikäli ei tähtää huippu-urheilijan uralle, voi lajiin tulla myöhemminkin mukaan eri seurojen harrastajaryhmiin.
Wisconsinin osavaltion korkeimman oikeuden päätöksen mukaan cheerleading katsotaan osavaltiossa kontaktilajiksi, vaikkei siinä olla fyysisesti tekemisissä vastustajajoukkueen kanssa. Lajissa kuitenkin tapahtuu "merkittävissä määrin fyysistä kontaktia cheerleaderien välillä".[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Cheerleadingin historia alkoi Yhdysvaltojen itärannikon yliopistoissa 1880-luvulla. Yksi tunnetuimmista lajin syntysijoista on Princetonin yliopisto New Jerseyn osavaltiossa, josta toiminta vietiin Minnesotan yliopistoon. Laji alkoi epämuodollisena oman urheilujoukkueen kannustamisena. Urheilukilpailussa katsomossa kannustaneet miehet saattoivat innostua niin, että hyppäsivät katsomon eteen huudattamaan muitakin oman joukkueen puolesta. Stadioneiden kasvun myötä myös cheerleading kehittyi. Suuremmat stadionit ja etäisyydet vaativat harjoittelua ja suunniteltuja kannustushuutoja ja liikkeitä, jotta ne näkyivät katsomoon.
Kaikki cheerleaderit olivat aluksi miehiä. 1920-luvulla tilanne muuttui, kun naisetkin pääsivät yliopistoihin. Toisen maailmansodan aikaan naisten määrä kannustusjoukoissa yleistyi miesten sotiessa. Sodan jälkeen cheerleadingissa tulivat muotiin erilaiset akrobaattiset voimisteluliikkeet ja nostot.
Cheerleadingin kilpailutoiminta yleistyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Kilpailuihin kehiteltiin tiukat säännöt muun muassa turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Aluksi cheerleadingissa kilpailtiin eri koulujen ja yliopistojen joukkueissa, mutta vähitellen ovat yleistyneet myös All Star -joukkueet, jotka toimivat yksityisten liikuntakeskusten yhteydessä.
Cheerleadingista on tullut myös yritystoimintaa, jossa kymmenet eri yrityspohjalla toimivat cheerleadingorganisaatiot tarjoavat harrastajille omia mestaruuskilpailujaan ja leirejään. Cheerleadingin ympärille on rakentunut myös tuottoisa varustebisnes.
[muokkaa] Cheerleading Suomessa
Suomeen laji tuli 1980-luvun alussa Yhdysvalloissa vierailleiden vaihto-oppilaiden ja amerikkalaisten elokuvien mukana. Ensimmäiset cheerleaderit olivat Suomeen perustettujen amerikkalaisen jalkapallon seurojen satunnaisia kannustusryhmiä, jotka koostuivat pelaajien siskoista ja tyttöystävistä. Ensimmäisenä vakituisen toiminnan aloittaneena cheerleading-ryhmänä voidaan pitää Turun Trojansin cheerleadereitä vuonna 1983.[3]
Ensimmäiset cheerleadingin SM-kilpailut järjestettiin toukokuussa 1985 Helsingin Pallokentällä. Voiton jakoivat Turun Trojansin cheerleaderit sekä Tampereen Amerikkalaisen Jalkapalloseura Rocksin tanssiryhmä Rockettes. Kilpailutoiminnan taso kasvoi nopeasti ja lajiin tuotettiin ulkomailta vierailevia valmentajia. Laji laajeni 1990-luvulla myös junioritoimintaan.
Cheerleadingseurat olivat vuoteen 1995 saakka Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton jäseniä, mutta vuonna 1995 lajille perustettiin oma yhdistys, Suomen Cheerleadingliitto ry (SCL). SCL:ssä on jäseninä lähes 40 cheerleadingseuraa ja niissä on 3 700 jäsentä. Suurin osa harrastajista on tyttöjä ja naisia, mutta lajissa kilpailee naisten ja miesten sekajoukkueita sekä juniori- että aikuisten tasolla.
Suomessa on lisäksi lukuisia muita urheilulajeja (kuten jääkiekkoa ja jalkapalloa) kannustavia tanssi- ja cheerleadingryhmiä, jotka eivät ole järjestäytyneet mukaan lajiliittoon.
[muokkaa] Kansainvälinen toiminta
Suomen Cheerleadingliitto on jäsenenä European Cheerleading Associationissa, jonka jäsenmaat järjestävät vuosittain lajin EM-kilpailut. SCL oli jäsenenä kansainvälisessä cheerleadingliitossa International Federation of Cheerleadingissa (IFC) vuosina 1998–2008, mutta on vaihtanut vuonna 2008 kattojärjestöä uuteen International Cheer Unioniin (ICU).[4]
ICU:n ensimmäiset MM-kilpailut järjestetään huhtikuussa 2009 Orlandossa, Floridassa. Suomea edustavat naisten cheer sarjassa Northern Lights Diamonds Oulusta, sekajoukkuiden cheer sarjassa helsinkiläinen Funky Team Gorillaz ja cheer tanssi sarjassa tamperelainen Dream Team Dancers.
[muokkaa] Lähteet
- Kallonen, Kari: Go, fight, win! Suomalaisen cheerleadingin matka harrastuksesta huippu-urheiluksi. Helsinki: Suomen cheerleadingliitto, 2005. ISBN 952-91-8200-7.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cheerleading Wikimedia Commonsissa.
[muokkaa] Kansalliset kilpailut
[muokkaa] Lajiliittoja
- SCL - Suomen Cheerleadingliitto
- ICU - International Cheer Union
- ECA - European Cheerleading Association
